Nyt arvauksia mikä on siporexin kohtalo, kun eristysmääräykset tiukentuu. Tuleeko villaa pintaan vai epsiä kiven sisään? Samankaltainen kohtalo voi olla myös hirsitaloilla...
Siporexin
kohtalo?
151675
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
on jo kokeiltu 80-luvulla. Todettiin huonoksi rakenteeksi. Jos energiankulutusmääräyksiin tulee vuotoluku mukaan, niin siporex täyttänee määrykset.
Tai sitten vaan lisää villaa katolle. Eihän siellä nykyiselläänkään käytetä kuin 15-25 cm
myydään? Naapuri rakentaa "kivitaloa" harkoista, joissa on epsiä sisällä.
vain tajua?
Ei hirsitaloja ole saanut rakentaa enään pitkään aikaan asumiskäyttöön. "Hirsitaloissa", joita myydään on panelit ulko- ja sisäpinnassa, sekä eriste välissä. Kun määräykset tiukentuvat, niin eristeen paksuus vain kasvaa.
Sipossa veikkaisin käyvän niin, että tulee EPS sisä-, tai ulkopintaa. Keskelle harkkoa sitä tuskin tullaan laittamaan.
Mielenkiintoinen kohtalo om monilla EPS- harkoilla. Jos määräyksiä tiukennettaisiin U- arvon osalta esim. U= 0,15 hujakoille tulisi EPS harkoista todella paksuja. Varsinkin valuharkon tapauksessa harkko huitelisi leveydessä n. 1/2m tuntumassa.
Kaikki seinät paksunee kun määräykset kiristyy ja harrkoseinät suunnilleen yhtä paljon kuin puu-seinätkin, mutta suhteessa vanhaan paksuuteen jopa vähemmän. EPS-eristettä ei kosteusteknisessä mielessä voi laittaa ulkopuoellelle sx-harkon ja kukaan ei sitä sisäpuolelle halua
Minä uskon että kompensointia harrastetaan vain enemmän ja enemmän. Myös ilmatiiveys otetaan kompensointiin mukaan. Myös sipoex-rakentamisen kasvu ainakin hidastuu. Toisaalta lisäeristetyt siposeinät yleistyy
tehdään PALJON ihan ilman eristehalkaisua. mammuttihirsi muunmuassa.
Samoin sipoo ei tule olemaan epsiä
Aina aletaan huutelemman vaikka ei oikein ymmärretä edes niitä perusteita.
Nyt oli siis puhe asumiskäyttöön tarkoitetuista taloista.
Ensinnäkin hirsi ei ole sama asia kuin liimapuusta tehty massiivipuu. Vaikka Mammutti mainostaakin seinäänsä lamellihirreksi, niin todellisuudessa se ei ole hirttä, vaan liimapuuta.
Toisekseen asuintalojen yhtenä kriteerinä on U- arvo. Raja- arvona on U = 0,6, joka liikku tuolla puun seinämävahvuuden 250mm hujakoilla. Tämän seurauksena kyseisiä liimapuutaloja rakennetaan käytänössä pelkästään vapaa- ajantaloiksi, joissa vaatimukset ovat pienempiä.
Siposta ja EPS:stä en tiedä mitään, mutta tulevaisuus näyttää.
yli 70 vuotta. Saman verran rakennellaan eteenkin päin.
Milloin teilläpäin oli viimeksi pakkasta tai sipotalossa lämmöt päällä?
Mulla ei ainakaan tänä vuonna ole ollut vielä kertaakaan paitsi lämmin käyttövesi kyllä höyryää.
Vaikka pakkasta ei juuri nyt sattuisi olemaan, niin se ei rakennusvalvontaa haitanne. Määräykset ovat silti määräyksiä, vaikka voissa paistais...
pöntössäkin, jos olisi kireä pakkanen.
tarkkailla tuhlariasukkaiden kulutuslukemia per nuppi kuin kiristää rakennusmääräyksiä.
Nykyaikainen talo pärjää jo pelkillä hukkalämmöillä, kun kaikenmaailman boxeista ja valaistuksista kertyy riittävästi lämpöä pitämään talo lämpimänä.
Turha syynäillä pelkkiä U-arvoja. Joudutaan pian viilentämään.
Nykyään manataan 70-luvun tasakattoja, huonoja eristyksiä tai puutteellista sadevesijärjestelmää. Ennustan, että kymmenen vuoden kuluttua kirotaan muoviharkkoja.
Kompensointilinjaan tulee kuulemma kiristyksiä, joten jos siposta haluat rakentaa joutuu tulevaisuudessa villoittamaan ennen rappausta. Se siitä monoliittirakenteesta sitten.
Mahdolliset Sipo-raukat kääntyvät tulevaisuudessa suurella joukolla EPS-uskovaisiksi. Vapise oi suuri ja mahtava Betoniharkko-demoni! :)
vielä enemmän sipo näkyy liikuttavan sellaisia, jotka eivät tiedä siitä mitään.
Kummallista, vaikka siporexista on rakennettu jo yli 70 vuotta ja uutta suoltaa kovaa kyytiä.
Siis sipo liikuttaa, mihin lie uskovat.