HYVÄ digiopas!!!

digiluu digilei kirjoitti:

MILLAINEN DIGISOVITIN? MILLAINEN DIGITAALINEN TELEVISIOVASTAANOTIN?

Digisovittimen valinnassa huomioitavaa:

Laite valitaan sen perusteella, tuleeko televisiosignaali kotiin antennin vai kaapeli-tv-verkon kautta. Antennin kautta tulevien lähetysten katseluun tarkoitetussa sovittimessa on merkintä DVB-T ja kaapelivastaanottoon
tarkoitetussa DVB-C. Satelliittilähetysten vastaanottamiseen tarvitaan sovitin, jossa on
merkintä DVB-S. Laitteen muut ominaisuudet määrittyvät kuluttajan tarpeiden pohjalta.
Markkinoilla on perussovittimia ja tallentavia digisovittimia. Kaikenlaisiin sovittimiin myös perusbokseihin(perusmallin digisovittimiin) voi sisältyä kortinlukija, paikka salauksenpurkukorttia varten.
Korttipaikkaa tarvitaan maksullisten kanavien katseluun.

Perusboksi soveltuu sellaisenaan digitaalisten televisiolähetysten tavanomaiseen vastaanottoon, mutta sillä ei voi tallentaa muuten kuin erillisen laitteen esimerkiksi videonauhurin tai dvd-laitteen avulla. Katsojan on mahdollista samanaikaisesti nauhoittaa analogista kanavaa ja katsoa digitaalista kanavaa tai päinvastoin.

Tallentavassa digisovittimessa on kiintolevy, jonne voidaan tallentaa ohjelmia. Tallentamiseen ei siis tarvita esimerkiksi videonauhuria tai tallentavaa dvd-laitetta. Jos tallentava sovitin on varustettu kahdella virittimellä, sillä voidaan tallentaa yhtä digikanavaa samalla, kun katsotaan toista digikanavaa. Tallentavissa bokseissa on myös taukotallennustoiminto, eli televisio-ohjelman katselun voi keskeyttää
halutuksi ajaksi ja jatkaa katselua keskeytyneestä kohdasta. Tallentavien digisovittimien tuotenimessä PVR tulee sanoista Personal Video Recorder.

Kortinlukija tarjoaa mahdollisuuden käyttää digisovittimessa salauksenpurkukorttia, jonka avulla voidaan seurata maksullisia digi-tv-lähetyksiä.

MHP-valmius tarjoaa käyttöösi digi-tv:n lisäpalvelut, kuten digitaalisen tekstitelevision ja vuorovaikutteiset palvelut. Vuorovaikutteisten palvelujen tarjonta on ainakin toistaiseksi melko vähäistä.

Teksti-tv
Perinteisen teksti-tv:n suomenkieliset tekstitykset toimivat myös digitaalisessa teksti-tv:ssä. Sen sijaan digitaalinen teksti-tv näkyy vain MHP-sovittimella. Digitaalisella tekstitelevisiolla voi selata esimerkiksi
värikuvia ja taulukoita.

Päivitys
Ohjelmistojen päivitysmahdollisuus on digisovittimen tärkeä ominaisuus. Päivityksillä voidaan korjata ohjelmistovikoja, jotka estävät kuvan, äänen, tekstin tai salauksen normaalin toiminnan. Se on tapa korjata ja huoltaa laitteen ohjelmistoa, mutta myös tapa lisätä siihen joitakin uusia toiminnallisuuksia. Mikäli digisovitin toimii normaalisti, sitä ei tarvitse päivittää. Digi-tv-lähetysverkon kautta tulevat
päivitykset kannattaa silti ottaa vastaan. Ohjelmistopäivityksillä ei voida muuttaa tavallista perussovitinta tallentavaksi tai vaikuttaa heikkoon lähetyssignaaliin, joka voi olla syynä kuvan tai äänen häiriöihin. Päivitys voidaan tehdä laitteesta riippuen joko digi-tv- (antenni- tai kaapeli) lähetysverkon kautta,
toisesta laitteesta, laitteen huollossa tai internetin välityksellä. Sarjaportti RS-232 ja joissakin laitteissa myös USB-liitäntä antavat mahdollisuuden laitteen omatoimiseen päivittämiseen. Kysy myyjältä laitteen
ohjelmistopäivityksistä sekä liitännöistä, jotka mahdollistavat laitteen omatoimisen päivittämisen
internetyhteydellä varustetun tietokoneen kautta.

Tekstitys
Tarkista, onko digisovittimessa DVB-tekstitys-ominaisuus. DVB-tekstitys mahdollistaa sen, että voit valita haluamasi tekstityskielen tai jättää tekstityksen kokonaan pois silloin, kun lähettävä kanava näitä ominaisuuksia eri ohjelmissa tarjoaa.

Tallennus
Jos haluat panostaa ohjelmien tallentamiseen, hanki kiintolevyllä varustettu tallentava digisovitin. Kiintolevyjen koot vaihtelevat yleensä 80 ja 200 Gt:n välillä, mutta suurempiakin on. Esimerkiksi 80Gt:n kiintolevylle voi tallentaa digitaalista tv-lähetystä noin 30 - 40 tuntia ja 200 Gt:n kiintolevylle
noin 100 tuntia.
Tavallisella perusmallin digisovittimella tai tallentavalla digisovittimella, jossa on vain yksi viritin, ei ole mahdollista tallentaa yhtä digikanavaa ja katsoa samanaikaisesti toista digikanavaa toisessa kanavanipussa. Jos haluat seurata muissa kanavanipuissa lähetettäviä ohjelmia tallennuksen aikana, valitse
sovitin, jossa on kaksi viritintä.

Maksulliset kanavat
Jos haluat katsella maksullisia kanavia, varmista, että sovittimessa on kortinlukuasema. Maksullisten ja salattujen kanavien katseluun tarvitset salauksenpurkuun käytettävän Conax- tms. kortin, joka asetetaan sovittimen kortinlukuasemaan.

Äänitekstitys
Suomenkielisestä äänitekstityksestä voi olla hyötyä esimerkiksi näkövammaisille ja muille, joille lukeminen tuottaa vaikeuksia. Äänitekstityksen avulla ruudulla näkyvä teksti muuttuu suomenkieliseksi puheeksi. Palvelu otetaan käyttöön valitsemalla sovittimen ensisijaiseksi ääneksi hollannin kieli. Äänitekstityksestä kiinnostuneen kannattaakin varmistaa, että hollannin kieli kuuluu sovittimen kielivalikoimaan ja että kieliasetukset säilyvät, kun laite kytketään irti sähköverkosta. Äänitekstitys ei ole tarjolla kaikissa ohjelmissa, mutta esim. YLE äänitekstittää osan ohjelmistaan.

RS-232-liitin
RS-232-liittimen kautta digisovittimeen voidaan päivittää uusi ohjelmistoversio. Digisovitin liitetään sarjaportista nollamodeemikaapelilla tietokoneen sarjaporttiin ohjelmistojen päivittämistä varten. Lisäksi tarvitaan latausohjelma. RS-232-liitäntää ei yleensä voi käyttää kiintolevylle tallennettujen aineistojen
siirtoon tietokoneelle.

USB-liitin
USB-liitin mahdollistaa nopean tiedonsiirron digisovittimen ja tietokoneen välillä. Liittimen versio asettaa rajat tiedonsiirron nopeudelle (USB 1.1, USB 2.0). USB-liitintä käytetään yleisimmin tallentavissa digibokseissa kiintolevylle tallennettujen videoiden siirtämiseen digiboksilta tietokoneelle. Sitä
voidaan käyttää myös digitaalisten valokuvien ja mp3-tiedostojen siirtoon tietokoneelta digisovittimeen televisiovastaanottimessa käytettäväksi. USB ei ole kuitenkaan kaikissa laitteissa kaksisuuntainen. Joissakin laitteissa USB:n kautta voidaan suorittaa myös laitteen ohjelmistopäivitykset. Yleisesti USB:n olemassaolo ei kuitenkaan aina tarkoita että myös päivitys onnistuisi sen kautta. Kannattaa
aina varmistaa tämä käyttöohjeesta, maahantuojalta tai myyjältä. Päivitys vaatii laitevalmistaja- ja liitäntäkohtaisen latausohjelmiston itse ladattavan päivitysohjelmiston lisäksi. Päivitys onnistuu parhaiten laitevalmistajan tai maahantuojan sivuilta löytyviä päivitysohjeita seuraamalla.

