Miksei vanhojentansseissa mies saa tanssia naisen osassa? Toisin päin onnistuu kylläkin... Miksei voi olla niin päin, että nainen vie miestä?
Muistuu vaan mieleen omat muistot lukiosta, kun ei saanut toimia niin kuin tykkäsi. Jos olisin moista ehdottanut aikoinaan, hulluna olisivat kai pitäneet. Ainakin olisi naurettu.
Muistuu vaan mieleen omat muistot lukiosta, kun ei saanut toimia niin kuin tykkäsi. Jos olisin moista ehdottanut aikoinaan, hulluna olisivat kai pitäneet. Ainakin olisi naurettu.
Vastaukset 11
Vanhimmat
>>Miksei vanhojentansseissa mies saa tanssia naisen osassa?>Jos olisin moista ehdottanut aikoinaan, hulluna olisivat kai pitäneet. Ainakin olisi naurettu.
"Miksei vanhojentansseissa mies saa tanssia naisen osassa?"
Koska lukiossa oppilaiden sukupuolijakauma ei ole läheskään tasan. poikia ei vaan riitä kaikille.
Ääh, tähän en usko itsekään, siis ettäkö tämä olisi ainoa syy.
Rituaali on edessä mulla vasta about kahden vuoden päästä, mut silti mietityttää kyseinen tapahtuma jo nyt lukioon hakiessa. Olen ollut kaapissa jo ties kuinka kauan, ja mua pidetään ilmeisesti poikamaisena tyttönä (lesbona?), mutta sitä en ole vaikka tytöistä tykkäänkin. Yksi vaihtoehto olis, et tanssisin normaalisti pojan roolissa tytön kanssa, mut en usko että siihen pystyisin "häpeämättä", kun on niin monta vuotta tullut vedettyä tytön roolia päällä. Ja vanhempani (jotka ovat aina yrittäneet tehä musta tyttöä) tuskin sallisivat sitä.
Mieluiten sivuuttaisin koko tanssit, mutta kun se on täällä päin pakollinen kurssi :/
No, ehkä on vielä liian aikaista miettiä tota, mut kun kauhistuttaa jo nyt :)
"Yksi vaihtoehto olis, et tanssisin normaalisti pojan roolissa tytön kanssa"
Koulu siis ilmeisesti sallisi pojan rooliin siirtymisen tanssien ajaksi, mutta tuntuu siltä ettet itse uskalla.
"mut en usko että siihen pystyisin "häpeämättä", kun on niin monta vuotta tullut vedettyä tytön roolia päällä."
Jos koulu sallii pojan roolissa tanssimisen, voinet käyttää tilaisuuden hyväksesi, sillä epämukavuutta aiheuttaisi kaiketi myös tytön roolissa tanssiminen. Jostain pitää aloittaa.
"Ja vanhempani (jotka ovat aina yrittäneet tehä musta tyttöä) tuskin sallisivat sitä."
Irtautuminen vanhemmista pitää joka tapauksessa aloittaa jossain vaiheessa. Ei nuoren 17-18-vuotiaan lukiolaisen kuulu vanhempiensa tahtoa orjailla.
Minä tiedän millaista on olla kun ympäristö saa tietää poikeavuudestasi!!
Tämän ikäisen pitää käsitellä omissa oloissaan vielä asioitaan eikä "töpätä" kaikkien edessä!!
Silloin vielä helposti muutenkin oletetaan olevansa trans,lesbo tai jotain muuta "erikoista".
Antaa ajan kulua ja täysillä keskittyä koulunkäyntiin. Sen jälkeen katsoa missä ajatukset liikkuu!
"Koulu siis ilmeisesti sallisi pojan rooliin siirtymisen tanssien ajaksi, mutta tuntuu siltä ettet itse uskalla."
Niin, koulu sallisi siis TYTÖN asettuvan pojan rooliin, näin halutessaan. Ja tyttöä kohdellaan kuin tyttöä. Tässä tapauksessa tyttöä pidetään lesbona. (Mulla ei ole mitään lesboja vastaan, inhoan vaan kun mua pidetään tyttönä).
Jos olisin saanut alusta asti olla oma itseni, tilanne olis ihan eri, tuskin häpeäisin tippaakaan.
En voisi kuvitella tanssivani tytön roolissa.
"Jostain pitää aloittaa."
Totta. Mutta se on erittäin hankalaa. Tuntuu, että ihmiset ei tunne mua ollenkaan, vaan mun ulkonäön. Suhtautuminen on sen mukaista. Yritän parhaani mukaan kapinoida vanhempiani vastaan ulkonäköasioissa, mut aina ne tuntuu voittavan.. Ne vaan haluaa et mä oisin normaali... Näyttäisin ees normaalilta ettei tarvis hävetä.
Pohdin varmasti näitä asioita omissa oloissani vielä pitkään päästäkseni täysin selvyyteen mikä oikein olen. Olen etsinyt itteeni jo about 9-vuotiaasta, miettinyt, olenko kenties lesbo, vai mikä mussa on vikana. Pysähdyin usein hetkeksi vilkaistuani itseäni peilistä, et "näytän ihan normaalilta tytöltä, mikä sitten on väärin? Miks tuntuu tältä?" Sitten tulin ajatelleekseni sukupuoltani ja tajusin monia asioita. Sen jälkeen "etsiminen" on pysähtynyt. Ja siitä lähtien olen paininut tän asian kanssa.
Annan ajan kulua ja tutustun itteeni. Ja keskityn koulunkäyntiin.
"Jos olisin saanut alusta asti olla oma itseni, tilanne olis ihan eri, tuskin häpeäisin tippaakaan."
En tiedä yhtään sellaista tapausta, jossa FTM-transsukupuolinen olisi päässyt osallistumaan poikien liikuntatunneille. Tyttöjen liikuntaryhmään kaikki ovat päätyneet niin peruskoulussa kuin lukiossakin. Vanhojen tanssit voinet helposti sivuuttaa seinäkukkaseksi vetäytymällä. Tyttöylimäärän vuoksi kaikille tytöille ei kavaljeeria löydy ja pojan rooliin tuskin ketään tyttöä pakotetaan.
"Tyttöylimäärän vuoksi kaikille tytöille ei kavaljeeria löydy ja pojan rooliin tuskin ketään tyttöä pakotetaan."
Täällä päin poikia hommataan muista oppilaitoksista, jotta kaikki saavat parin.
No, kukaan ei voi mua tanssimaan pakottaa, en vain haluaisi järjestää mitään suurta meteliä. Olis jees tietää, miten muut tspojat ovat tilanteessa menetelleet.
Meidän aikana tytöt saivat tuoda parinsa myös ulkopuolelta, koska tyttöjä oli enemmän. Miten siis olisi jos hankkisit jonkun jotakuinkin sopivan ikäisen trans-neidon daamiksesi? Esim. ulkopaikkakuntalaisen, jos se helpottaisi asiaa. Halutessanne voisitte käydä harjoituksissa huomaamattomasti, kumpikin normaaleissa arkivaatteissa ja vaikka sitten niitä väärien sukupuolten askeleita opetellen. Mutta tanssipäivänä sinä ilmeistyisitkin frakissa ja neitosi iltapuvussa.
Suvaitsemattomassa ilmapiirissä siitä kyllä myöhemmin tulisi sanottavaa. Silti teko olisi sen verran itsevarma, että sinulle ei sen jälkeen voisi kukaan enää yhtään mitään.
Tykkäsin ehdotuksestasi :)
Puoliksi huumorilla vaan läpi. Alankin heti etsimään ittelleni transtyttöä tanssipariksi :D
Sanottavaa tulisi varmasti jälkeenpäin, mutta mitäpä siitä sitten. Itellä ja tanssiparilla vaan tarpeeks pokkaa, niin vitut sit muusta. Tässähän on vielä pari vuotta aikaa kerätä itsevarmuutta.
Kiitos, en olisikaan keksinyt ite tällasta vaihtoehtoo :)