Eli: Mistä etsitte kumppania itsellenne? Lukiosta ei ainakaan meinaa löytyä ketään, ku jotenki outoa koulussa lähestyä poikia:S Helpompaa esim. bileissä, mut niistä ei kunnon kaveria tunnu löytyvän. Missä liikkuu sellaset suloset, hyvän itsetunnon omaavat pojat, joita voisi kiinnostaa pitkäaikainenkin seurustelu?
Mistä löytää oma kulta?
T.tt.16
5620
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kävelevät vastaan
muista pysähtyä!!
Se tulee sitten joskus vastaan jossain. Itse lisäsin nykyisen tyttöystäväni puolisen vuotta sitten meseen, vaikken tuntenut koko tyyppiä. Nyt onnellisesti yhdessä.
Harrastuksis ainaki on helppo tutustuu uusii ihmisii, tai liittymäl johki seuraa/kerhoo, esim.nuorisoseura,seurakuntanuoret,vpk yms.Mutta siis yleensähän sitte ku semmone sopiva kävelee vastaa ni rohkeesti puheille vaan!Kysymäl vaik kellonaikaa saa jo jotai keskustelunaihet :)
¨Eli: Mistä etsitte kumppania itsellenne?¨
Taidanpa lähteä vaellusmatkalle löytääkseni ihmisen, jonka kanssa jakaa koko elämä.
¨Missä liikkuu sellaset suloset, hyvän itsetunnon omaavat pojat, joita voisi kiinnostaa pitkäaikainenkin seurustelu?¨
Voisinpa kysellä vastaavasti maailmankaikkeuden Jumalalta, että mistä löytää suloinen, reilu, suorapuheinen ja hyvän itsetunnon omaava tyttö, jota voisi kiinnostaa yhteinen seurustelu tosirakkauden nimissä? Jos löytäisin jonkun, joka tosissaan osaisi ajatella, että pitkäaikaisen suhteen eteen on tehtävä töitä ja joka olisi valmis ottamaan siihen liittyvät haasteet vastaan, olisin onnellinen.
"Missä liikkuu sellaset suloset, hyvän itsetunnon omaavat pojat, joita voisi kiinnostaa pitkäaikainenkin seurustelu?"
Itse löysin sattumalta netin kautta pojan. Oltiin ensin ihan vain kavereita, sit nähtiin, nähtiin uudestaan... ja sit yks päivä poika sanokin, että se tykkää musta aika paljon enemmän ku vain kaverina - et miten ois? :D Olihan se suloinen ja tiesin et jos se alkaa seurustella, ni se on sit ns. tositarkotuksella, ettei ihan pelkästään huvikseen.
Tuohon itsetuntoon voisin sanoa sen verran, et kaikilla se ei näy ulospäin. Esim. just tää mun poika. Se ei ehkä ollu semmonen kauheen supliikki kaveri eikä näyttäny semmoselta, et ois heti tullu semmonen "voi että ku toi on itsevarma!". Oikeestaan siitä tuli enemmänki semmonen vähän epävarma vaikutelma ainaki aluks. Mut sit ku sen kanssa vietti aikaa enemmän yhessä ja etenki ku alettiin seurustella, ni sit siitä kyl huomas et sillähän on tosi hyvä itsetunto. Se oli sellanen ku oli, ja se anto/antaa mun olla sellanen ku oon. Onko ton selkeempää merkkiä hyvästä itsetunnosta.
Se, ettei aina oo suuna päänä selittämässä kaikkee jne. ei välttämättä tarkota että pojalla ei oo hyvä itsetunto. Hyvinkin erilaiset ihmiset voi olla hyvällä itsetunnolla varustettuja, vaikka ne ei siltä vaikuttaiskaan. Itsevarmuuskin voi olla eri asia, koska se että tunnustaa oman epävarmuutensa, voi olla hyvän itsetunnon merkki :) Ei voi tietää.
Se kuitenki oli juttuni pointti, että anna pojille mahollisuus näyttää millaisia ne on. Kaveripohjalta on sikäli aina hyvä alottaa että oppii tuntemaan tyyppiä, mutta ei oo sinänsä samanlaisia paineita että "meidän on pakko pysyä yhdessä". Myöskään ei tuu läheisyyttä samalla tavalla, jolloin ei jää siitäkään riippuvaiseks.. Nyt ku on seurustellu kauemmin ni läheisyyttä on iha hullu ikävä (vaikka on kyl poikaakin) jos pitää olla vähänki kauemmin erossa.