SCART-, DVI- ja HDMI-liitin
Digisovitin kytketään yleensä SCART-kaapelilla televisiovastaanottimeen. SCART-liitin on 21-
napainen ja sen kautta kulkee kuvan ja äänen lisäksi muutakin tietoa. RGB antaa SCARTissa paremman kuvan kuin liittimen muut versiot.
Useissa digisovittimissa on myös DVI- ja HDMI-liittimet, joiden kautta nykyaikaisiin plasma- ja nestekide- eli LCD-taulutelevisioihin voidaan välittää digitaalista ääntä ja kuvaa. Äänen ja kuvan laatuun vaikuttavat myös katseluolosuhteet ja signaalin ominaisuudet. HDMI on lyhenne sanoista High-Definition Multimedia Interface. Se on liitäntästandardi, joka tukee digitaalisen videon ja audion siirtämistä teräväpiirtotelevisioihin aina 1080p resoluutioon asti. HDMI tukee HDCP-salaustekniikkaa.
DVI on lyhenne sanoista Digital Video Interface tai Digital Visual Interface. Se on liitin ja määritys digitaalisen videon siirtoon. Mikäli DVI on i-mallia, sen kautta voi siirtää sekä digitaalista että analogista videosignaalia. D-malli soveltuu vain digitaalisen aineiston siirtoon.

AV-liitynnät vanhoihin televisiovastaanottimiin
Vanhanmallisissa televisiovastaanottimissa, joissa ei ole SCART-liitintä, kytkentä digisovittimeen voidaan tehdä AV-liityntöjen kautta (AV = audio/video = ääni/kuva). Nämä ovat nykyisin yleensä RCA- (komposiitti), joskus S-video -tyyppiä. Digisovitin voidaan aina kytkeä sellaisiin vanhoihin televisiovastaanottimiin, joissa on AV-liityntä, liittimien tyypistä riippumatta. Tämä tehdään kaupasta saatavalla SCART > RCA tai SCART > Svideo -muuntokaapelilla.
Useimmissa digisovittimissa on SCART-liittimen lisäksi myös RCA- eli komposiittiliitin. Tällöin
digisovitin voidaan kytkeä televisiovastaanottimeen myös RCA > RCA -kaapelilla, joka on huokeampi kuin SCART > RCA -kaapeli. Mikäli vastaanotin on niin vanha, että ääni- ja kuvaliityntä on DIN-tyyppinen, käytetään SCART > RCA tai RCA > RCA -kaapelissa vielä muuntokappaletta RCA > DIN. Muuntokappaleita löytyy lähinnä alan erikoisliikkeistä. Kaapelit maksavat joitakin euroja.

RF-modulaattori
Vaivattomin tapa liittää digisovitin vanhaan televisiovastaanottimeen on RF-modulaattori. Se on ainoa vaihtoehto, jos vastaanotin on niin vanha, ettei siinä ole mitään muita liityntöjä kuin antenni. Se voi olla joko yhdysrakenteisena digisovittimessa, tai sen voi ostaa kaupasta jälkikäteen. Modulaattori maksaa erikseen ostettuna joitakin kymmeniä euroja.
Digivirittimestä tulevan analogisen ääni- ja kuvasignaalin käsitteleminen RF-modulaattorilla heikentää näiden laatua. Siksi sitä ei kannata käyttää, jos televisiovastaanottimessa on kehittyneempi SCARTtai muu AV-liityntä.
RF-modulaattorin kautta digitaalisia televisiokanavia voi katsoa normaalisti. Myös digi-tv:n lisäpalvelut, kuten kuulovammaistekstitys ja näkövammaisille tarkoitettu äänitekstitys toimivat. RFmodulaattoria käytettäessä, digisovittimesta lähtevä stereoääni ei toimi. Toisaalta useissa televisioissa, joissa ei oleSCART-liitintä, ei ole myöskään kahta kaiutinta stereoäänelle.

Nordig- ja Cable Ready –merkit
Nämä digisovittimessa tai tuotepakkauksessa olevat merkit tarkoittavat sitä, että laite täyttää yhteispohjoismaiset tekniset laatusuositukset ja toimii Suomessa käytössä olevissa verkoissa. Valmistajat ja maahantuojat päättävät itse, haluavatko ne hankkia merkin käyttöoikeuden laitteelleen. Toistaiseksi vain pieni osa markkinoilla olevista laitteista on testattu, eikä merkin puuttuminen merkitse
sitä, että laite olisi huono. Lisäksi integroidun televisiovastaanottimen valinnassa on syytä huomioida Nykyiset litteät televisiot perustuvat joko plasma- tai nestekidetekniikkaan (LCD). Tavallisin televisionäyttöjen resoluutio on 1366x768. Suurimmillaan näytön resoluutio on myynnissä olevissa televisioissa
1920x1080 (ns. Full HD - High Definition).

Nestekidepaneelinäyttö (LCD) / Plasmapaneelinäyttö
Nestekidenäytön (liquid-crystal display, LCD) toiminta perustuu valon polarisaatiotason kiertymiseen ohuessa nestekidekerroksessa, jossa kiteet toimivat tavallaan "valoventtiileinä". Jokainen kide on kuin luukku, joka joko päästää valon läpi tai pysäyttää sen. Nestekidenäyttö koostuu kahdesta polarisoivasta, läpinäkyvästä paneelista ja niiden välissä olevasta
nestekiderakenteesta. Nesteen läpi johdettu sähkövirta saa kiteet asettumaan siten, että valo ei pääse niiden läpi. Nestekiteet eivät luo valoa, vaan paneelin takana oleva lamppu hohtaa valoa näytön läpi. Kuva syntyy läpinäkyvien ja tummien kiteiden muodostamasta kuviosta.
Nestekidenäytöissä olennainen tekijä on katselukulma. Kuva voi "haalistua", kun sitä katsotaan sivusta. Tähän vaikuttaa se, mihin suuntaan nestekidemolekyylit näyttöpaneelissa liikkuvat. Mikäli ne liikkuvat näyttöpaneelin suuntaisesti eivätkä kohtisuoraan paneelin nähden, voi kuva olla tavanomaista kirkkaampi kaikista suunnista, myös jyrkästi sivuilta tai pystysuunnassa katsottuna. Halvimpien LCDnäyttöjen
kuva ei ole käyttökelpoinen sivukulmasta katsottuna. Uusimmissa LCD-paneeleissa katselukulmaa on saatu suuremmaksi.
Plasmapaneelinäytön toiminta perustuu siihen, että paneelin täytteenä olevien jalokaasuseosta sisältävien solujen läpi ohjataan virtaa, mikä ionisoi kaasun ja saa aikaan plasmapurkauksia. Plasman sytytys vaatii suuren jännitteen, minkä vuoksi plasmanäytöt kuluttavat enemmän sähköä kuin nestekidenäytöt. Purkauksia ohjataan rivi-sarakepohjalta passiivimatriisiperiaatteella. Plasma säteilee ultraviolettivaloa,
joka puolestaan saa fluoresoivan materiaalin tuottamaan näkyvää valoa. Plasmanäytön vahvuuksia on muun muassa hyvä liikkeentoisto, kyky esittää videokuvaa ja heikkouksia sen suuri virrankulutus. Plasma kuluttaa LCD:tä enemmän virtaa, etenkin kun kuva on kirkas. LCD-näytöissä käytetään energiatehokasta loistevaloa, nykyisin myös led-valoa. LCD-näyttö on jonkin verran plasmanäyttöä kirkkaampi. Tämän vuoksi se sopii hyvin valoisiin tiloihin. Suurissa vähintään 40-tuumaisissa televisiovastaanottimissa plasmanäyttö voi olla vaativalle katsojalle
LCD-televisiota parempi vaihtoehto. Kaasutäytteisten plasmakanavien suuri koko estää niiden käytön pienikokoisissa teräväpiirtonäytöissä. Plasmatekniikalla harmaasävyt voidaan erotella paremmin, kun
taas LCD-näytössä kuvan mustimmat alueet jäävät yleensä harmaiksi. Joissakin plasmanäytöissä on
havaittu myös kuvan "kiinnipalamista". Se voi olla haitaksi esimerkiksi pelattaessa konsolipelejä. Plasman ostoa puoltaa LCD-näyttöjä laajempi katselukulma.

Resoluutio
Näytön resoluutio eli tarkkuus pikseleissä kertoo, kuinka monta kuvapistettä television näytöllä on. Resoluutio ilmaistaan yleensä vaakarivin kuvapisteiden ja pystyrivin kuvapisteiden kertomana (esim.1920 x 1080), mutta HD- eli teräväpiirtotelevisioissa käytetyt formaatit voidaan ilmaista myös termeillä
1080i (1920 x 1080), 1080p (1920 x 1080) ja 720p (1280 x 720). Nämä ovat teräväpiirtotelevision
kolme standarditarkkuutta. Lyhenne p tarkoittaa, että video on progressiivisessa eli lomittamattomassa muodossa. Kuva lähetetään
kokonaisuudessaan sellaisenaan kun se on. Vastaavasti i tarkoittaa lomitettua videokuvaa eli kuva siirretään puolikuva kerrallaan. Lomitetussa näytössä juovat pyyhkäistään vuorotellen kahden lomittaisen
rasteripyyhkäisyn avulla. Mikäli televisio käyttää jotain mainituista kolmesta tarkkuudesta ns. natiivitarkkuutenaan, ei kyseistä
tarkkuutta käyttäviä lähetyksiä katsottaessa tarvita kuvan laatua huonontavaa tarkkuuden skaalausta. Periaatteessa, mitä suurempi näytön natiiviresoluutio on, sen parempi kuvanlaatu sillä voidaan saavuttaa. Natiiviresoluution merkitys kasvaa, kun television koko on vähintään 37 tuumaa. Mitä suurempi kuva on, sitä enemmän näytön tarkkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.

Skaalain
Kuvamateriaalia lähetetään useilla eri tarkkuuksilla, joten televisionäytön laadun yksi tärkeä osatekijä on hyvä skaalaustoiminto. Skaalaimella tarkoitetaan toimintoa, joka muuttaa eri resoluutioilla sisään tulevan videokuvan television natiiviresoluutioon sopivaksi. Skaalauksessa tavallaan venytetään pieniresoluutioinen kuva koko ruudulle tai päinvastoin alennetaan kuvan suurta resoluutiota vastaamaan näytön pienempää resoluutiota. Useissa televisioissa on myös jonkinlaisia kuvanparannuspiirejä, jotka pehmentävät tai terävöittävät kuvaa hieman. Normaalin DVB-lähetyksen kuva voi näyttää HD-tasoisessa taulutelevisiossa "rosoiselta", koska sen
resoluutio ei sellaisenaan riitä televisiolle. Yleensä huono kuvanlaatu johtuu huonosta lähdemateriaalista. Lähetyssignaalin resoluution ollessa pienemmän kuin näytön, on kuvaan lisättävä kuvapisteitä eli kuva on skaalattava. Kuvaa ei varsinaisesti voi parantaa jälkikäteen.

HD Ready / Full HD
Laitteiden markkinoinnissa käytetään usein ilmaisua Full HD tai True HD eli täysi tai aito HD. Valmistajat käyttävät näitä ja näiden kaltaisia termejä korostaakseen sitä, että laiteen tarkkuus yltää teräväpiirtoon.
Usein niillä tarkoitetaan 1920x1080 pisteen 1080p-tarkkuutta, mutta ne saattavat myös
viitata erotuskykyihin 720p, 1080i tai Dolbyn 7.1-kanavaiseen äänijärjestelmään. HD Ready -logo näkyy televisiovastaanottimissa, digisovittimissa ja tallennuslaitteissa. Alan järjestö
EICTA (European Information & Communications Technology Industry Association) on julkistanut
vaatimukset, joiden täyttyessä HD-näyttöön saa kiinnittää erityisen "HD ready" -merkinnän. Näytön
on tällöin tuettava ainakin 1920x1080i ja 1280x720p -formaatteja. Laitteessa on oltava sekä
HDM/DVI-liitäntä että komponenttituloliitäntä. Sen on myös oltava yhteensopiva HDCP (High-
Bandwidth Digital Content Protection) -kopiosuojauksen kanssa. Teräväpiirtolähetyksiä voi vastaanottaa Suomessa toistaiseksi vain hyvin rajoitetusti, lähinnä satelliittiverkossa
ja joissakin kaapeliverkoissa. Kuka tahansa voi silti hyödyntää HD-television hyviä ominaisuuksia
jo nyt televisioonsa liitettävissä teräväpiirto-ominaisuuksilla varustetuissa pelikonsoleissa
ja DVD-laitteissa. Esimerkiksi Microsoftin Xbox 360 ja Sonyn Playstation 3 tarjoavat pelaajille teräväpiirtokuvaa. Panasonic myy kuluttajille Blu-ray-standardin mukaisia DVD-soittimia ja kotiteatterilaitteita.
Myös Toshiballa on HD-DVD-soitin. Ne mahdollistavat teräväpiirtoisen HD-kuvan ja korkealaatuisen äänen välittämisen ja vastaanottamisen.

VGA (pc-liitäntä)
Televisiota voi käyttää myös tietokoneen näyttönä esimerkiksi osana kodin viihdekeskusta. Tämä tapahtuu joko VGA-, DVI-, komponentti- tai (adapterin avulla) HDMI-liitännän kautta tietokoneen liitännöistä ja näytönohjaimesta riippuen. DVI on kehitetty VGA-liittimen seuraajaksi. Liitettäessä näyttö tietokoneeseen VGA-liittimellä joudutaan videosignaali muuntamaan analogiseen muotoon ja uudelleen digitaalisen muotoon näyttölaitteessa. Tämä kaksinkertainen muunnos saattaa huonontaa kuvanlaatua. Kuvanlaadun kannalta DVI ja HDMI ovat parhaita. Ne siirtävät kuvan digitaalisena,
ja HDMI myös äänet. Digitaaliliitäntöjä käytettäessä analogimuunnos tapahtuu vasta televisiossa,ja kuva on niin terävä kuin se näytön puolesta on mahdollista. Parhaaseen tarkkuuteen päästään syöttämällä tietokoneesta täsmälleen näytön natiiviresoluutiota.


Lisätietoa:
• www.digitv.fi (kysymyksiä ja vastauksia digi-tv:stä)
• www.digita.fi (Antenni Info)
• www.digitelkkari.fi (perustietoa ja uutisia digi-tv:stä)
• www.kaapelitelevisio.fi (kaapeliverkon digitaaliset palvelut, Cable Ready -laitteet)
• www.tsk.fi (digi-tv-sanasto)
• www.kuluttajavirasto.fi (ostajan ja myyjän muistilistat, tietoa takuusta ja virhevastuusta, Tietoa
digisovitinten hankinnasta ja virhetilanteiden hoidosta)
• www.kuluttaja.fi (Kuluttaja-lehti; tuotetestejä mm. televisioista ja digisovittimista)
• www.ficora.fi (työryhmäraportti digi-tv:n päivityksistä)
• in.afterdawn.com/laitteet/laiteryhma.cfm/taulutelevisiot (Suomessa myytäviä taulutelevisioita)
• www.vertaa.fi (suosittu hintavertailusivusto, jossa ovat mukana myös lcd- ja plasmatelevisiot;
laitteista esitetään muun muassa tuumakoko, resoluutio, valoteho ja kontrasti)
• www.mbnet.fi/hintaseuranta (toinen suosittu hintavertailusivusto, myös lcd- ja plasmatelevisiot)
• www.vertailu.info/televisiot (hintavertailusivusto, jossa on tietoa joidenkin laitteiden hinnoista)
• www.sandberg.it/guide (käytännönläheistä tietoa liitännöistä; palvelu tuottaa kuvaukset tavoista,
joilla eri liittimillä varustetut kodin elektroniikkalaitteet voidaan kytkeä toisiinsa).

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä