Minulla meni välit äidin kanssa isän kuoleman jälkeen..nyt kun puoli vuotta on mennyt isän kuolemasta.saimme sovittua kaiken hyvin ja olen onnellinen siitä.hirveä taakka, mukama pitää rintaperillisen oikeuksia.tänää olin valmis luopumaan perinnöstä ja pyyhkimään perintövero lapun johonkin ...mutta saimme kaiken tänään sovittua ja olen onnellinen siitä ...ennemmin pidän hyvät välit äitiini kuin tukun rahaa..(lakiosuutta tarkoitan ) sitä en olisi edes kehdannut pyytää omalta äitiltäni ,joka on antanut varmaan kaikkensa että minulla on ollut hyvä olla..meillä oli ennemmin kyse pesävaroista ja perintöverosta että mistä se maksetaan ..se maksetaan nyt sitten pesänvaroista.ja se riittää minulle.ajattelen näin, että kun nyt luovutin omista oikeuksista kiinni pitämisestä,niin luultavasti minut joskus palkitaan myös hyvästä teosta. ellei, niin suuri taakka on ainakin pudonnut harteilta..sekä minulla ja äitillä...tästä ei pääse muuta kuin kohti parempaa elämää läheisten ympäröimänä vaikka yksi meistä on poistunut siitä.
ahneella on paskanen loppu
rintaperillinen
91412
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
alkaa jälkipolvia harkittaa, mitä tulittekaan tehneeksi
esimerkkejä, sellaisia historiallisia, on lukuisia, miten vääryydellä ja viekkauvella on
viety vanhimman tai nuorimman kaikki, suurikin omaisuus yhdelle toiselle sisaruksille, jotka muutaman sukupolven kuluttua kuvittelee olevansa rikkauksien turvin parempia, hienompia ihmisiä
niin sitä sitten jälkipolvi nyt raataa työssä, niska limassa
varmasti on monta tapausta,jossa pitää mennä rintaperillisen oikeuksien mukaan .minä olen ainut perillinen ja joskus myös minun lapseni sitten kun se aika koittaa .onneksi ei ole sisaruksia itsellä joiden kanssa vielä olisi pitänyt riidellä asioista..haluan että kuitenkin äitillä on oikeus elämään joka on varmasti raskasta muutenkin kun puoliso on pois mennyt.enkä halua että äiti kokee että se ei ole hänen kotinsa vaikka omistan papereiden mukaan puolet isän omaisuudesta papereiden mukaan.
linssiin?
Monet vanhemmat eivät ota huomioon, että
tehdessään työtä ja kerätessään omaisuutta
puolet siitä aina siirtyy lapsille kun toinen
osapuoli kuolee.
Testamentilla voi tietysti väistää vastuutaan.
Laki on lasten puolella ja he voivat aina vaatia
puolet heille kuuluvasta perinnöstä.
Jos tuosta lakiosastakin vanhemmat alkavat
riidellä kertoo se vain kuka rakastaa ketäkin.
Sellaiseen kohteluun ei ole syytä alistua vaan
vaatia omansa jo omien lapsienkin takia.
Miksi pitäisi sääliä sellaista joka itsekkään ei
mitään välitä perillisistään.
onko sekään sitten oikein että äitin pitäisi ottaa velkaa että pysyisi maksamaan minulle lakiosuuden ..kun ovat työllä tienanneet ja maksaneet sen joskus(talo ja auto)..omaisuus ei katoa mihinkään se on vaan säästössä.äitin hallinnassa..sekä jos ajattelee että jotain pakollisia korjauksia olisi niin siihenhän osallistuvat kaikki kuolinpesän osakkaat..hyvä jos kuolinpesän rahavaroista) silloin pystyy niitä hoitamaan.ettei kaikki omasta pussista.
testamentin äitisi hyväksi.
Onko se näin?
heillä oli hallinta oikus testamentti ,mutta mikään testamenttihan ei estä lakiosuutta rintaperilliseltä,mutta minä en halua sitä oikeutta käyttää ,sitten joskus kuitenkin asiat on toisin....itse olen yhtä köyhä kuin ennenkin ja tyytyväinen elämääni,ku ei haaveile kuin siitä mihin on omaa rahaa.
Meilläkin äiti vaati kaiken, lakiosan, tilit jne
Nyt tuli perintöverolappu ja joudun maksamaan sen pankkilainalla samalla kun äitileski julistaa omistavansa kaiken.
Hän jakelee pesästä tavaroita, miten haluaa kysymättä perillisiltä, meiltä, jotka maksamme verot.
Mitähän meillä joskus tulee olemaan jäljellä ?
Kumma, miten rakkailla sukulaisilla ja sisarilla on kiire pyydellä vaikka mitä, aina yllätyn kun menen käymään
Kaadettua metsää pinossa, minne vain katsotkin
Kova kiire
Jos homma alkaa nyt sujua.
Minun kokemus on sellainen että tuollainen ahne kun on saanut kiristettyä sulta nyt lakiosavaateen pois niin seuraavaksi tulee jotakin muuta millä hän kiristää.
Oma perintö yms.
Tiedän tapauksen jossa myös oli kuse tyttären ja äidin valisestä taistelusta.
Ensin äiti kiristi tyttären luopumaan lakiosavaateesta (uhkasi testamentata oman perinnön muualle), tytär taipui.
Tuli uusi tilanne taasen sama uhkaus, tytär taipui.
Kolmannella kerralla hän tajusi että ei se lopu koskaan, aina sama uhkaus ja äitinsä sai tahtonsa läpi (lakien vastaisa asioita).
Nyt on välit menneet tyttärellä ja äidillä, se olisi ollut sama rikkoa ne välit silloin heti.
isän omaisuus on kokonaan laskettu minulle..eli puolet talosta sitä ei voi koskaan viedä minulta..sen saan sitten kun äitistä aika jättää ja vaikka kävisi että äiti tekisi joskus perinnöttömäksi omasta osuudestaan niin silloin minulla on oikeus lakiosaan ainoana rintaperillisenä ...ja äidin osuudesta tulee myös jako lasten lasten kesken ...niin ei minulla ainakan ole hätää.ja mitään kiristystä ei ole ollut vaan ainoastaan tietämättömiä puheita.