Osakkeen omistajat terrorisoivat vuokralaisia!
Löytyykö muita samankokeneita perheitä/henkilöitä?
Muutimme syyskuussa kerrostaloon vuokralle, perheessämme on kaksi aikuista, lapsi ja koira.
Pian saimme tietää, että kaikki muut talon/rapun asukkaat omistavat asuntonsa ja olemme ainoat vuokralaiset talossa.
Elämme ihan normaalia lapsiperhe elämää, päivisin normi meteliä aiheutuu lapsen leikkiessä. Koiramme on rauhallinen eikä juuri aiheuta häiriötä, ei yksinollessaan eikä muutenkaan.
Talossa ei ole hissiä ja asumme toisessa kerroksessa, olen siis säilyttänyt lastenrattaita käytävällä ettei tarvitse aina koiraa lähtiessä ulkoiluttamaan, rynkyttää rattaita rikki portaissa.
Nyt on tammikuu, olemme asuneet talossa n.5kk ja kotiimme tulee kirje lastensuojelusta..
"Olemme varanneet kotikäynnin..plaaplaa..Sillä on käynyt ilmi, että lapsenne hyvinvoinnista ollaan huolissaan ja parisuhteenne tilanteesta.."
TÄH!?!?
Otin oitis yhteyttä lastensuojeluun ja kysyin mistä he tällaista ovat saaneet päähänsä...
Puhelun aikana käy ilmi, että "ilmiantoja" lapsen hoitoa koskien ja meidän parisuhdetta koskien on tehty marraskuusta asti..
Hyvin olemme lapsen hoitaneet ja parisuhteessamme ei ole ongelmia.. Mietin pääni puhki, että kuka tällaista tekee.. Otin sitten poliisiin yhteyttä ja kyselin mitä voi tehdä, kun on tehty perättömiä ilmiantoja lastensuojeluun yms..
Menin sitten tekemään rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta ja juttua selvitellään parhaillaan..
Poliisilta sain käsityksen, että naapurit ovat tämän takana ja hommasinkin uuden asunnon samantien, koska tällaiseen taloon me ei jäädä!
Yläkerran naapurista kuulin sellaista, että vihaa lemmikkejä ja lapsia yli kaiken..
Tuttavilta myöskin kuulin sellaista, että alakerran rouva oli moittinut ja udellut seuraavanlaisia asioita:
-Eikö äiti mene ikinä töihin?
-Miksi ne ei muuta pois, kun ei kerrostalo ole koiria varten..
-Ei rappukäytävässä saa säilyttää rattaita ne ovat siivoojan tiellä..
-Äiti ulkoiluttaa lastansa vain kolme kertaa päivässä, ei se ole tarpeeksi..
-Miten 1-vuotiaan synttäreillä käy noin paljon vieraita? kaikennäköisiä ihmisiä ja erilaisia autoja piha täynnä..kummallista..?
-Ei pihalla saa polttaa tupakkaa
-Onko äiti yksin kotona, miten hän jaksaa hoitaa lapsen ja koiran isän ollessa töissä..?
Jne. Lista jatkuu äärettömiin..
Kuinka sairaita iäkkäät osakkeenomistajat oikein voivat olla ja miksi halutaan tahallaan yrittää pilata toisten ihmisten elämä..? Siksikö, että ollaan vuokralaisia ja meillä on lapsi sekä koira???
Voi tuollainen olla enään normaalia!?
Löytyykö muita samankokeneita perheitä/henkilöitä?
Muutimme syyskuussa kerrostaloon vuokralle, perheessämme on kaksi aikuista, lapsi ja koira.
Pian saimme tietää, että kaikki muut talon/rapun asukkaat omistavat asuntonsa ja olemme ainoat vuokralaiset talossa.
Elämme ihan normaalia lapsiperhe elämää, päivisin normi meteliä aiheutuu lapsen leikkiessä. Koiramme on rauhallinen eikä juuri aiheuta häiriötä, ei yksinollessaan eikä muutenkaan.
Talossa ei ole hissiä ja asumme toisessa kerroksessa, olen siis säilyttänyt lastenrattaita käytävällä ettei tarvitse aina koiraa lähtiessä ulkoiluttamaan, rynkyttää rattaita rikki portaissa.
Nyt on tammikuu, olemme asuneet talossa n.5kk ja kotiimme tulee kirje lastensuojelusta..
"Olemme varanneet kotikäynnin..plaaplaa..Sillä on käynyt ilmi, että lapsenne hyvinvoinnista ollaan huolissaan ja parisuhteenne tilanteesta.."
TÄH!?!?
Otin oitis yhteyttä lastensuojeluun ja kysyin mistä he tällaista ovat saaneet päähänsä...
Puhelun aikana käy ilmi, että "ilmiantoja" lapsen hoitoa koskien ja meidän parisuhdetta koskien on tehty marraskuusta asti..
Hyvin olemme lapsen hoitaneet ja parisuhteessamme ei ole ongelmia.. Mietin pääni puhki, että kuka tällaista tekee.. Otin sitten poliisiin yhteyttä ja kyselin mitä voi tehdä, kun on tehty perättömiä ilmiantoja lastensuojeluun yms..
Menin sitten tekemään rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta ja juttua selvitellään parhaillaan..
Poliisilta sain käsityksen, että naapurit ovat tämän takana ja hommasinkin uuden asunnon samantien, koska tällaiseen taloon me ei jäädä!
Yläkerran naapurista kuulin sellaista, että vihaa lemmikkejä ja lapsia yli kaiken..
Tuttavilta myöskin kuulin sellaista, että alakerran rouva oli moittinut ja udellut seuraavanlaisia asioita:
-Eikö äiti mene ikinä töihin?
-Miksi ne ei muuta pois, kun ei kerrostalo ole koiria varten..
-Ei rappukäytävässä saa säilyttää rattaita ne ovat siivoojan tiellä..
-Äiti ulkoiluttaa lastansa vain kolme kertaa päivässä, ei se ole tarpeeksi..
-Miten 1-vuotiaan synttäreillä käy noin paljon vieraita? kaikennäköisiä ihmisiä ja erilaisia autoja piha täynnä..kummallista..?
-Ei pihalla saa polttaa tupakkaa
-Onko äiti yksin kotona, miten hän jaksaa hoitaa lapsen ja koiran isän ollessa töissä..?
Jne. Lista jatkuu äärettömiin..
Kuinka sairaita iäkkäät osakkeenomistajat oikein voivat olla ja miksi halutaan tahallaan yrittää pilata toisten ihmisten elämä..? Siksikö, että ollaan vuokralaisia ja meillä on lapsi sekä koira???
Voi tuollainen olla enään normaalia!?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuulostaa kamalalta! Asun itsekin vähän vastaavanlaisessa vuokra-asunnossa ja aivan uskomattomia naapurinmummoja tulee vastaan. Välillä tuntuu, että nämä mummelit tietävät asiamme paremmin kuin me itse. Onneksi laitoit asian eteenpäin ja toivottavasti nämä inhottavat ihmiset saavat tuta!
Voimia teidän perheellenne!
Ei kannata mennä yksityiselle vuokralle. Vain sellaisiin asuntoihin, jotka omistaa kaupunki, kunta, VVO, Sato jne. Eli koko talo on vain vuokralaisia varten. Tuo sinun tapaus kuulostaa ihan sellaiselta talolta missä äitini asui. Hän oli myös osakkeenomistaja. Kun lapsineni ja koiran kanssa kävin kesälomalla kylässä äidin luona (asuin satojen kilometrien päässä), äiti sai todella kuulla kunniansa. Lapset eivät olisi saaneet kulkea asunnosta ulos/sisään. Vesimaksukin vaadittiin muutaman päivän vierailusta. Äiti kävi minulta salaa pyyhkimässä koiran jäljet rappukäytävästä (ei edes kuraiset). Talo oli ihan tavallinen osaketalo, mutta siinä asui (ja omisti) paljon vanhoja ihmisiä. Naapurit (yksi kerrallaan) kaiken lisäksi soittivat vielä iltamyöhään ovikelloa ja tulivat sisälle äitiä haukkumaan, kun on majoittanut meidät muutamaksi päiväksi. Kun äitini sitten myöhemmin kuoli jäi tuo asunto minulle perinnöksi. Myin sen kiireen vilkkaan, ikinä en muuttaisi tuollaiseen taloon edes osakkeenomistajana!
osakkeen omistaja voi koeka saman kohtelun.Riittääettä vanhaan osakeyhtiöön missä suurin osa alkuperäisistä asukkaista vielä asuu pitävät omaa heimohenkeä yllään.Jos vahingossa nuorempi pariskunta lapsineen muutta juuri ostamaansa osakkeesensa niin johan alkaa kyttäily ja valittelu.Varsinkin jos muilla osakkailla ei enää lapset asu talossa.Tämän meidänkin perhe on kokenut.Ei se siitä pelkästään johdu että on vuokralainen.Tietenkin lisäkeskustelua se kääkkien keskuudessa synnyttää.Veli muutti vanhempaan rivitaloon (omistus) ja koki saman kohtalon kun kaikki muuta melkein eläkeiässä eivät oikein voinnut sulattaa asiaa.
Asun yksin ja hiljaisesti kovan rahan kerrostalon toisessa kerroksessa, omassa kaksiossani. Ainoat häiriöt joita talossa on ollut, ovat olleet peräisin juuri lapsista ja koirista. Huuto ja haukunta eivät ole kovin miellyttävää kuunneltavaa. Onneksi näitä on esiintynyt harvoin, sillä tätä nykyä portaassa ei ole lapsiperheitä (pienet asunnot) ja koiriakin vain yksi.
Kun tässä olemme kuulleet vain sinun versiosi asiasta, on vaikea sanoa miltä elämänne talossa on naapureiden korviin kuulostanut. Luultavasti pitkään jatkuneen rauhan jälkeen muutos on ollut aika raju.
P.S. Minusta lapsille riittäisi vähempikin ulkoiluttaminen kuin kolmesti päivässä. Se nimittäin tarkoittaa kolmea huutokonserttia kaikuvassa porraskäytävässä satunnaisiin aikoihin. Välillä äitikin yltyy säestämään. :)
Ei siinä mitään jos metelimme on ollut heidän korviinsa liikaa ja tekisivät siitä normaalin valituksen, ymmärtäisin hyvin.
Sitä en ymmärrä, että tehdään perättömiä ilmiantoja sosiaalitoimeen(lastensuojeluun), että emme hoida lasta hyvin ja parisuhteessamme on "ongelmia"..?
Millä oikeudella osakkeenomistajat tällaista tekevät?
Eivät tiedä mitään elämästämme, eivät vaikka kuinka kuuntelisivat rappukäytävässä, varsinkaan lapsen hoitoa koskien, he eivät voi seinien läpi nähdä miten lapsemme hoidamme!
Lapsemme, kun on kovin iloinen tapaus eikä juuri itke paitsi silloin, kun väsyttää niin saattaa hieman kiukuttaa!
Se, miten itse olen tämän kaiken kokenut, epäilen todella vakavasti sitä, että he haluavat hiillostaa meidät talosta keinolla millä hyvänsä!
Toinen mitä olen miettinyt, ehkä he haluavat vähän actionia elämäänsä ja näin ollen, lastensuojelustahan tulee tädit tarkastamaan perheentilannetta kotiin, saavatpahan kyttääjät kihistä rappukäytävässä kuuntelemassa moittiiko sosiaalitoimi kasvatusmenetelmää, kotia yms.
Mielestäni osakkeenomistajien käytös/menetteleminen on täysin kohtuutonta ja edesvastuutonta, todella, suoraan sanottuna SAIRASTA!
Sotkevat viattoman lapsen elämän, olisivat voineet tulla sanomaan meille suoraan jos haluavat meidän muuttavan tai elävän vähän hiljempaa tai soittaa isännöitsijälle ja tehdä valitus!
Kyllä ei paljon järki päätä pakota, kun ruvetaan leikkimään pienen lapsen elämällä!
Onneksi asia on nyt poliisin hoidettavana, paha saa palkkansa!
Olin iloinen lapseni saatua lastensa kanssa isomman vuokra asunnon, joltain näiltä vvo tai yh en muista.Pienten lasten vanhempana hän myös on erittäin tyytyväinen asuntoon, sijaintiin jne.
Rajat perheessä ovat tiukat. Lähimmäisen kunnioitus - mitä se tarkoittaa, on lapsille opetettu. Samoin kiitos, ole hyvä, tervehtiä talon/pihan asukkaita,anteeksi- kohta on minun vuoroni. Nämä keskustelut ovat normaalia arkipäivää heidän puheissaan ja käytöksessään, kuultu palautteena myös lapsia hoitavilta henkilöiltä,kuin myös, että ovat sosiaalisia yleensäkin käytökseltään,jonka asian itsekin olen huomannut.
Hekin ovat hiljattain siis muuttaneet uuteen kotiinsa. - Ihmetykseni oli suuri, kun joku naapureista kävi sanomassa, että lasten leikeistä kuuluva ääni häiritsee häntä. Naapuri oli keskustellut asiallisesti. Mielestäni he leikkivät normaalisti, mutta eivät äänettömänä.- Jos lapset ovat leikeissään puhumattomia, ilman vikkeliä toimintoja,vaiteliaita, vetäytyviä siitä, mikä on normaalia lapsen työtä,olisi varmaan vanhemmalla huoli, mikä lasta vaivaa. Nukkumaan heidät laitetaan klo: 21.TV ei pauhaa iltaisin,ei musiikki, alkoholia vanhemmat eivät edes käytä,elämän kats. johtuen.-
Mielestäni meidän jo iäkkäämpien henkilöiden olisi syytä katsoa, kuunnella, reagoida ja ennen kaikkea suhtautua maalaisjärjellä nuorten perheiden elämään. -Itse olemme kokeneet elämässämme paljon ja kaikenlaista. Jos kuitenkin huomaamme jotain poikkeavaa ns. "oikeasta" elämästä, mitä se oikea elämä sitten itse kullekin merkitsee, voisimme jutella asioista asiallisesti.- Asettua joskus toisen ihmisen asemaan. Ei "leimata", tietämättä henkilöiden normaalista arkipäivästä mitään.
Nykyinen aikakausi on varsinkin iäkkäämmille henkilöille käsittämätöntä. Ja sen tuomia kummallisuuksia ei tahdo ymmärtää. - Usein kuitenkin lähimmäinen on sydäntäni lähellä ja se hankaluuksissa oleva henkilö tai useampikin. Vaikeakin "tapaus". Jos vain itsellä on aikaa, terveyttä ja olisi viisautta lähestyä tuota ihmistä. Jos hän lähelleen päästää,se on kantava voima elämässä, keskustella asioista, pitkällä aikavälillä.- Puolin ja toisin, olen huomannut.