Dieetti ruoka.Hiirenpäitä vihannes pedillä.
.
.
.
.
.
.
.
Hiirenpää vihanneksien joukosta löytyi Joensuun keskus sairaalan potilaan lautaselta.
Onneksi potilas oli jo valmiiksi sairaalassa,järkyttyi sairaala kuntoon.
.
.
.
.
.
.
.
Hiirenpää vihanneksien joukosta löytyi Joensuun keskus sairaalan potilaan lautaselta.
Onneksi potilas oli jo valmiiksi sairaalassa,järkyttyi sairaala kuntoon.
Vastaukset 24
Vanhimmat
ruoanlaitto tilannetta siellä suurkeittolassa, - esim. vihannekset tulevat suurissa pakkauksissa, pakkaus avataa toisesta päästä ja rumautetaan kerralla höyrykattilaan, kuinka siinä voit kuvitellakaan että siellä pussissa on muuta kuin mitä siellä oletetaan olevan?
Ruoanjako tilanne on myös kiireen takia sellainen, ettei joku hyvin vihannesten joukkoon maastoutunut ylimääräinen kappale välttämättä näy...nämä on niitä inhimillisiä juttuja joita vaan voi sattua..
jyrsijät on hyvää proteiinia ja kun ne kuolleet ja keitetty ,niin vaarattomia ovat.
Työkaverin makkarapötkössä oli rotan häntä,mutta mukavalla korvauksella hän vaikeni laaemmalti.
Dieetti ruoasta kysymys.Kyllä siinä monelta nälkä häviää vähäksi aikaa.
Tapaus Joensuu on vain idea tälle aloitukselle.
katkaravut ovat vieläkin pahemman näkösiä.
Entäs osterit?
Olisikohan joku keittiöhenkilö tehnyt tuon kurillaan. Jos on dieettihenkilönä sairaalassa voisi kuvitella hänen elävän hermot pinnassa ja olevan suuri rasite sairaalan hoitajille ja kokille. Olin itsekin n. v-56 aasialaisen lenssun aikoihin samassa sairaalassa ja jäi kauhu pitkiä piikkejä kohtaan joita lääkäri tökki nenään, ruoka tosin oli oikein hyvää.
herkkua muilla mailla ja meillä ei maistu.
Lapsena jouduin syömään oravanlihaa,kun oli lihasta
pulaa ja hyvä oravavuosi pohjoisessa.
maistui, oliko pihkan makua?
Nykyihminen ei enää miellä kaupasta ostettua lihapalaa kuolleeksi eläimen lihaksi. Oravat ja muidenkin eläinten lihat on ennen syöty hyvällä ruokahalulla, eikä tullut nyrpisteltyä nenää yhtään vaan kiiteltiin korkeinta maukkaasta ja ravitsevasta päivän ateriasta.
Oravan lihan maistuneen vähän pihkalle ja sitkeälle.
Sain sitä usein syödä sedällä käydessäni.Pää asiassa
kukon aineksina, joskus lihapaistinakin.
Muistelen että tunti tolkulla hautoivat uunin lämmössä.
Mitään erinomaista herkkua en kokenut sen olevan,
söi kuitenkin mieluummin kun olisi nälässä tarponut
n.10 kilometriä takaisin kotia.
Rauta kärkiset suksi sauvat oli kanssa hyvä keksintö. Niillä oli näkysämpi törkkiä susia jotka hyökkäilivät pitkillä tiettömillä metsä taipaleilla.
toiseen voi laittaa takin, ja toisella hätistellä susia.
Niinhän se ripaskakin on saanut alkunsa, kun on kyykkypaskalla ollessaan joutuneet susia hätyyttelemään.
Mie en edes muista kuulleeni saatikka nähneeni
sillon susia.Nykyään onkin aivan toinen
juttu.Samoissa maisemissa on useita laumoja.
Oikein aloin muistelemaan niitä aikoja
mielessäni.Aika pienestä pitäin kuljettiin jopa
yksin aika pitkiä välimatkoja.Olihan siellä
korvessa silloin joitakin taloja joitten pihojen
läpi yleensä hevostiet ja savottalaisten polut kulki.
Heti kun ilmesty pihapiiriin sätäsi joku
kyselemään.Kennenkäs poikia sitä oikein ollaan?
Ai jaa sen sieltä,tules nyt ottaa vähän voileipää
tai pullaa sekä maitoa jotta jaksat kävellä.
Samalla yritettiin utsia omia ja naapureitten asioita.
Jos vaikka sattuisi kuulemaan jotain sensaatiomaista.:)
Tässä linkki Karjalaisen lehtikuvaan jossa kuva kyseisestä hiirenpäästä;
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/3944839.jpg
Äitini oli pitokokki ja maustoi hyvin ruuat jo siihen aikaan.
Oli pula-aikana käynyt Oulussa talouskoulun ja osasi monet hyvät luonnonmausteet käyttää.
En muista tarkkaan oliko pihkanmakua,mutta luulisin olleen ,kun orava syö havupuiden käpyjen siemeniä.
Eihän tuossa mitään, voihan sen siirtää sivuun kun noin selvästi erottuu muun ruuan joukosta. Jos ruokaerän valmistus on käynyt läpi normaalit höyry sun muut kuumentamiset ei siitä ole mitään terveyshaittaa, uskoisin.
Isä kertoi kuinka oli kylässä kahvia juodessaan saanut russakan ts. torakan suuhunsa, - kuulemma ei ilennyt kakoa sitä ulos suustaan vaan nielaisi sen alas kylmän viileästi ja jatkoi kahvin juomistaan..santsikuppia ei kuulemma halunnutkaan :)
Tarkoitin koko erän siirtämistä sivuun. Tuo torakkajuttu oli aika paha, mutta mitäpä ei tekisi jotta tuttava tai naapurisopu säilyisi:))
kyse naapuri sovusta, vaan isä ei halunnut saattaa naapuria noloon asemaa, - olisiko sitä hienotunteisuutta vai mitä..:)
ollut neljäpäivää asemissa. Vihollinen oli hyökännyt niin kiivaasti että ruokaa ei kukaan ollut voinut tuoda.
Vainajat oli alkanut juoksuhaudoissa jo mätänemään, kun viimmein oli tullut tauko ja päästy syömään
Ruokahalua ei ollut haitannut vaikka kaveri oli vieressä jo vähän haissut
Lasitettua lautasen pohjalle.:))))
Jos silleen tulisi pienenmpi annos syötyä.
Ns. kasvojen menetys voi kasvaa ajan myötä varsinaista asiaa isommaksi möröksi, isäsi oli jopa liioitellun hienotunteinen ihminen niinkuin ennenvanhaan oli monesti tapana:)
ajatteli miltä emännästä tuntuisi jos hän oisi sylkäissyt torakan pöydälle..isäni oisi tuntenut myötähäpeää emännän nolostuessa, ja kun siinä oli ollut muitakin vieraita yhtä aikaa kahvittelemassa..
dieetti olisi kyllä paikallaan, mutta uskoisin
että taitaisin pudottaa ne ilman tuota otusta.
Puistattaa pelkkä ajatus, lautasella....
Tuntuu kyllä ihmeelliseltä, sairaalassa vielä,
niin ja suomessa.