Viime aikoina on kirjoiteltu runsaasti PISA-tutkimuksesta sekä eri kansakuntien
älykkyysosamääristä. Kuten kirjoituksissa on todettu, älykkyys on hyvin suhteellista ja
riippuu niin monista tekijöistä ettei täysin yksiselitteistä tulosta helposti saada.
Miten erottelet älykkyyden ja lahjakkuuden? Onko jollakin yksittäisellä, kapealla alalla
lahjakas yksilö välttämättä edes älykäs? Entä potentiaalinen älykkyys jonka voi laukaista jokin
virike?
Voiko huippuyksilöiden suoritukset yleistää koko kansaosaa käsittäväksi vai johtuuko
kansakunnan älykkyyserot pelkästään kulttuurillisista ja koulutusresurssien eroista?
Kysymyksiä siis riittää!
Hyvillä älykkyysosamäärillä ei välttämättä tee mitään jos ne ei kanavoidu yksilöä, ihmisiä ja
ihmiskuntaa hyödyttäviksi teoiksi. Pelkkä yksilön älykkyysosamäärä ei välttämättä takaa
menestystä elämässä, vaikka vahvasti korreloikin; lisäksi tarvitaan aina kovaa työtä.
Seuraavat mielipiteeni ovat puhtaasti epätieteellisiä eli sellaisina ne on myös arvioitava eli asiaan:
Tarkastellaanpa lopputuloksia eli mitä älykkyydellä on saatu aikaiseksi. Yksi kansakunta
erottuu ainakin populaatioon suhteutettuna selvästi muita älykkäämmäksi: Juutalaiset.
Etenkin USA:n juutalaisten osuus globaalista "älystä" on todella merkittävä.
Riippumatta tieteen/taiteen alasta, huipulla on yleensä vahva juutalaispanos: Pelkästään USA:n nobelisteista on yli 50% juutalaisia, koko maailman nobelisteista lähes 25%!
Vertaamalla lukuja suhteelliseen populaatioon (0,2%), on tulos tyrmäävä!
Jokapäiväisessä elämässä tämä älykkyys näkyy selvimmin viihdealalla: Laadukkaimpien
elokuvien, TV-sarjojen, musiikkibisnes jne. tuotanto, ideoiva porras sekä keskeisimmät
näyttelijät ja artistit ovat pääsääntöisesti juutalaisia. Mitä sarjoja itse katsot (Monk/Simpsons/Lost/Jericho/Gilmoren tytöt/Smallville jne)? Tsekkaapa alku/lopputekstit: Näyttelijät/tuottajat/käsikirjoittajat ym.
Entäpä kirjallisuus, kaikki bisneksen lajit; esimerkkejä riittää pilvin pimein!?
Myös nykyinen länsimainen uskonto, kulttuuri- ja moraaliperinteemme perustuvat lähes
puhtaasti juutalaisten historiaan ja kulttuuriin. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Jos juutalaiset eivät ole selvästi muita kansakuntia älykkäämpiä, niin mikä käy selitykseksi?
Voiko huippuyksilöiden suoritukset yleistää koko kansaa käsittäväksi?
Pelkät taloudelliset ym. resurssit eivät kokonaan selitä juutalaisten vahvaa panosta vaan on etsittävä muita syitä jotka tuottavat em. tulokset ja joista muut voisivat ottaa opiksi.
Juutalaisessa kulttuurissa on aina arvostettu tietoa ja sen välittämistä edelleen uusille
sukupolville; usein tämä tarkoittaa armotonta työpanosta hyvien tulosten aikaansaamiseksi.
Jotta yksilö pystyisi "seisomaan jättiläisten hartioilla" eli luomaan elinaikanaan myös uutta,
vaatii se oivallisia tutoreita jotka ohjaavat yksilöt oppimaan vain tärkeän ja oleellisen tiedon mahdollisimman nopeasti. Viimeistään tässä vaiheessa myös oman persoonallisen luovuuden,
vanhan tiedon kyseenalaistamisen ja kehittämisen on tultava kuvioon mukaan;
siihenkin tarvitaan oivallisia opettajia! Ilmeisesti juutalaisilla opetustapa on tehokas ja toimiva, eikä kulttuuritaustakaan liene rajoite globaalille luovuudelle?
Asiantuntijat voivat jatkaa tästä eteenpäin!
Tämä päättely johtaa helposti aiemmin Suomessakin käytyyn keskusteluun lahjakkaiden
yksilöiden erityiskoulutuksen tarpeesta eli eliittikouluista. Tämä taas vaatii opettajilta
alansa vankkaa osaamista, luovaa ajattelua sekä opetettavan yksilön luovuuden sopivaa
"stimulointia". Mutta sehän onkin jo toinen juttu!
älykkyysosamääristä. Kuten kirjoituksissa on todettu, älykkyys on hyvin suhteellista ja
riippuu niin monista tekijöistä ettei täysin yksiselitteistä tulosta helposti saada.
Miten erottelet älykkyyden ja lahjakkuuden? Onko jollakin yksittäisellä, kapealla alalla
lahjakas yksilö välttämättä edes älykäs? Entä potentiaalinen älykkyys jonka voi laukaista jokin
virike?
Voiko huippuyksilöiden suoritukset yleistää koko kansaosaa käsittäväksi vai johtuuko
kansakunnan älykkyyserot pelkästään kulttuurillisista ja koulutusresurssien eroista?
Kysymyksiä siis riittää!
Hyvillä älykkyysosamäärillä ei välttämättä tee mitään jos ne ei kanavoidu yksilöä, ihmisiä ja
ihmiskuntaa hyödyttäviksi teoiksi. Pelkkä yksilön älykkyysosamäärä ei välttämättä takaa
menestystä elämässä, vaikka vahvasti korreloikin; lisäksi tarvitaan aina kovaa työtä.
Seuraavat mielipiteeni ovat puhtaasti epätieteellisiä eli sellaisina ne on myös arvioitava eli asiaan:
Tarkastellaanpa lopputuloksia eli mitä älykkyydellä on saatu aikaiseksi. Yksi kansakunta
erottuu ainakin populaatioon suhteutettuna selvästi muita älykkäämmäksi: Juutalaiset.
Etenkin USA:n juutalaisten osuus globaalista "älystä" on todella merkittävä.
Riippumatta tieteen/taiteen alasta, huipulla on yleensä vahva juutalaispanos: Pelkästään USA:n nobelisteista on yli 50% juutalaisia, koko maailman nobelisteista lähes 25%!
Vertaamalla lukuja suhteelliseen populaatioon (0,2%), on tulos tyrmäävä!
Jokapäiväisessä elämässä tämä älykkyys näkyy selvimmin viihdealalla: Laadukkaimpien
elokuvien, TV-sarjojen, musiikkibisnes jne. tuotanto, ideoiva porras sekä keskeisimmät
näyttelijät ja artistit ovat pääsääntöisesti juutalaisia. Mitä sarjoja itse katsot (Monk/Simpsons/Lost/Jericho/Gilmoren tytöt/Smallville jne)? Tsekkaapa alku/lopputekstit: Näyttelijät/tuottajat/käsikirjoittajat ym.
Entäpä kirjallisuus, kaikki bisneksen lajit; esimerkkejä riittää pilvin pimein!?
Myös nykyinen länsimainen uskonto, kulttuuri- ja moraaliperinteemme perustuvat lähes
puhtaasti juutalaisten historiaan ja kulttuuriin. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Jos juutalaiset eivät ole selvästi muita kansakuntia älykkäämpiä, niin mikä käy selitykseksi?
Voiko huippuyksilöiden suoritukset yleistää koko kansaa käsittäväksi?
Pelkät taloudelliset ym. resurssit eivät kokonaan selitä juutalaisten vahvaa panosta vaan on etsittävä muita syitä jotka tuottavat em. tulokset ja joista muut voisivat ottaa opiksi.
Juutalaisessa kulttuurissa on aina arvostettu tietoa ja sen välittämistä edelleen uusille
sukupolville; usein tämä tarkoittaa armotonta työpanosta hyvien tulosten aikaansaamiseksi.
Jotta yksilö pystyisi "seisomaan jättiläisten hartioilla" eli luomaan elinaikanaan myös uutta,
vaatii se oivallisia tutoreita jotka ohjaavat yksilöt oppimaan vain tärkeän ja oleellisen tiedon mahdollisimman nopeasti. Viimeistään tässä vaiheessa myös oman persoonallisen luovuuden,
vanhan tiedon kyseenalaistamisen ja kehittämisen on tultava kuvioon mukaan;
siihenkin tarvitaan oivallisia opettajia! Ilmeisesti juutalaisilla opetustapa on tehokas ja toimiva, eikä kulttuuritaustakaan liene rajoite globaalille luovuudelle?
Asiantuntijat voivat jatkaa tästä eteenpäin!
Tämä päättely johtaa helposti aiemmin Suomessakin käytyyn keskusteluun lahjakkaiden
yksilöiden erityiskoulutuksen tarpeesta eli eliittikouluista. Tämä taas vaatii opettajilta
alansa vankkaa osaamista, luovaa ajattelua sekä opetettavan yksilön luovuuden sopivaa
"stimulointia". Mutta sehän onkin jo toinen juttu!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ne testit, joilla älykkyyttä mitataan, perustuvat tietyntyyppisiin tehtäviin, jotka pyrkivät mittaamaan kykyä loogiseen päättelyyn. Se on ilmeisesti ihanne, jota arvostetaan. Länsimaisen käsityksen mukaan älykäs ihminen on myös tietopohjaltaan laaja-alaisesti viisas ja sivistynyt: siis tarpeen tullen taipuu erilaiseen muottiin ja kykenee kriittiseen ajatteluun. Tällaisen ihmisen käyttäytymisessä ei välttämättä tarvitse ilmentyä kykyä erityyppisiin tekoihin.
Älykkyys on perinnöllinen ominaisuus, joka luo sen kehyksen, missä rajoissa henkilö voi kehittää ymmärryskykyään ja taitojaan. Lahakkuus on myös osittain synnynnäistä, mutta lahjakkuutta voi mielestäni kehittää tietoisesti tiettyyn rajaan asti. Lahjakkaan ihmisen ei välttämättä tarvitse olla niinkään älykäs.
Antiikin ajan yleisnero ei monessakaan mielessä ole enää ihanne. Tuolloin korostuivat teot. Suomalainen yhteiskunta arvostaa nimenomaan tiedon omaksumista ja kykyä saavuttaa sen avulla hyviä tuloksia. Tämän ajan superyksilöt ovat samalla älykkäitä, mutta samalla myös pyrkivät ahkeruudella parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Häviäjiä taas älykkäät, mutta laiskat, jotka eivät pysy suorittavan yhteiskunnan kelkassa.
Meillä on myös iän tuomaa kypsyyttä, luontaista fiksuutta ja sydämen viisautta. Ne ovat joukko ominaisuuksia, joista mikään ei yksinään riitä menestymisen avaimeksi. Tarvitaan myös vaivannäköä. Toisilta se ottaa enemmän.