Onko kokemuksia miten mahtua saman katon alle miehen edellisen liiton lasten kanssa, kun siellä edellisessä elämässä mikään käytännön asia ei toimi samalla tavalla kuin nykyisessä kodissamme???
Rehellisesti sanottuna alan olla jo ihan kuitti koko homman vetämiseen... Ja niille jotka epäilevät tämän vasta alkaneen niin tiedoksi vaan: olen ollut tässä jo 10 vuotta mieheni kanssa.
Lapsia on muuttanut tähän meille matkan varrelta menneisyydestä. No, mikäs siinä kun kerran mahtuu ja voi tulla. Olen sen periaatteen puolesta, että lapsia ei jätetä vaikka ero tulisikin.
Mutta.
Nyt ne lojuu ja makaa ja tekee läksyjä pimeinä tunteina, syövät mitä huvittaa milloin huvittaa, tuijottaa telkkua kaiken aikaa eikä tahdo osallistua kotihommiin lainkaan. Kokeet unohtuu ja läksytkin, mutta meikit ei koskaan...
Olen minä motkottanutkin välillä, mutta... tiedäthän sinä murkkuikäisen.
Otanko pois heiltä telkkarin, viikkorahan vai piilotanko sohvan tai kengät???
Help!!! Haluan järjestystä ja tässä porukassa myös hiukan apua itsellenikin joskus...
Rehellisesti sanottuna alan olla jo ihan kuitti koko homman vetämiseen... Ja niille jotka epäilevät tämän vasta alkaneen niin tiedoksi vaan: olen ollut tässä jo 10 vuotta mieheni kanssa.
Lapsia on muuttanut tähän meille matkan varrelta menneisyydestä. No, mikäs siinä kun kerran mahtuu ja voi tulla. Olen sen periaatteen puolesta, että lapsia ei jätetä vaikka ero tulisikin.
Mutta.
Nyt ne lojuu ja makaa ja tekee läksyjä pimeinä tunteina, syövät mitä huvittaa milloin huvittaa, tuijottaa telkkua kaiken aikaa eikä tahdo osallistua kotihommiin lainkaan. Kokeet unohtuu ja läksytkin, mutta meikit ei koskaan...
Olen minä motkottanutkin välillä, mutta... tiedäthän sinä murkkuikäisen.
Otanko pois heiltä telkkarin, viikkorahan vai piilotanko sohvan tai kengät???
Help!!! Haluan järjestystä ja tässä porukassa myös hiukan apua itsellenikin joskus...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla ei ole mitään mieheni lapsia kohtaan, meillä on todella hyvät välit! Mutta jos jostain pitäisi huomauttaa niin tämä minua ärsyttää: Nämä täysi-ikäiset lapset kun käyvät kylässä ja yötä niin he eivät muuta tee kuin valloittavat sohvan eivätkä auta missään. Ja he tulevat useimmiten yöksi silloin kun käyvät "baanalla" ja rymyävät yömyöhään meille ja seuraavana päivänä makaavat sohvalla. Kerran oltiin poikessa ja tiskiä ja siivoa jäi ja aateltiin että tietysti he sen verran auttaavat kun meillä oli muuta tekemistä. Mutta ei! Mitään ei ollut tapahtunut! Miehenikin sanoi ettei kyllä meinaa tehdä mitään jos joskus heidän luona yövytään. Ja sekin vielä että mieheni on monesti lapsilleen maininnut että pitää ilmoittaa jos tulevat että varaudutaan sitten enemmän ruokaa ostamaan, vaan ompa jo sekin unohtunut. He asuvat jo siis omillaan, niin eikö pitäisi jo vastuuta olla?
Joo, sellastahan se tuppaa olemaan.
Osta sinäkin jääkaappi täyteen eineksiä ja käske lapsia pitämään ovet kiinni huoneisiinsa. Se helpottaa vähäsen.
Telkkaria en ottaisi pois, etenkään jos katsovat sitä omissa huoneissaan.
Yritä kestää, kyllä ne siitä lähtee omilleen muutaman vuoden sisään.
Onks sun kaikilla lapsilla eri isä??? No jestas, taisit tehä ihan pohjat...! Vilinä ja vilske käy, kun isät lapsiaan hakee ja palauttaa... liikennevalot ovelle, ettei tule törmäyksiä. Heh...