Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Uneton...

    Elän jatkuvissa paineissa löytää lähelleni joku. Olen itse juuri menettänyt rakkauteni yhteen tyttöön, joka halusi olla vain kaveri, ja nyt sitten isoveljeni on päätynyt seurustelemaan. Pahinta tässä onkin se, etten itse ole koskaan saanut kokea itseäni rakastettavana. Tästä seuraakin se, että se ainainen veljeni ja tämän tyttöparin näkeminen yhdessä on kuin paha muistutus siitä, ettei minulla ole ketään. En ole edes pystynyt kunnolla nukkumaan, kun joka kerta heidän yhdessäolonsa on aina muistuttelemassa minua parisuhdeasioista. Siis apua, pitäisikö minun häipyä pois kotoa, jotta pystyisin unohtamaan kaiken maailman seurustelujutut!? Olen kuitenkin vasta 16-vuotias ja veljeni 19, eikä minulla juurikaan ole kavereita joiden luokse mennä.
    2354
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Oon itekki 16, enkä oikeestaan koskaan oo kaivannu ketään paitsi nyt ku alotin lukiossa ja nään koko ajan onnellisia pareja jne. Muutama vuos sitten yks poika olis halunnut seurustella mun kaa, mut en ollu vielä valmis sillon mihinkään vakavaan, enkä kyllä tiedä olisinko vieläkään oikeen. Tarviiko sitä muka vielä tän ikäsenä seurustella? Uskon siihen, et kaikki kyllä löytää sen oikean sitte jossain vaiheessa.

    Äänestä

    • Onhan tuossa tavallaan viisautta sikäli kun ajattelee juuri, että ¨mikäs kiire tässä on.¨ Luonnollisestihan sitä kuitenkin murrosiässä saattaa muutenkin pohtia näitä asioita, mutta eniten ehkä minua ärsyttää juuri tuo yleinen ¨kaikki pitää kokea¨-asennoituminen ennen 18 vuoden ikää, josta voi pahimmillaan vain seurata pinnallisia seurustelukokeiluja.

      Noh, tähän voin vain todeta, että rakkaus on kenties maailman ihanin ja vaikein asia elämässä.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    ...unelmoija kirjoitti:

    Elän jatkuvissa paineissa löytää lähelleni joku. Olen itse juuri menettänyt rakkauteni yhteen tyttöön, joka halusi olla vain kaveri, ja nyt sitten isoveljeni on päätynyt seurustelemaan. Pahinta tässä onkin se, etten itse ole koskaan saanut kokea itseäni rakastettavana. Tästä seuraakin se, että se ainainen veljeni ja tämän tyttöparin näkeminen yhdessä on kuin paha muistutus siitä, ettei minulla ole ketään. En ole edes pystynyt kunnolla nukkumaan, kun joka kerta heidän yhdessäolonsa on aina muistuttelemassa minua parisuhdeasioista. Siis apua, pitäisikö minun häipyä pois kotoa, jotta pystyisin unohtamaan kaiken maailman seurustelujutut!? Olen kuitenkin vasta 16-vuotias ja veljeni 19, eikä minulla juurikaan ole kavereita joiden luokse mennä.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu