Oisko kellään apuja tälle esikoisen äidille??
Neitillä ikää 1v 4kk ja vetää hirveetä (!!!!) showta ruokaillessa. Pöydässä ei kärsi olla MITÄÄN ylimääräistä, hokee vain "tato tato tato tato tato tato......" niin kauan että joko annan tavaran hälle tai pistän kokonaan pois näkyvistä. Ei voi pitää maitopurkkia, ei juustoa, ei siis kertakaikkiaan muuta kuin neidin muki, lautanen ja lusikka.
Lapsi on ikäänkuin turhautunut ja pitää saada samalla lukea esim. lehteä/kirjaa kun minä häntä syötän.
Ensin ajattelin että nyt taitaisi olla aika opetella syömään itse (ei ole aiemmin ollut tippaakaan kiinnostunut syömään itse) kun tyttö turhautuu pöydän päässä. Jonkin aikaa lusikalla ruoan liiskaaminen lautaselle kiinnosti ja vei lusikkaa suuhunkin mutta nyt viskoo pitkin lattioita. Hetken pysyy käsissä ja sitten lentää. Näin käy myös kaikille muille tavaroille mitä ruokailun aikana käteen antaa.
Tällä hetkellä ainut toimiva kikka on että luetaan jotain lehteä (yleensä päivän mainokset) ja minä selostan suu vaahdossa mitä kuvissa tapahtuu ja samalla tarkkailen sopivaa hetkeä millon ruoan saisi suuhun. Tyttö on aina ollut ja on edelleen hyvä syömään, kunhan vaan äiti jaksaa selostaa mitä kuvissa näkyy. Onko muilla tälläistä? Entäs syökö muiden tän ikäset jo itse? Ja milloinka sitä sitten pitäisi osata syödä itse? ... Kiitos jos joku viitsii neuvoa edes jotenkin!
Neitillä ikää 1v 4kk ja vetää hirveetä (!!!!) showta ruokaillessa. Pöydässä ei kärsi olla MITÄÄN ylimääräistä, hokee vain "tato tato tato tato tato tato......" niin kauan että joko annan tavaran hälle tai pistän kokonaan pois näkyvistä. Ei voi pitää maitopurkkia, ei juustoa, ei siis kertakaikkiaan muuta kuin neidin muki, lautanen ja lusikka.
Lapsi on ikäänkuin turhautunut ja pitää saada samalla lukea esim. lehteä/kirjaa kun minä häntä syötän.
Ensin ajattelin että nyt taitaisi olla aika opetella syömään itse (ei ole aiemmin ollut tippaakaan kiinnostunut syömään itse) kun tyttö turhautuu pöydän päässä. Jonkin aikaa lusikalla ruoan liiskaaminen lautaselle kiinnosti ja vei lusikkaa suuhunkin mutta nyt viskoo pitkin lattioita. Hetken pysyy käsissä ja sitten lentää. Näin käy myös kaikille muille tavaroille mitä ruokailun aikana käteen antaa.
Tällä hetkellä ainut toimiva kikka on että luetaan jotain lehteä (yleensä päivän mainokset) ja minä selostan suu vaahdossa mitä kuvissa tapahtuu ja samalla tarkkailen sopivaa hetkeä millon ruoan saisi suuhun. Tyttö on aina ollut ja on edelleen hyvä syömään, kunhan vaan äiti jaksaa selostaa mitä kuvissa näkyy. Onko muilla tälläistä? Entäs syökö muiden tän ikäset jo itse? Ja milloinka sitä sitten pitäisi osata syödä itse? ... Kiitos jos joku viitsii neuvoa edes jotenkin!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihan sama meilla... Mika auttoi:
-annoin lusikan omaan katteen (senhan oletkin jo tehnut)
-laitoin lautaselle jotain sormiruokaa, kuten pilkottuja keitettetyja prkkanan paloja tai juustoa
apua, eipa multa sitten muuta tullutkaan.
meilla myos taistellaan, jutta nuo pikku palt auttavat. kuulemma toiset lapset tykkaavat vain syoda sormin aluksi.
Enta potta, miten saan potalle tarpeet. hadassa!!!!!
Vasta oli sellanen vaihe että ei viihtyny pöydässä yhtään! Kiukutteli ja söi vaan pari lusikallista. No aikansa kun remus, nostin pöydästä pois ja koitettiin myöhemmin uudelleen että joko olisi tarpeeksi nälkä että malttaa syödä. Leluja ym en antanut pöytään vaikka niitä halusikin, ainostaan lusikan.
Vähän aikaa tykkäs opetella itse syömistä mutta nyt tipttelee ruokaa lattialle, laittaa kädet lautaselle, tiputtaa lusikan lattialle jne.. mutta syö suht hyvin. Annan liiskata ruokaa ym.. kyllä se ajastaan sit oppii. Jos viskaa lusikan lattialle niin olkoon siellä, en nosta sitä heti ylös ja tarjoa hälle. Eli opetan samalla että lusiakn viskaamisella lattialle on seuraukset, sitten ei voi syödä itse.
Syömishoukuttimina meillä toimii syöttäjän suun aukomiset jne..Eli ei oteta mitään ylimääräistä houkutinta.
Yks vuotiaat on just siinä iässä että eivät malttaisi syödä, ois kiva leikkiä ja touhuta ja mikä sen ikävempää kun istua paikallaan ja syödä, turhauttaavaa puuhaa yks vuotiasta.
Kyllä se ajastaan helpottaa. Koitetaan vaan jaksaa näiden pikkuihmisten kanssa vaikka epätoivo ruokapöydässä välillä (lue usein) iskeekin!
Hei,
Meillä on samanikäinen tyttö, ja ihan sama meinkinki välillä =o) Joskus sujuu mukavastikin kun on kova nälkä. Nyt on ruvennut syömään lusikalla itsekin, vaikka helposti sitten menee ruokaa lähinnä pöydänrakosiin...
Ollaan pitkään käytetty kirjoja houkuttimena ja "harhautuksena". Ihan omat ruokakirjat, missä on kyllä syömisen jälkiäkin sitten -yäk- mutta ne toimii. Leluja ei mielellään pöytään anneta, koska ne hyvin pian ui kipossa.
Nyt vaan pulmana on maidon ainainen kaataminen joko pöydälle tai kippoon. Ehkä se vaan on niin kivaa, osaa jo sanoakin että "kaataa!".