Tietääkö joku saako esim. lastentarhanopettajan toimeen/virkaan valita lain määräämän pätevyysvaatimuksen täyttävistä kenet tahansa?
Meneekö mikään laki niin pitkälle että sanoittaisiin työkokemuksen pituuden, työkokemuksen sopivuuden, kuntalaisuuden, aikaisemman saman kunnan palvelussaolon tuovan lisäpisteitä? Tosiaan, selvä pisteiden laskukaava, joka olisi oikeuden mukainen, olisi hyvä olla aivan lakiin kirjattuna.
Tiedän että sukupuoleen perustuva syrjintä on nykyään laitota. Ikään perustuva ei kai ole.
Mihin lakiin voisi vedota jos havaitsee ikäsyrintää? Ei kai mihinkään. Onko syrjivää valita työhön asuinpaikan (tai synnyinkunnan) perusteella? Yksi todellinen työn saannin este voisi olla vanhempien hakijoiden korkeammat palkat, jotka on maksettava kokemusvuosien johdosta.
Eräs pieni kaupunki laittoi useamman lastentarhan opettajan virat hakuun. Haku oli julkinen.
Ilmeisesti virat täytettiin jo kaupungilla samoissa hommissa olleilla (osa nuoria ja kokemattomia) työntekijöillä.
Miksi tällaista pelleilyä harrastetaan? Haku oli monessa sanomalehdessä sekä näkyi myös internetissä. Vakavasti ei otettu yli 100 km päästä tullutta hakijaa, jolla ilmeisesti oli ylivoimaisin, monipuolisin työkokemus (taisi olla myös pisimmästä päästä). Tuo pikkukaupunki taisi lakkauttaa pieniä päiväkoteja ja rakennutti yhden ison. Miksi tällöin ei vain suoraan siirretty henkilökuntaa uuteen toimipisteeseen?
Miksi tehdään show-luontoinen haku, jolloin ulkopuolisilla ei ole mitään asiaa oikeasti noihin toimiin? Hukataan vain hakijoiden aikaa.
Ulkopuoliset saattavat haluta muuttaa pikkukaupunkeihin pääkaupunkiseudulta mm. alempien asumiskustannusten takia.
Meneekö mikään laki niin pitkälle että sanoittaisiin työkokemuksen pituuden, työkokemuksen sopivuuden, kuntalaisuuden, aikaisemman saman kunnan palvelussaolon tuovan lisäpisteitä? Tosiaan, selvä pisteiden laskukaava, joka olisi oikeuden mukainen, olisi hyvä olla aivan lakiin kirjattuna.
Tiedän että sukupuoleen perustuva syrjintä on nykyään laitota. Ikään perustuva ei kai ole.
Mihin lakiin voisi vedota jos havaitsee ikäsyrintää? Ei kai mihinkään. Onko syrjivää valita työhön asuinpaikan (tai synnyinkunnan) perusteella? Yksi todellinen työn saannin este voisi olla vanhempien hakijoiden korkeammat palkat, jotka on maksettava kokemusvuosien johdosta.
Eräs pieni kaupunki laittoi useamman lastentarhan opettajan virat hakuun. Haku oli julkinen.
Ilmeisesti virat täytettiin jo kaupungilla samoissa hommissa olleilla (osa nuoria ja kokemattomia) työntekijöillä.
Miksi tällaista pelleilyä harrastetaan? Haku oli monessa sanomalehdessä sekä näkyi myös internetissä. Vakavasti ei otettu yli 100 km päästä tullutta hakijaa, jolla ilmeisesti oli ylivoimaisin, monipuolisin työkokemus (taisi olla myös pisimmästä päästä). Tuo pikkukaupunki taisi lakkauttaa pieniä päiväkoteja ja rakennutti yhden ison. Miksi tällöin ei vain suoraan siirretty henkilökuntaa uuteen toimipisteeseen?
Miksi tehdään show-luontoinen haku, jolloin ulkopuolisilla ei ole mitään asiaa oikeasti noihin toimiin? Hukataan vain hakijoiden aikaa.
Ulkopuoliset saattavat haluta muuttaa pikkukaupunkeihin pääkaupunkiseudulta mm. alempien asumiskustannusten takia.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ilmoita työntantajalle epäileväsi syrjintää ja vaadi tekemään selvitys, josta käy ilmi noudatetut valintaperusteet, valituksi tulleen koulutus, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet selvästi osoitettavissa olevat ansiot ja seikat.
Valituksi tulleen ikä ja sukupuoli on kerrottava myös.
Selvityksen perusteella voit arvioida tehdyn valinnan mahdollista syrjivyyttä.
