Haluaisin adoptoida aviomieheni edellisessä liitossa syntyneen pojan, jonka biologinen äiti on kuollut. Meillä on nyt myös yksi yhteinen lapsi. Miten edetä tässä adoptioasiassa?
Joku väitti miehelleni, että jos minä adoptoin mieheni pojan, niin mieheni menettää isyyden ko. lasta kohtaan!!! Eihän se niin ole??? Eikö mieheni saisi olla pojalleen isä, jos minusta tulisi pojan adoptioäiti???
Kertokaa nyt joku, mikä on totta ja mikä tarua!
Joku väitti miehelleni, että jos minä adoptoin mieheni pojan, niin mieheni menettää isyyden ko. lasta kohtaan!!! Eihän se niin ole??? Eikö mieheni saisi olla pojalleen isä, jos minusta tulisi pojan adoptioäiti???
Kertokaa nyt joku, mikä on totta ja mikä tarua!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomen adoptiolaki määrää, että adoptoivan täytyy olla naimisissa tai sitten yksinhakija.
Perinteisesti perheen sisäisessä adoptiossa parien on pitänyt olla naimisissa. Nyt kuitenkin viime aikoina sossut ovat ilmeiseti yrittäneet kiertää lakia (on kunnille edullisempaa että lapsi on adoptoitu kuin yksinhuoltajan lapsi, jonka elatustuki mahd. maksetaan kunnan varoista) tai sitten olivat toimineet ihan tietämättömyyttään väärin. Nimittäin laki tulkitsee siten, että jos adoptoi AVOpuolisonsa lapsen = yksinadoptio. Niimpä on käynyt niin, että avoliitossa olleen parin adoptio-osapuolesta onkin tullut lapsen ainoa laillinen vanhempi, koska lain mukaan ei ole mahdollista että ei-aviopari adoptoi lapsen. Avopuoliso on siis juridisesti adoptoinut lapsen molemmilta biologisilta vanhemmiltaan, koska on lain silmissä yksinhakija. AVIOliitossa tätä ongelmaa ei ole, sillä silloin molemmat vanhemmat ovat automaattiseti juridisia vanhempia.
KKO on todennut asiasta näin:
KKO 2005:64: "Mies oli ottanut avopuolisonsa alaikäisen tyttären ottolapsekseen. Tästä kuitenkin seurasi ottolapsisuhdetta koskevien lainsäännösten vuoksi, että lapsen äidin huoltajuus lakkasi. Lapseksiottaminen oli perustunut lain sisältöä koskevaan erehdykseen. Kun lapseksiottaminen ei ollut lapsen edun mukainen, sen vahvistamista koskeva päätös purettiin."Muut kuin aviopuolisot eivät voi ottaa yhdessä ottolasta. Avoliitossa perheen sisäinen adoptio johtaa siihen että biologisen vanhemman ja lapsen sukulaisuussuhde katkeaa adoption johdosta. Näin ollen avioliittoon on siis mentävä, jotta perheen sisäinen adoptio voidaan toteuttaa."
Laki lapseksiottamisesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850153?search[type]=pika&search[pika]=ottolapsi
Adoptio on niin iso juttu, ettei kukaan sosiaalityöntekijä lähde sellaista ehdottomaan elatustuen takia. Kyllä aloite täytyy tulla adoptoivan taholta ja silloinkin kehoitetaan miettimään tarkkaan, sillä adoptio on lopullinen. Se, että virheitä sattuu, johtuu varmaan siitä, että näitä perheen sisäisiä adoptioita on niin vähän, minun yli kaksikymmentä vuotta kestäneellä sossu-urallani niitä on ollut kaksi. Silloin voi joku asia mennä pieleen, vaikka niin ei tietysti missään nimessä tapahtua.
koska silloin ei olisi kysymyksessä perheen sisäinen adoptio. Avosuhteessa olevat pariskunnat tai yhdessä asuvat ystävykset eivät muodosta lain tarkoittamaa perhettä.
Jos taas kysymyksessä on laillisesti vihityn aviomiehesi lapsi, jonka äiti on kuollut, voit adoptoida lapsen miehesi suostumuksella. Miehesi säilyttää isyytensä, koska te olette aviopari.
puoliorvon eläkkeensä, jos adoptoit hänet.
Sieltä saa enemmän oikeaa ja luotetavaa tietoa perheen sisäisistä adoptioista. Perheen sisäinen adoptio edellyttää myös, että vanhemmat ovat avioliitossa. Suhteen pitää myös olla vakiintunut ja tasapainoinen. Sinun ja lapsen välisen suhteen pitäisi myös olla läheinen.
Adoption vaikutukset ovat suuret, joten asiaa kannattaa oikeasti miettiä tarkkaan.
Koska olette naimisissa perheen sisäinen adoptio on mahdollinen, eikä miehesi menetä vanhemmuuttaan lapseen. Jos olette tarkoin jo pohtineet adoptiota ja tiedostatte sen vaikutukset eri kannoilta prosessi on suhteellisen lyhyt. Helsingissä reilu vuoden jonotus adoptioneuvontaan, tämän jälkeen 2 käyntiä sosiaalityöntekijän luona haastateltavana ja papereita täyttäen, sitten sosiaalityöntekijä tekee yhden kotikäynnin. Paperit notaarille ja vahvistus tulee noin kuukauden päästä. Eli kokonaisuutena kesto noin 1 1/2 vuotta.
Tulee muistaa, että adoptio on sitova ja pysyvä. Sitä ei siis voi purkaa vaikka tiet nykyisen puolison kanssa joskus eroaisivatkin. Nyttenhän sinulla on tavallaan sosiaalinen vanhemmuus, mutta adoptio on juridinen toimenpide, antaen oikeuksia ja tuoden velvollisuuksia.
Onnea prosessiin, jos siihen päätätte ryhtyä!