Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Nimetön

    Kuolen.
    Vettä ei ole enää missään.
    Maailma on murtunut, pala palalta rikki.
    Tie johtaa tyhjyyteen.
    Liian kirkkaaseen, hetkelliseen valoon jonka aurinko suo.
    Se jatkaa kulkuaan enää hetken, ennen kuin lopettaa olemisensa.
    Ennen kuin jättää minut yksin.
    Tuhka liimautuu kiinni palaneeseen ihooni.
    Se on harmaata, kuollutta.
    Makaan maassa hengittäen katkonaisin vedoin saastunutta ilmaa.
    Taivas on harmaa.
    Pilvet ovat mustia.
    Reisiluu lojuu kiven vieressä kelmeässä valossa.
    Se hohtaa silmiini.
    Liian kipeästi.
    Niin kipeästi etten tunne enää kipua.
    Niin kipeästi ettei minua enää ole.
    Niin kipeästi että poistun.
    Laskeudun alas kivisiä portaita.
    Tulen huoneeseen.
    Lattiassa on punainen viiva.
    Ylitän sen ja astun rajan yli.
    Uusille maille.
    3201
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Kuten sanottu: liikaa yritystä.

    Eikä edes mitenkään mielenkiintoinen.

    Äänestä

    niin niin... todellakin; kumoan nyt alkujaan heti tuona "liikaa yritystä", yritystähän pitää olla, eihän kritiikillä ole silloin mitään toimeenkuvaa, jos se ei satuttaisi... mutta, olihan tuo kiva värssy. Minunlaiseni..voisin lukea noita enemmänkin. :) sopivan pituinenkin, kun ajattelee, etten kyllä jaksaisi välttämttä lukea tuollaista pidempänä, koska lauseet olivat silti niin katkonaisia ja jakainen tuntui olevan "erikseen", niin kuin ne eivät olisi edes kuuluneet samaan tekstiin.. saatko nyt jotain selvyyttä??? ;)

    mutta, tsemppiä jatkooon! jaksa kirjoitella ilokseni juttuja! :)

    Äänestä

    • Saa nähdä kirjoitanko lisää... *kiittää arvostelustasi* Heitin vaan jotain tuohon, kun huvitti kirjoittaa jotain.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Kauris kirjoitti:

    Kuolen.
    Vettä ei ole enää missään.
    Maailma on murtunut, pala palalta rikki.
    Tie johtaa tyhjyyteen.
    Liian kirkkaaseen, hetkelliseen valoon jonka aurinko suo.
    Se jatkaa kulkuaan enää hetken, ennen kuin lopettaa olemisensa.
    Ennen kuin jättää minut yksin.
    Tuhka liimautuu kiinni palaneeseen ihooni.
    Se on harmaata, kuollutta.
    Makaan maassa hengittäen katkonaisin vedoin saastunutta ilmaa.
    Taivas on harmaa.
    Pilvet ovat mustia.
    Reisiluu lojuu kiven vieressä kelmeässä valossa.
    Se hohtaa silmiini.
    Liian kipeästi.
    Niin kipeästi etten tunne enää kipua.
    Niin kipeästi ettei minua enää ole.
    Niin kipeästi että poistun.
    Laskeudun alas kivisiä portaita.
    Tulen huoneeseen.
    Lattiassa on punainen viiva.
    Ylitän sen ja astun rajan yli.
    Uusille maille.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu