mitä vaaditaan lapsettomilta

Kysymys: Mitä mielestäsi voi vaatia lapsettomilta? Seuraavia asioita mm. on vaadittu itseltäni ja jotkut vaatimuksista olivat vähän liikaa:
- pitää toimia lapsenvahtina niin että ilman ennakkovaroitusta tuodaan vain lapsi
- pitää kyyditä lapsia tarvittaessa
- pitää ostaa lapsille tarvikkeita (enkä nyt tarkoita mitään synttäri- tai joululahjoja)
- pitää antaa rahaa lasten tarvikkeisiin ja ruokiin
- pitää olla varoiksi kotona lastenvaatteita, tarvikkeita, ruokia ja leluja ja niiden pitää olla oikeanmoisia
- pitää antaa lapsille ne lelut mitä haluavat
- pitää siirtää huonekalut lasten vanhempien mielen mukaan että lapset saavat lisää tilaa leikkiä (siis meillä kotona, itse pitäisimme huonekalut eri tavalla)

Niin ja olen itse 20 , itselläni ei siis ole lapsia eikä minulla ole paljoa kokemusta lapsista, tykkään kyllä heistä. Kyseessä on kavereiden ja sukulaisten lapset. Tiedän että olen liian kiltti ja hyväksikäytettävissä, haluan nyt vain tietää että onko tämä vähän liikaa vai pitääkö vain niellä kiukkuni. Lapset ovat kivoja mutta joskus vanhempien vaatimukset kiukuttavat.
11708
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Sun pitää osata vetää raja. Jos et halua olla lastenvahtina, niin sanot niin. Ja teet selväksi että niistä lastenvahti päivistä on sovittava sun kanssa etukäteen. Ei käy kysymykseen että yhtäkkiä pölähdetään oven taa mukuloiden kanssa! Onhan sulla omakin elämä! Tietenkin he olettavat että haluat aina vaan hoitaa heidän lapsiaan koska aina suostut siihen, ja he roudaavat lapsiaan sulle. Eli nyt laitat lujasti jalan maahan ja sanot tuosta, et saa olla mikään lastenhoito piika!

Äänestä

kuten jo itsekin kirjoitit:"Tiedän että olen liian kiltti ja hyväksikäytettävissä".

Keneltäkään ei vaadita mitään, eikä kenenkään takia tarvitse alkaa muuttamaan omia elinolosuhteitaan ja elintapojaan, jos ei ole antanut ymmärtää, että on valmis sellaista tekemään.

Ehkä syy siis löytyy tosiaankin siitä, että olet antanut asioiden mennä liian pitkälle, joten kannattaa ehkä miettiä omaa asennettaan.Tuskin vanhemmat vaatisivat tuollaista, jos olisit hieman jyrkempi, ja pitäisit puoliasi. Kotisi ja elämäsihän ovat sinun, eivätkä kenenkään muun.

Äänestä

oikee vikiset siellä?` tuskin kukaan pakottaa sua vahtimaa,ostamaa lahjoja jne.. sanot vaan en jaksa vahtia ja en osta lahjoja. kuka pakottaa olla niin "kiltti". ihme inisijä. tee itse asialle jotain äläkä valita täällä

Äänestä

En vaadi yhtään mitään ystäviltäni tai sukulaisiltani!
Jos mennään jonnekin kylään, vien mukanani lapselle tarvittavat tarvikkeet, myös lelut! Itse häntä siellä vahdin ja hoidan.
Eri asia sitten mummot ja papat. Jos lapsi menee heille yökylään, vien mukana ruuat, lelut, vaatteet jne. Mitään ei tarvitse heidän hommata!
Todella harvoin on hoidossa muualla..

Voit todellakin reilusti kieltäytyä kaikesta mikä ei tunnu sinusta oikealta!
Jos tykkäät lapsia hoitaa, niin sano,että pyydät itse kun tiedät milloin sinulle sopii. Sanot, että ottakaa tarvittavat lelut, vaatteet, ruuat yms. välineet mukaan, sinä et niitä hommaa!
Lahjoja voit ostaa, jos haluat! Itse en osta esim. kummilapsilleni muuta kuin syntymä-nimipäivälahjat ja tietysti joululahjat.

Jos meille tulee pieniä vieraita, saavat leikkiä toki lapsemme leluilla. Huonekaluja en siirtele ja meillä nodatetaan myös meidän sääntöjä! Syödään pöydän ääressä, ei hypitä sohvalla jne. ihan normaalit lapsiperheen säännöt.

Älä suostu mihinkään, mikä ei tunnu sinusta hyvälle!!! : )

Äänestä

puheenvuorosi. Ilmeisestikään et muutoinkaan osaa elää kuin vain itsellesi.

Ota huomioon, että olet kuitenkin itsekkin ollut lapsi. Joku on täyttänyt tarpeitasi pyyteettömästi. Nyt on vain SINUN vuorosi. Ei lainkaan kohtuutonta.

Ymmärrät sen jo kolmenkymmenen vuoden päästä. Onnea odotukseen.

Äänestä
  • se liittyy mitenkään tähän että avaaja on ollut itekin lapsi?

    "Ilmeisestikään et muutoinkaan osaa elää kuin vain itsellesi."

    Jos hän elääkin vain itselleen, niin mitä sitten? Eihän hänellä ole omia lapsia.

    "Ota huomioon, että olet kuitenkin itsekkin ollut lapsi. Joku on täyttänyt tarpeitasi pyyteettömästi. Nyt on vain SINUN vuorosi. Ei lainkaan kohtuutonta."

    Miten niin se on hänen VUORONSA?? Ei häntä voi pakottaa hoitamaan TOISEN mukuloita! Se olis eri asia jos olis puhe hänen omista lapsistaan.

    Äänestä

  • Sinulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi. Kuitenkin minusta tuntuu että olen vähän liikaa elänyt muiden pillin mukaan. Muutaman kerran sitten olenkin kieltäytynyt joistain pyydöistä kun ne ovat tulleet asenteella "kun ei sinulla kuitenkaan ole mitään muuta tekemistä".

    Mielestäni se ei ole ihan niin että kun omat vanhempani ovat minut huolehtineet aikuiseksi niin minun pitää sitten huolehtia kaikkien lapsista. (Ehkä kolmenkymmenen vuoden kuluttua minusta tuntuukin erilaiselta ja hoidan mielelläni lapsia ilmaiseksi.) Vaatimukset tulevat vain yleensä niin yhtäkkiä ja sellaisella asenteella ettei siinä oikein anneta tilaa kieltäytymiselle. Tarvikkeiden ostolla tarkoitin sitä että esim. ilmoitetaan että "voitte sitten tänään käydä ostamassa lapselle uudet kengät" tai suoraan pyydetään että ostaisitko sitä-ja-sitä mutta sitten ei makseta summaa takaisin vaikka pyytäisin. Eli kyseessä eivät ole vapaaehtoisesti ostamani lahjat (niitä ostelen mielelläni.) Myöskään lainaamiani rahoja ei makseta takaisin. Elän toimeentulotuella ja joudun sitten itse pihistelemään jostain vielä enemmän. Ymmärrän kyllä että vanhempien on vaikea ehtiä kauppaan ostoksille. Joskus voi myös olla äkillistä rahanpuutetta. Mutta olisi kiva jos joko ostaisivat itse (ettei tarvitsisi valittaa että on vääränlaista) tai maksaisivat edes joitain pyynnöstä ostamiani. Vaikka edes ne kun olen pyynnöstä tehnyt ruokaostokset heille. Ja olisi hyvä jos pistäisivät lapsen mukaan kaikki tarvikkeet mitä tämä tarvitsee ettei tarvitsisi pitää varalla (lapsettoman on vaikea ostaa oikean ikäisille sopivia kaikkia tavaroita).

    Siitäkin on tullut riitaa kun olen komentanut lapsia meillä. Esim. kieltänyt rikkomasta tavaroita. Minulla tai miehelläni ei kuulemma ole oikeutta komentaa. Asia on mennyt siihen pisteeseen että joskus en uskalla vastata puhelimeen tai esitän etten olisi kotona kun tiedän että jotain taas vaaditaan. Ehkä asia korjaantuu jos muutan toiseen kaupunkiin. :(

    Äänestä

  • itse lapseton kirjoitti:

    Sinulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi. Kuitenkin minusta tuntuu että olen vähän liikaa elänyt muiden pillin mukaan. Muutaman kerran sitten olenkin kieltäytynyt joistain pyydöistä kun ne ovat tulleet asenteella "kun ei sinulla kuitenkaan ole mitään muuta tekemistä".

    Mielestäni se ei ole ihan niin että kun omat vanhempani ovat minut huolehtineet aikuiseksi niin minun pitää sitten huolehtia kaikkien lapsista. (Ehkä kolmenkymmenen vuoden kuluttua minusta tuntuukin erilaiselta ja hoidan mielelläni lapsia ilmaiseksi.) Vaatimukset tulevat vain yleensä niin yhtäkkiä ja sellaisella asenteella ettei siinä oikein anneta tilaa kieltäytymiselle. Tarvikkeiden ostolla tarkoitin sitä että esim. ilmoitetaan että "voitte sitten tänään käydä ostamassa lapselle uudet kengät" tai suoraan pyydetään että ostaisitko sitä-ja-sitä mutta sitten ei makseta summaa takaisin vaikka pyytäisin. Eli kyseessä eivät ole vapaaehtoisesti ostamani lahjat (niitä ostelen mielelläni.) Myöskään lainaamiani rahoja ei makseta takaisin. Elän toimeentulotuella ja joudun sitten itse pihistelemään jostain vielä enemmän. Ymmärrän kyllä että vanhempien on vaikea ehtiä kauppaan ostoksille. Joskus voi myös olla äkillistä rahanpuutetta. Mutta olisi kiva jos joko ostaisivat itse (ettei tarvitsisi valittaa että on vääränlaista) tai maksaisivat edes joitain pyynnöstä ostamiani. Vaikka edes ne kun olen pyynnöstä tehnyt ruokaostokset heille. Ja olisi hyvä jos pistäisivät lapsen mukaan kaikki tarvikkeet mitä tämä tarvitsee ettei tarvitsisi pitää varalla (lapsettoman on vaikea ostaa oikean ikäisille sopivia kaikkia tavaroita).

    Siitäkin on tullut riitaa kun olen komentanut lapsia meillä. Esim. kieltänyt rikkomasta tavaroita. Minulla tai miehelläni ei kuulemma ole oikeutta komentaa. Asia on mennyt siihen pisteeseen että joskus en uskalla vastata puhelimeen tai esitän etten olisi kotona kun tiedän että jotain taas vaaditaan. Ehkä asia korjaantuu jos muutan toiseen kaupunkiin. :(

    vaan ihan selkeää hyväksikäyttöä! Ei sinun kuulu eikä todellakaan tarvitse hankkia kenenkään lapsille kenkiä tai mitään muutakaan, kyllä niiden hankkiminen on vanhempien vastuulla!

    Ja tuollainen asenne on minusta täysin väärä, että "kun sinulla ei kuitenkaan ole mitään muuta tekemistä", eihän nyt lapsettomuus tarkoita sitä, että olisi täysin valmiina lapsellisten käytettäväksi! Onhan lapsettomillakin elämää, herranen aika sentään!

    Ei sinun kuule tarvitse muuttaa mihinkään, mutta sinun tarvitsee kyllä ryhdistäytyä, ja opetella kieltäytymään! Sanot yksinkertaisesti ettei sinulla ole varaa hankkia mitään kenellekään,koska itsekin elät pienten tukien varassa, ja sinulla on omiakin menoja ja suunnitelmia, etkä ehdi olemaan lapsenvahtina.

    Mitä muuten miehesi on mieltä asiasta?

    Äänestä

  • itse lapseton kirjoitti:

    Sinulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi. Kuitenkin minusta tuntuu että olen vähän liikaa elänyt muiden pillin mukaan. Muutaman kerran sitten olenkin kieltäytynyt joistain pyydöistä kun ne ovat tulleet asenteella "kun ei sinulla kuitenkaan ole mitään muuta tekemistä".

    Mielestäni se ei ole ihan niin että kun omat vanhempani ovat minut huolehtineet aikuiseksi niin minun pitää sitten huolehtia kaikkien lapsista. (Ehkä kolmenkymmenen vuoden kuluttua minusta tuntuukin erilaiselta ja hoidan mielelläni lapsia ilmaiseksi.) Vaatimukset tulevat vain yleensä niin yhtäkkiä ja sellaisella asenteella ettei siinä oikein anneta tilaa kieltäytymiselle. Tarvikkeiden ostolla tarkoitin sitä että esim. ilmoitetaan että "voitte sitten tänään käydä ostamassa lapselle uudet kengät" tai suoraan pyydetään että ostaisitko sitä-ja-sitä mutta sitten ei makseta summaa takaisin vaikka pyytäisin. Eli kyseessä eivät ole vapaaehtoisesti ostamani lahjat (niitä ostelen mielelläni.) Myöskään lainaamiani rahoja ei makseta takaisin. Elän toimeentulotuella ja joudun sitten itse pihistelemään jostain vielä enemmän. Ymmärrän kyllä että vanhempien on vaikea ehtiä kauppaan ostoksille. Joskus voi myös olla äkillistä rahanpuutetta. Mutta olisi kiva jos joko ostaisivat itse (ettei tarvitsisi valittaa että on vääränlaista) tai maksaisivat edes joitain pyynnöstä ostamiani. Vaikka edes ne kun olen pyynnöstä tehnyt ruokaostokset heille. Ja olisi hyvä jos pistäisivät lapsen mukaan kaikki tarvikkeet mitä tämä tarvitsee ettei tarvitsisi pitää varalla (lapsettoman on vaikea ostaa oikean ikäisille sopivia kaikkia tavaroita).

    Siitäkin on tullut riitaa kun olen komentanut lapsia meillä. Esim. kieltänyt rikkomasta tavaroita. Minulla tai miehelläni ei kuulemma ole oikeutta komentaa. Asia on mennyt siihen pisteeseen että joskus en uskalla vastata puhelimeen tai esitän etten olisi kotona kun tiedän että jotain taas vaaditaan. Ehkä asia korjaantuu jos muutan toiseen kaupunkiin. :(

    Sua viedään nyt kuin pässiä narussa! Eräs kuuluisa psykologi sanoo "Sinä opetat ihmisiä miten sinua saa kohdella", tai "sinua kohdellaan niinkuin annat itseäsi kohdella". Musta tää sopii tähän tosi hyvin. Sä oot antanu heidän määräillä sun elämää ja tekemisiä, ja käyttävät nyt ylivaltaansa hyväkseen koska tietävät ettet kieltäydy. Kannattaa jo nyt viimeistään kieltäytyä koska toihan vaikuttaa jos sun elämään ja mielenrauhaan!

    Äänestä

  • itse lapseton kirjoitti:

    Sinulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi. Kuitenkin minusta tuntuu että olen vähän liikaa elänyt muiden pillin mukaan. Muutaman kerran sitten olenkin kieltäytynyt joistain pyydöistä kun ne ovat tulleet asenteella "kun ei sinulla kuitenkaan ole mitään muuta tekemistä".

    Mielestäni se ei ole ihan niin että kun omat vanhempani ovat minut huolehtineet aikuiseksi niin minun pitää sitten huolehtia kaikkien lapsista. (Ehkä kolmenkymmenen vuoden kuluttua minusta tuntuukin erilaiselta ja hoidan mielelläni lapsia ilmaiseksi.) Vaatimukset tulevat vain yleensä niin yhtäkkiä ja sellaisella asenteella ettei siinä oikein anneta tilaa kieltäytymiselle. Tarvikkeiden ostolla tarkoitin sitä että esim. ilmoitetaan että "voitte sitten tänään käydä ostamassa lapselle uudet kengät" tai suoraan pyydetään että ostaisitko sitä-ja-sitä mutta sitten ei makseta summaa takaisin vaikka pyytäisin. Eli kyseessä eivät ole vapaaehtoisesti ostamani lahjat (niitä ostelen mielelläni.) Myöskään lainaamiani rahoja ei makseta takaisin. Elän toimeentulotuella ja joudun sitten itse pihistelemään jostain vielä enemmän. Ymmärrän kyllä että vanhempien on vaikea ehtiä kauppaan ostoksille. Joskus voi myös olla äkillistä rahanpuutetta. Mutta olisi kiva jos joko ostaisivat itse (ettei tarvitsisi valittaa että on vääränlaista) tai maksaisivat edes joitain pyynnöstä ostamiani. Vaikka edes ne kun olen pyynnöstä tehnyt ruokaostokset heille. Ja olisi hyvä jos pistäisivät lapsen mukaan kaikki tarvikkeet mitä tämä tarvitsee ettei tarvitsisi pitää varalla (lapsettoman on vaikea ostaa oikean ikäisille sopivia kaikkia tavaroita).

