ASTUU AAMUAURINKO VARPAILLENI
Ollos kohtaloni, käsissä illan
nuo säteet painavat, taakkana rinnan.
Valo on liikaa, oih, kuuletko tuon
ei kukaan piittaa, unhoitetun.
Ma, verhon sydämein päälle heitän,
siel lapsonen jäänyt, katsetta hyväksyvää
vain askeleet kovuuden alle peitän.
*
Kultainen lintu taivahalla visertää
istunut on lepäämään,
katselee maailmaa pyörivää.
Pilvet nuo korkeat, suojana vain
kultainen lintu, yksin ain.
Meri välkehtii, yön sinessä helmenä virran
odottaen taivaan pientä kulkijaa.
Sukella syvyyksiin, lintunen pien,
pimeys ei valoa sydämestäsi vie.
*
Ollos kohtaloni, käsissä illan
nuo säteet painavat, taakkana rinnan.
Valo on liikaa, oih, kuuletko tuon
ei kukaan piittaa, unhoitetun.
Ma, verhon sydämein päälle heitän,
siel lapsonen jäänyt, katsetta hyväksyvää
vain askeleet kovuuden alle peitän.
*
Kultainen lintu taivahalla visertää
istunut on lepäämään,
katselee maailmaa pyörivää.
Pilvet nuo korkeat, suojana vain
kultainen lintu, yksin ain.
Meri välkehtii, yön sinessä helmenä virran
odottaen taivaan pientä kulkijaa.
Sukella syvyyksiin, lintunen pien,
pimeys ei valoa sydämestäsi vie.
*
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.