Ok, myönnän, olen yhden ja ensimmäisen lapseni äiti. Eli en tiedä asioista juuri mitään.
Tiedän kuitenkin sen, että imettäminen on maailman luonnollisin asia. Äidin rintoihin tulee maito, joka kuuluu antaa vauvalle. Olemme "kädellisiä" (eli nisäkkäitä) ja on luonnon järjestämä asia, että imetämme lapsiamme.
En ole fanaattinen - enkä tuomitse äitejä, jotka haluavat lastansa ruokkia pullosta. Minusta jokainen äiti tekee siten kuin ajattelee pienelleen olevan parasta. Ja siihen ei saisi kenelläkään olla mitään sanottavaa. Ei imettävien eikä muidenkaan.
Mutta miksi siis melskaatte asiasta? Minusta tällaista imetys-palstaa ei pitäisi olla sitä varten, että täällä saadaan mesota kaikille, jotka pulloruokkivat TAI imettävät lapsiaan.
Myöskään pulloruokitut eivät voi alkaa moittimaan äitejä, jotka imettävät lapsiaan.
Kukaan ei ole toista parempi äiti. Eikä ihminen.
Minusta pitäisi enemmän katsoa peiliin sellaisen ihmisen, joka on valmis tuomitsemaan muita ihmisiä sen vuoksi, mitä he tekevät.
Aion kasvattaa ja hoitaa lapseni juuri niin kuin itse katson oikeasti - toki neuvoja kuunnellen ja niistä itselleni ja lapselleni oikeita asioita poimien - mutta hyvät siskot, lopettakaa lapsellisuudet ja imettäkää tai älkää. Mutta miettikää!
Tiedän kuitenkin sen, että imettäminen on maailman luonnollisin asia. Äidin rintoihin tulee maito, joka kuuluu antaa vauvalle. Olemme "kädellisiä" (eli nisäkkäitä) ja on luonnon järjestämä asia, että imetämme lapsiamme.
En ole fanaattinen - enkä tuomitse äitejä, jotka haluavat lastansa ruokkia pullosta. Minusta jokainen äiti tekee siten kuin ajattelee pienelleen olevan parasta. Ja siihen ei saisi kenelläkään olla mitään sanottavaa. Ei imettävien eikä muidenkaan.
Mutta miksi siis melskaatte asiasta? Minusta tällaista imetys-palstaa ei pitäisi olla sitä varten, että täällä saadaan mesota kaikille, jotka pulloruokkivat TAI imettävät lapsiaan.
Myöskään pulloruokitut eivät voi alkaa moittimaan äitejä, jotka imettävät lapsiaan.
Kukaan ei ole toista parempi äiti. Eikä ihminen.
Minusta pitäisi enemmän katsoa peiliin sellaisen ihmisen, joka on valmis tuomitsemaan muita ihmisiä sen vuoksi, mitä he tekevät.
Aion kasvattaa ja hoitaa lapseni juuri niin kuin itse katson oikeasti - toki neuvoja kuunnellen ja niistä itselleni ja lapselleni oikeita asioita poimien - mutta hyvät siskot, lopettakaa lapsellisuudet ja imettäkää tai älkää. Mutta miettikää!
Vastaukset 5
Vanhimmat
antaa vauvallesi maitoa rinnasta tai pullosta, eikä sinun tarvitse tuntea syyllisyyttä tai epäonnistumista.
Imetys on jännittävä asia ja siihen liittyy paljon odotuksia ja pelkoja. Ikävä kyllä pelot ja jännittäminen vähentävät imetyksen onnistumisen mahdolisuuksia. Peli ei ole menetetty kuitenkaan.
Ole rauhallisin mielin ja onnea vauvastanne!
"Kädellinen" ei suinkaan tarkoita samaa kuin nisäkäs. Kädellisiä ovat ihmisten lisäksi vain ihmisapinat. Eli esimerkiksi sinivalas, joka kyllä on nisäkäs ja imettää, ei suinkaan ole kädellinen!
kädellisiä, mutta kaikki kädelliset ovat nisäkkäitä.
Imettäminen herättää aina suuria tunteita, puolin ja toisin. Se liittyy niin tiiviisti äitikäsitykseen. Osa näkee imetyksen "uhrautumisena", onhan se usein erittäin vaikeaa ja kivuliasta. Kuolemankin varjo on läsnä imetyksessä, tosin Suomessa eivät vauvat enää pääse kuivumaan kuoliaiksi, eivätkä äidit menehdy maitokuumeeseen.
Kiihkoilijoita löytyy puolin ja toisin. Toiset kokevat vaikeuksiensa jälkeen onnistumisen imetyksessä ja tahtovat julistaa imettämisen ilosanomaa kaikille. Tässä on taustalla usein ihan hyvä tarkoitus. Toivon itsekin, että jokainen vauva saisi mahdollisuuden nauttia rintamaidosta, ja jokainen äiti imetyksestä. Valitettavasti imettävät äidit saattavat olla niin maitohuuruissa, etteivät ymmärrä tilanteiden ja ihmisten eroja. Kaikilla se imetys ei onnistu, ei vaikka kaikkensa tekisi. Muistan itse, miten lapsivuodeaikana minussa heräsi "naarasleijona", vahva halu suojella lasta kaikelta henkensä kaupalla. Luin siihen aikaan muutamia kommentteja äideiltä, jotka eivät vain tahtoneet imettää, vaikka se olisikin onnistunut. Minä itkin ihan valtavasti. Imetyksestä kieltäytyminen on onneksi kait harvinaista, eikä se imettämättömyyden syy tai imettämättömyys itsessään minulle tietenkään kuulu. Olin vain niin herkistynyt, etten voinut käsittää, miten joku ei vain tahdo antaa lapselleen sitä parasta. Sen ymmärsin, että kaikille tuo ei ole valinta-kysmys. Minä pidin herkistymiskauteni itselläni, en lähtenyt avautumaan imettämättömille äideille. Toiset lähtevät ja siitä syntyy vain surua surun perään :(
Toisena "riidan" osapuolena toimivat imetyspettyneet tai kritiikin kohteena olleet imetyksestä kieltäytyneet. Minulle jo pelko imetyksen epäonnistumisesta aiheutti valtavan paniikin, en voi edes kuvitella sitä surun määrää, kun imetyspettymys jysähtää niskaan. On täysin ymmärrettävää, että imetyspettyneenä on turhautunut ja ärsyyntynyt kaikkeen imetystietoon ja -tulvaan. Toisille imettäjien parjaaminen on osa surutyötä, pelkäänpä että olisi se minullekin. Syyllistäminen pahentaa tilannetta niin julmetusti. Luonnolliset defenssit lähtevät toimimaan, ja tahdotaan sanoa jotain positiivistakin korvikeruokinnasta, ehkä hieman negatiivista rintaruokinnasta. Imettäviä äitejä tämä suututtaa, koska kokevat kaiken onnistumisen riemunsa vähätellyiksi jne.
Sitten vielä tietysti tämä kolmas osapuoli, joka hämmentää soppaa; ne jotka eivät imetyksestä tiedä juuri mitään. Ovat melko usein joko kritisoimassa pullottelijoita (imetyksen kuvitellaan olevan niin autuaallisen helppoa alusta loppuun ennen kuin itse koetaan) tai vaihtoehtoisesti näkevät imetyksen jotenkin perverssinä. Näiden ihmisten tarkoitusperistä en ole selvillä, mutta onnistuvat loukkaamaan riidan molempia osapuolia tasavertaisesti.
Tässä ehkä muutamia syitä tähän ikuisuussotaan. Loppujen lopuksi kysymys taitaneen olla oman tunnemaailman epäkypsästä työstämisestä. Omasta suustaan voi onneksi aina pitää huolen, kuten opettaja alakoulussa sanoi :)
Tässäpä oli asiallinen kirjoitus. Olet varmaan aivan oikeilla jäljillä. Tottahan toki on niin, että imetyspettymys (josta siis minulla ei ole kokemusta, mutta jonka uskon olevan valtaisa ja vaikea käsitellä) purkautuu tällaisena arvon kieltämisdefenssinä; on helpompi hyväksyä tilanne, kun tekee imetyksestä vähän negatiivisemman ja korvikeruokinnasta positiivisemman asian.
Myöskin osoittaa puuttellista empatiakykyä painostaa tai arvostella jyrkästi niitä, jokta ovat joutuneet tällaisen pettymyksen kohtaamaan. Väitän silti edelleen, että huutavassa vähemmistössä ovat ne imettäjät/imetysneuvojat, jotka sokeasti tuputtaisivat yhtä totuutta.
Vaikka ymmärrän ja uskon, että imetys voi olla vaikeakin asia eikä joskus vain ota onnistuakseen, hämää minua jatkuvasti eräs asia: Suomessa täysimetyksen kesto on muistaakseni keskimäärin 1,5kk. Muutenkin tilastot osoittavat, että vauvoja imetetään vähän ja lyhyen aikaa, korvike- ja lisäruokinta aloitetaan En millään jaksa uskoa, että tilastollisesti näin suuri osa äideistä olisi kykenemättömiä imettämään. Taustalta löytyneekin todennäköisimmin puutteellinen imetysohjaus ja -tietous ja kyseenalaiset asenteet imetystä kohtaan. Siksi karsastan korvikeruokinnan ylistäjiä, tekivätpä he sen mistä syystä tahansa. Korvikeruokinta on tarpeeksi yleistä jo muutenkin.