    Siitäkin on tullut riitaa kun olen komentanut lapsia meillä. Esim. kieltänyt rikkomasta tavaroita. Minulla tai miehelläni ei kuulemma ole oikeutta komentaa. Asia on mennyt siihen pisteeseen että joskus en uskalla vastata puhelimeen tai esitän etten olisi kotona kun tiedän että jotain taas vaaditaan. Ehkä asia korjaantuu jos muutan toiseen kaupunkiin. :(

    Täyttyyhän tuossa selvästi hyväksikäyttämisen rajat. Ei ole helppoa enää jälkikäteen korjata rajoja loukkaamatta ketään jos ei ole alusta asti tiukka omista asioista ja oikeuksista. Ja aina voi tosiaan kieltäytyä, tee vaikka itelle valmiiksi lista siitä miten voit kierrellä selittelemällä ym. ulos asioista jo etukäteen jos sinulta pyydetään jotakin mitä et halua juuri sillä hetkellä tehdä. "En ehdi, kun tuli tärkeä meno." "Soita sen takia pari päivää ennen, että tiedetään varmasti voinko hoitaa." Tekeydy avuttomaksi ja vaikka kipeäksi jos pyydetään jotakin (ai selkä/maha/ kipee, migreeni, ei voi hoitaa) ja vaadi aina ehdottomasti yhteydenotto etukäteen, selitä valkoisia valheita miksi, älä avaa edes ovea jos mukuloita pöläytetään paikalle tuosta vain hoitoon jos se ei sovi. Vaadi korvauksia rikotuista tavaroista ja vaadi myös vanhemmilta lupa ojentaa lapsia tästä syystä omassa kodissasi. Selitä että maassa maan tavalla, älkää tuoko niitä ollenkaan jos ei käy. Uhkaa heitä korvausvaateilla jos vielä menee jotakin rikki jos ja kun mukulat ei usko.

    Sulla helpompaa kun on edes ovi mitä ei tarvitse aukaista. Mulla taas lapsen isä järjestää omia ylläreitään. Isoveikka painattaa kotiasioista mitään piittaamatta kavereiden perässä ja raha palaa, eikä siitä väliä kenen.. paljon vaikeampaa, kun on ovi auettava omalle väelle. Eli helpotus olisi tilanteesi minulle. Pitäisin vain oven ja puhelimet kiinni, silloin kun se itelle passaa. Sähköpostiin sulle saisivat lapsenhoitovuorolistansa laatia. Onnee vain rajojen etsintään, minäkin teen samaa yritystä joka päivä, eri tavalla :) Vaikeata on, mutta palkintojakin voi siitä saada, kun on sinnikäs.

    Äänestä

keneltäkään. Enkä usko, että yleensä muutkaan. En usko, että kovin moni edes käyttää hyväkseen ainakaan noin räikeästi ketään, vaikka pystyisikin.

Sen kyllä tavallaan ymmärrän, että jos ihmisellä on kuva, ettei sinulla ole mitään muuta tekemistä ja että tykkäät hoitaa lapsia, niin silloin pitävät sitä itsestään selvänä, jos et kieltäydy. Kieltäydy siis kerran. (Ja tähdennän vielä, ettei minun lapseni ole ollut koskaan hoidossa missään muualla kuin maksullisessa hoitopaikassa.)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


itse lapseton kirjoitti:

Kysymys: Mitä mielestäsi voi vaatia lapsettomilta? Seuraavia asioita mm. on vaadittu itseltäni ja jotkut vaatimuksista olivat vähän liikaa:
- pitää toimia lapsenvahtina niin että ilman ennakkovaroitusta tuodaan vain lapsi
- pitää kyyditä lapsia tarvittaessa
- pitää ostaa lapsille tarvikkeita (enkä nyt tarkoita mitään synttäri- tai joululahjoja)
- pitää antaa rahaa lasten tarvikkeisiin ja ruokiin
- pitää olla varoiksi kotona lastenvaatteita, tarvikkeita, ruokia ja leluja ja niiden pitää olla oikeanmoisia
- pitää antaa lapsille ne lelut mitä haluavat
- pitää siirtää huonekalut lasten vanhempien mielen mukaan että lapset saavat lisää tilaa leikkiä (siis meillä kotona, itse pitäisimme huonekalut eri tavalla)

Niin ja olen itse 20 , itselläni ei siis ole lapsia eikä minulla ole paljoa kokemusta lapsista, tykkään kyllä heistä. Kyseessä on kavereiden ja sukulaisten lapset. Tiedän että olen liian kiltti ja hyväksikäytettävissä, haluan nyt vain tietää että onko tämä vähän liikaa vai pitääkö vain niellä kiukkuni. Lapset ovat kivoja mutta joskus vanhempien vaatimukset kiukuttavat.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu