katselen hiljaisuutta silmiin
kuin rakkautta jonka jo unohdin
odotan viestiä ystävältä
häntä jota kaipaan
ei enää ole
tyhjä polku on yksin kulkea
talviöisin kuolleet puut seuraavat varjoja
näin varjotkin pitenevät
saavuttaa talven, etsii syksyn
niin kuluu päivät toistaan
yöt vielä lyhenevät
vielä rakkauskin palaa
Musta maa
3
262
Vastaukset
Surullinen, vaan toivoa kuitenkin
hehkuu runosi.
Varjot.. ne meitä seuraavat,
tahdomme tai emme.- lindalinda1
ja jokaisella runollasi kosketat.
" talviöisin kuolleet puut seuraavat varjoja "
Tummasävyinen on runosi, mutta kaunis kuten aina. - Liona
surumielinen runo. "häntä jota kaipaan ei enää ole" siihen lauseeseen voin samaistua raskaalla sydämellä. Toinen säkeistö runossasi antaa kuitenkin toivoa paremmasta huomisesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 713105
- 922875
- 512115
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201575- 151349
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..51338Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131301Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein131273- 181270
Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin241232