Syrjinnän kiellosta on säädetty ainakin työsopimuslaissa, valtion virkamieslaissa, tasa-arvolaissa, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa.
Kysyin muijaltani: Kyse on siis kaupungin työsuhde, ei virka.
Katsoin Finlexistä:
Työsopimuslakia ei sovelleta julkisoikeudellisiin työsuhteisiin.
Valtion virkamieslaki - ei sovelleta, kunnan työpaikka.
Tasa-arvolaki - tässä ei kyse sukupuolten välisestä syrjinnästä.
Yhdenvertaisuuslaki - 2 § 2 momentti: kyse on työhönottoperusteista -> sopii tapaukseen. Laki tuntuu olevan tehty etupäässä etnisten ryhmien hyysäämiseksi. 6 § Syrjinnän kielto
käsittelee mm. ikää syrjinnän perusteena. Lisäksi on listalla muu syy, joka voisi olla esim. nykyinen asuinpaikka (ennakkoluulot helsinkiläisiä kohtaan - päihdeongelmiako - tätä kysyi haastattelijana toiminut korkea-arvoinen pikkukaupungin virkamies kahteen eri otteeseen raivoraittiilta työnhakijalta).
Rikoslaki on liian laaja minulle tutkittavaksi näin internetissä. Sieltä ei tule mieleen mitään, sillä en ole lakia opiskellut enkä alalla töissä.
Epäilen että kyseessä oli tosiasiallisesti sisäinen haku, jota ei vain mainittu, jolla menettelyllä suuri osa vanhoista ehkä irtisanotuista työntekijöistä saatiin työllistettyä. Olen saanut luotettavista lähteistä selville, että ainakin kahdella työhön valitulla neljästä on huomattavasti lyhyempi työkokemus kuin puolisollani. Lisäksi erittäin todennäköisesti heidän työkokemuksensa on paljon yksipuolisempaa.
Ilmeisesti joku laki määrää, että työt on julistettava julkiseen hakuun. Kaupungista lakkautettiin pieniä päivähoidon yksiköitä ja perustettiin yksi aivan uusi.
"Työsopimuslakia ei sovelleta julkisoikeudellisiin työsuhteisiin."
Väärin lainattu, työsopimuslakia ei sovelleta julkisoikeudellisiin PALVELUSsuhteisiin. Käytännössä siis lähinnä virat jäävät työsopimuslain ulkopuolelle, samoin kuin eräät luottamustehtävät ja joissain näiden välillä olevat poliittiset tehtävät.
Sen sijaan tavallisiin työsuhteisiin lakia sovelletaan vaikka toisena osapuolena olisikin julkisoikeudellinen yhteisö, kunhan kyse on vain yksityisoikeudellisesta työsopimuksesta.
"Valtion virkamieslaki - ei sovelleta, kunnan työpaikka."
Näin on, kuntien virkamiehillä on olemassa oma lakinsa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030304
"Yhdenvertaisuuslaki - 2 § 2 momentti: kyse on työhönottoperusteista -> sopii tapaukseen. Laki tuntuu olevan tehty etupäässä etnisten ryhmien hyysäämiseksi."
Siis tuossa toisessa momentissahan vain rajataan lain soveltamisalaa. Työnantajalla on kuitenkin varsin laaja harkintavalta kenet työhön valitsee, eli yhdenvertaisuuslaki on yleensä tullut kyseeseen vaikkapa vasta silloin, kun kyse on selvästä syrjinnästä, eli kyse on selvästi lain 6 :1 § mukaisesta tapauksesta.
" 6 § Syrjinnän kielto
käsittelee mm. ikää syrjinnän perusteena. Lisäksi on listalla muu syy, joka voisi olla esim. nykyinen asuinpaikka (ennakkoluulot helsinkiläisiä kohtaan - päihdeongelmiako - tätä kysyi haastattelijana toiminut korkea-arvoinen pikkukaupungin virkamies kahteen eri otteeseen raivoraittiilta työnhakijalta)."
Ikäsyrjinnästä on vaikea sanoa mitään, mutta käsittääkseni siinäkin on varsin korkea kynnys, eli syrjinnän tulee olla selvästi iästä johtuvaa. Sen sijaan en itse näe että helsinkiläisyyttä sellaisena syrjintälaissa mainittuna muuna syynä.
"Epäilen että kyseessä oli tosiasiallisesti sisäinen haku, jota ei vain mainittu, jolla menettelyllä suuri osa vanhoista ehkä irtisanotuista työntekijöistä saatiin työllistettyä...Ilmeisesti joku laki määrää, että työt on julistettava julkiseen hakuun. Kaupungista lakkautettiin pieniä päivähoidon yksiköitä ja perustettiin yksi aivan uusi."
Varmaankin noin oli, eli usein kyse on näistä sisäisistä hauista, etenkin silloin jos työ alkaa heti seuraavana päivänä hakuajan päättymisen jälkeen.
Ja todellakin, laki määrää julkiseen hakumenettelyyn, tosin muutamin poikkeuksin.
Ehkä työnantaja oli tehnyt sopimuksen, jossa se on luvannut suosia uusien virkojen täyttämisessä lopetetuista viroista irtisanottuja. Vaikea sanoa mitään sen enempää, kun en tunne tapausta.
Lähtökohta kuitenkin on myös kuntien työhönotossa, että tehtävään työnantajan mielestä sopivin valitaan, ja vasta sitten jos esim. se ainoa muodolliset vaatimukset täyttävä syrjäytetään virantäytössä aletaan katsomaan ollaanko rikottu jotain syrjintään tai tasa-arvoon liittyviä lakeja.
Ei siis ole olemassa mitään lakia kaavoista, jossa työkokemus ja koulutus, sekä muut asiat pisteytettäisiin yhdenmukaisesti.
"Ehkä työnantaja oli tehnyt sopimuksen, jossa se on luvannut suosia uusien virkojen täyttämisessä lopetetuista viroista irtisanottuja."
Kenenköhän kanssa kunta voisi tällaisen suosimissopimuksen tehdä?
"Kenenköhän kanssa kunta voisi tällaisen suosimissopimuksen tehdä?"
..että kunnassa lienee päätetty että ensisijaisesti palkataan aukeneviin paikkoihin vaikkapa organisaatiomuutoksen takia samoista tehtävistä irtisanottuja. Itse asiassa jo lakikin edellyttää tätä tietyn aikarajan sisällä.
Takaisinottovelvollisuus koskee työsopimussuhteisia, jolloin taloudellis-tuotannollisista syistä irtisanottu työttömämä oleva työnhakija syrjäyttää muut hakijat määräajan.
Virkaan on valittava hakijoista ansioitunein ja tärkeimmät valintakriteerit ilmenevät hakuilmoituksesta.
"Takaisinottovelvollisuus koskee työsopimussuhteisia...Virkaan on valittava hakijoista ansioitunein ja tärkeimmät valintakriteerit ilmenevät hakuilmoituksesta."
Kyllä se koskee myös kuntien virkoja. Itse asiassa yleensäkin kuntien virat ovat muutenkin juridiselta luonteeltaan lähempänä työsuhteita, kuin valtion virkoja.
" 46 §
Irtisanotun viranhaltijan takaisin ottaminen
Jos työnantaja on irtisanonut toistaiseksi otetun viranhaltijan 37 §:n mukaisilla perusteilla ja työnantaja tarvitsee yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä viranhaltijaa tehtäviltään samankaltaiseen toistaiseksi voimassa olevaan tai yli kuusi kuukautta kestävään virkasuhteeseen, työnantajan on tiedusteltava paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja viranhaltijoita etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjottava työtä ensisijaisesti irtisanotuille kelpoisuusvaatimukset täyttäville viranhaltijoille. Sama velvollisuus koskee 25 §:ssä tarkoitettua luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut viranhaltijan ennen luovutushetkeä."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030304
Kaikkein raivostuttavinta on se, että viranomaistahot jallittavat selvityksen antamista. Hyvässä lykyssä sitä joutuu vaatimaan moneen kertaan ja uhkailemaan oikeustoimilla. Ja poikkeuksetta annettu selvitys on puutteellinen juuri niiltä syrjiviltä osin.
Kunnan tulee aina valita pätevin, ei sopivin. Tästä tosin aiheutuu myös ongelmia sillä joskus voisi olla paikallaan valita sopivin jos tämä on pätevä.
Ongelma sen sijaan on myös se, että joskus valitaan sopivin vaikka tämä ei olisikaan pätevä.
http://www.valtakunta.info/2008/
"Kunnan tulee aina valita pätevin, ei sopivin. Tästä tosin aiheutuu myös ongelmia sillä joskus voisi olla paikallaan valita sopivin jos tämä on pätevä."
...tällä sanakikkailullaan. Siis jos perustuslain mukaan mennään, niin yleiset viran nimittämisperusteet ovat taito (vanha pätevyys), kyky (aiemmin sopivuus) ja tämä koeteltu kansalaiskunto, joka tarkoittaa suurin piirtein nuhteettomuutta ja ansioita yhteiskunnallisissa toiminnassa. Lisäksi kunnan viroissa voi olla erityisiä pääsyvaatimuksia, kuten lääkärin tai juristin, joista on säädetty lailla.
Tietenkin on ongelma ja lainkin vastaista, jos pätevä jätetään valitsematta epäpätevän vuoksi, mutta jos laissa on annettu tehtävään väljät pätevyysvaatimukset, eli mainittu vain tutkinto, niin kyllä kunta voi varsin vapaasti laittaa muotovaatimukset täyttävät hakijat oman mielensä mukaiseen järjestykseen joko muiden taitojen tai kykyjen osalta. Lisäksi pitää muistaa että hakijan työkokemuksen arviointi ja vertailu on aina hankalaa, ellei työkokemus todellakin muodostu juuri samoista tehtävistä jossa työpaikkakin on.
Mitä näihin henkilökohtaisiin kykyihin tulee, niin niiden painoarvo on kasvanut viime vuosina, sillä valinnoissa on alettu käyttämään myös kuntapuolella näitä psykologisia testejä, jotka sitten mittaavat juuri näitä kykyjä ja joiden perusteella valinta usein tehdään.
"Siis jos perustuslain mukaan mennään, niin yleiset viran nimittämisperusteet ovat taito (vanha pätevyys), kyky (aiemmin sopivuus) ja tämä koeteltu kansalaiskunto, joka tarkoittaa suurin piirtein nuhteettomuutta ja ansioita yhteiskunnallisissa toiminnassa."
Hehei!
Kekkonen (taito), Kekkonen (kyky) ja tämä koettu kansantunto!
Meillä on jopa valinta!
Jaa, puuttuu vain 1970-luku.
Anteeksi, oli vain niin herkullinen syötti tarttua. Muuten puuttumatta vastaukseen. Samaa mieltä yleisistä perusteista.
ilmene viran/toimenhakuilmoituksessa mitä vaaditaan? Olen ymmärtänyt, että aina hän jolla on ns parhaat paperit, ei ole välttämättä paras eikä myös pätevin. Se, että työyksikkö saa parhaan mahdollisen työntekijän on moninainen asia ja siinä joutuu tarkastelemaan useita seikkoja.
Jo pitkään on ollut käytäntönä, että kuoritaan kerma päätä ja osa hakijoista kutsutaan tarkempaan haastatteluun. Niitäkin haastatteluja on erilaisia. Joissakin tehtävissä kuullaan myös tulevien työtoverien ääntä ja heidän edustaja on mukana haastattelutilanteessa.
Työyksikön ääntä pitäisi kuulla enemmänkin - demokratiankin vuoksi. Ja entäpä jos työyhteisö ei koe ollenkaan, että johdon valitsema tuleva/valittu työntekijä olisi edes "välttävä" työtoveri.On tärkeää, että työntekijä hyväksytään koko työyhteisössä sillä se vaikuttaa koko työilmapiiriin ja yhteisöön ja myös tulokseen.
ja voinen nyt paljastaa, että oli kyse neljästä lastentarhan opettajan toimesta, muistaakseni ei virkoja.
Haussa ei vaadittu muuta kuin laissa vaadittu pätevyys.
Ilmeisesti hakijoiden asettamisessa paremmuusjärjestykseen ei voi näin ollen vedota lisäkoulutukseen tai pidempään työkokemukseen.
Työkokemus on ollut myös paljon monipuolisempaa mitä tässä uudessa työpaikassa pikkukaupungissa tarvitaan.
Nythän näyttää myös siltä (tässä ja monella muullakin alalla) että liika kokemus on liikaa eli henkilö on liian vanha. Kahdella valitusta neljästä hakijasta oli selkeästi lyhyempi työkokemus, n. 4 - 8 v välillä, jostain olen saanut ongituksi tämänkin tiedon.
Toimeen valituksi tuleminen oli perusteltu naurettavasti: Työkokemus, haastattelu.
Aivan tuulesta temmatut väitteet.
Muija on kysellyt lakineuvoja aika korkea-arvoisilta valtion lakimiehiltä, sekin näköjään onnistuu.
Tuolta pikukaupungilta puuttuu joku uuteen yhdenvertaisuuslakiin liittyvä suunnitelma, jonka EU nykyään vaatii.
siis kun ei valittu niin sitä perusteltu:
Työkokemus, työhaastattelu.
Aika alentavaa tiukata kahteen otteeseen raivoraittiilta alkoholi- ja huumeongelmista. Miksi muuten siis lähtisi Helsingin ihanaa elämää karkuun "maalle".