miksi on kamerassa (pentax k100d) nappula, kuvanvakain päällä tai ei,eli miks on tää ei???? Eikös sama jos se olis ainaan vaan päällä, turhiako näppäimiä vaan???
kuvanvakain
vakain tuumin
322492
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
... että sen saa halutessaan pois päältä. Ei ole sama. Ei ole turha nappi (koska toiminnetta mukavampi käyttää kun se on omassa napissaan).
Miksi vesihanassa on vipu josta voi avata ja sulkea? Miksi telkkarissa on nappi josta voi laittaa päälle/pois? Eikö ne voisi olla koko ajan päällä? Tietysti voi. Mutta esim. sähkölaite kuluttaa virtaa enemmän päällä ollessaan kuin pois päältä ollessaan. Vesilaskukin kasvaa vain silloin kun vesihana on auki.
Kaikkea ei voi kuvata kuvanvakain ollessa päällä.
Mitä ei voi kuvata vakaimen ollessa päällä?
Kolmijalka työskentely!! ja järkeekö pitää kuvanvakainta päällä jos suljin ajat on tyylii 1/1000 tai 1/4000?!
on syytä tehdä ilman vakaajaa.
Kun halutaan tallentaa liike, esim tanssilattialla tai vaikka liikkuva auto, silloin pitää vaakasuuntainen vakaaja kytkeä pois päältä.
Höpöhöpö! Vakaaja eliminoi kameran tärinän vaikutusta. Se ei mitenkään vaikuta itse kohteen liikkeen kuvaamiseen. Vakaaja ei siis "pysäytä" liikkuvan kohteen liikettä.
Jos kuvaat liikkuvaa autoa esim. suljinajalla 1/50, niin vakaajaa käytettäessä tausta (on siis paikallaan) todennäköisesti näkyy terävämpänä kuin ilman vakaajaa. Auton liike näkyy samalla tavalla molemmmissa tilanteissa.
> Jos kuvaat liikkuvaa autoa esim. suljinajalla 1/50, niin vakaajaa käytettäessä tausta (on siis paikallaan) todennäköisesti näkyy terävämpänä kuin ilman vakaajaa. Auton liike näkyy samalla tavalla molemmmissa tilanteissa.
Jos ymmärrys on sitä tasoa, että kuvaat liikkuvia kohteita jalustan kanssa, niin siitä kannattaisi olla hiljaa.
Kas kun kaikki edes hitusellä älyä varustetut panoroivat ts. seuraavat kohteen liikettä kameralla. Tällöin kohde on suht tarkka ja fiksu vakaaja todellakin auttaa tässä (poistaa käsien tärinää, muttei puutu tasaiseen panorointiin, tosin kaikki vakaajat eivät ole näin fiksuja) ja kuvan tausta taas sumea.
Alkuperäinen kysymys olikin että mitä EI voi kuvata vakaajan kanssa. Selitit juuri että vakaaja toimii myös liikettä kuvattaessa. Eli, missä tilanteissa sitä ei kannata käyttää?
> Selitit juuri että vakaaja toimii myös liikettä kuvattaessa.
Pakkohan se oli yhtä teinixpelleä ojentaa.
> Eli, missä tilanteissa sitä ei kannata käyttää?
Selkein tilannne, jossa vakaajaa ei *pidä* käyttää on:
- kamera tukevalla jalustalla
JA
- käytössä hidas valotusaika, useita sekunteja, jolloin laukaisutärähdyksenkin vaikutus jää olemattomaksi suhteessa koko valotuksen kestoon
Pitkän valotusajan aikana on myös suurin riski, että vakaaja päätyy kompensoimaan olematonta liikettä, jolloin kuvan terävyys huononeekin verrattuna ilman vakaajaa otettuun kuvaan. Vakaajathan perustusvat kameran liikkeen mittaamiseen ja mittaustuloksissa on aina, väistämättä, mukana myös mittausvirhettä.
Myös hyvin lyhyillä, esim. 1/1000 s valotusajoilla on aika kyseenalaista, onko vakaajasta hyötyä.
Rimpulan jalustan & suht lyhyen valotusajan kanssa vakaaja voi toisaalta auttaa eliminoidessaan osittain laukaisutärähdystä.
Nyt meni sinulta vellit ja puurot sekaisin! Vakaajan käyttö ei todellakaan vaikuta siihen, miten liikkuva kohde näkyy kuvassa. Vakaaja vaimentaa kameran tärinästä aiheutuvaa epäterävyyttä; ei kohteen liikkeestä johtuvaa.
Ennen viisaiden kommenttien antamista kannattaisi perehtyä kuvauksen perusteisiin. Kirjastosta löytyy hyviä kirjoja siihen.
Jos on tyhmä, niin ei sitä kannata näin kovin koko maailmalle julistaa.
Jos kohteen liike on tasaista ja sitä seurataan kameralla (=panorointi), fiksu vakaaja, joka osaa poistaa suuritaajuuksisen huojunnan (=käsien tärinän) puuttumatta hitaisiin / tasaisiin liikkeisiin (=panorointiin), auttaa.
Sun kannattaisi nyt ihan oikeasti selvittää itsellesi, mitä panorointi tarkoittaa ja minkä näköistä jälkeä tätä menetelmään käytettäessä syntyy, ennen kuin jatkat itsesi nolaamista julkisesti.
Nimenomaan sanottiin, että silloin vakaasuuntainen vakaaja on kytkettävä pois päältä. Jos tämä ei onnistu, niin koko vakaaja on kytkettävä pois päältä. Tajusitko?
Kommentointisi on perin ristiriitaista.
Aiemmin totesit: "Kun halutaan tallentaa liike, esim tanssilattialla tai vaikka liikkuva auto, silloin pitää vaakasuuntainen vakaaja kytkeä pois päältä." Eli olit sitä mieltä, että liikkeen kuvaamisessa vakaaja pois päältä.
Nyt totesit: "Jos kohteen liike on tasaista ja sitä seurataan kameralla (=panorointi), fiksu vakaaja, joka osaa poistaa suuritaajuuksisen huojunnan (=käsien tärinän) puuttumatta hitaisiin / tasaisiin liikkeisiin (=panorointiin), auttaa." Nyt oletkin sitä mieltä, että vakaaja päälle. No tässä olet ihan oikeassa, minähän kiritoin sinun aiempaa, päinvastaista kommenttiasi.
Yrittäisit jo päättää, kumpaa mieltä olet.
Myönnän etten itse ole tuohon asiaan paneutunut tai tehnyt mitään testejä, mutta onko OIKEASTI niin, että kuva on tukevalta jalustalta kuvattaessa huonompi jos kuvanvakain on päällä?? Haluaisin mielelläni tuosta väitteestä jotain näyttöä...
Ensinnäkin ekan viestin kirjoitin minä, toisen en.
Toiseksi onko sinulla jotain tekstinymmärtämisongelmia?
Kuvanvakaaja toimii sekä pysty että vaakaa suunnassa. Kun kuvataan liikkuva kohde, vaakasuuntainen vaakaaja on kytkettävä pois päältä. Jos tämä tietenkin onnistuu, sillä kaikissa vakaajissa ei pysty jättämään ainoastaan pystysuuntaisen vaakaajan päälle, silloin ei voi muuta kuin kytkeä koko vaakaa pois päältä. Tajusitko? Tätä ei voi enempää vääntää rautalangasta.
Vakaajan poiskytkemistarve tarkoittamassasi tilanteessa riippuu vakaajan ominaisuuksista.
Jos vakaaja sekoaa kameran seuratessa liikkuvaa kohdetta eli panoroitaessa, niin toki se kannattaa kytkeä pois. Jos vakaaja osaa erottaa tärinän rauhallisemmasta liikkeestä eli ei sekoa panoroitaessa, ei ole mitään tarvetta kytkeä sitä pois päältä. Paitsi tietysti, jos välttämättä haluaa kuvaan kameran tärinästä aiheutuvaa epäterävyyttä.
Oman kamerani runkovakaaja osaa erottaa nämä kaksi erityyppistä liikettä eli tärinän ja liikkuvan kohteen seuraamisen, joten vakaaja toimii mainiosti myös seurattaessa liikkuvaa kohdetta.
olla kamera sulla?
> Myönnän etten itse ole tuohon asiaan paneutunut tai tehnyt mitään testejä, mutta onko OIKEASTI niin, että kuva on tukevalta jalustalta kuvattaessa huonompi jos kuvanvakain on päällä?? Haluaisin mielelläni tuosta väitteestä jotain näyttöä...
Ei pitäisi olla vaikeaa löytää demokuvia - kyllä tätä on testailtu ja asia tosiaan on näin.
Itse on ole jaksanut vertailukuvia ottaa, mutta olen kyllä pistänyt merkille, että oma, vakaajalla varustettu kompaktikamerani päästelee satunnaisesti vakaajan toiminnan paljastavia surahduksia, vaikka kamera könöttäisi liikkumattomana pöydällä, pitkä valotus päällä. Eli aivan selkeästi kiihtyvyysanturien mittautuloksissa on satunnaisia virheitä, jotka saavat kameran kompensoimaan olematonta liikettä.
Pieni esimerkki siitä, millaista mittaustarkkuutta kiihtyvyysantureilta vaaditaan:
Jos kuvataan (1,5x croppirungolla) 400 mm teleobjektiivilla 1/100 s valotusaikaa käyttäen, kameran kiertoliike samalla nopeudella kuin kellon minuuttiviisari liikkuu (6°/min) riittää heikentämään kuvan terävyyttä.
Jos vakaajan pitäisi pystyä toimimaan moitteetta myös 10 s valotusajoilla, täytyisi kiihtyvyysanturien pystyä mittaamaan moitteetta liikenopeuksia, jotka ovat paljon hitaampia kuin tuntiviisarin liike...
Pentax K10D
Siis tarkoitan sitä kohtaa jossa puhutaan panoroinnin ja vakaajan samanaikaisesta käytöstä, leipäläpijutskat kuuluu teinipalstoile..
Tuossa mainoskuvaa panorointiasiasta joka tietysti on yliampuvaa mutta kertoo suunnan:
http://www.canon.co.jp/imaging/lens/scene/index5.html
-Ihan teknisenä perusteena on se että korjaustiedon lähteenä toimii puolijohdeperusteinen KIIHTYVYYSanturi joka ei pysty ymmärtämään panoroinnin kaltaista tasaista liikettä paitsi jos vaikka heittolaukauksessa tulee kuin nykäisseeksi koko kameraa. Ja sehän ei enää olekaan tasaista liikettä...
Lisäksi ao. anturia jota myös puhekielessä puolijohdehyrräksi joskus kutsutaan:
http://www.google.fi/search?hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:en-US:official&hs=WNN&q=semiconductor gyro&btnG=Hae&meta=
Sen "tyyppivikana" on luontainen nollanopeuden vaihtelu ajan kasvaessa joka jo itsessään ja sisäisesti estää pidemmät valotusajat. Lisäksi ymmärtääkseni vastaan tulee myös mekaaniset rajoitteet, ajan kasvaessa kun korjaavaa linssiä pitää siirtää joten ennemin tai myöhemmin säätö ajaa itsensä mekaanisesti ääriasentoon. Samasta asiasta demoa, ks. animaatia:
http://www.canon.com/bctv/faq/optis.html
Ja tuossa kylmää vettä niskaan kaikille vakaajan autuaaksitekevyyttä ja sekuntien valotusajoista hehkuttaville suoraan Canonin omilta sivuilta:
http://www.canon.com/camera-museum/tech/report/200109/200109.html
Ja mm. grafiikka:
"Fig. 4 Image stabilizer effectiveness of the EF70-200mm f/2.8L IS USM"
Kannattaa jokaisen sekuntien valotusajoista hehkuttavien tsiikata tuo grafiikka ja miettiä mikä on absoluuttinen käytettävissä oleva vapaan käsikuvauksen valotusaikaväli vaikka grafiikassa esitetyilla polttovälialueilla.
Sen jälkeen voi vaikka omien kuvien EXIF-tiedoista katsoa ja vertailla kuinka usein todellisuudessa tulee vastaan tilanteita joissa stabilisaattorista olisi ollut hyötyä....
Enemminkin kenties?
Miksi kaiken maailman ''satunnaiset ammattilaiset'', eli pokkarikuvaajat, ostavat nykyisin järkkäreitä tietämättä niiden mahdollistamista teknisistä puolista yhtään mitään? Nupit koko ajan samoin, ns. automaatti-idioottiasetuksissa.
Jep...nappuloitahan laitetaan noihin runkoihin ihan vain ulkonäkösyistä, eli juuri siksi miksi sinäkin sen aluperinkin päätit ostaa. Jooo....oh....juuri näin.
no siks, kun ne haluu tietää, mut sinä et näkyy tiedä etkä haluukkaan tietää. Näin monta kommenttia kuitenkin tuli. Perustele kantas äläkä rupee haukkumaan, vai eikös oo perusteluja. Päätin ostaa joo kun halvalla sain,ja kauppiaskaan ei sitä kieltänyt, eikä edes varoittanut. Ja mitä vanteeseen tulee,luulen et siellä kiristää hiukan enempi, jos pulttia ottaa noin voimakkaasti. Mut silti,ja että ihan vesihana,, voihan hana,,,ilmankos on kaivo tyhjä,, heh
Q: Vaikeata, tosi vaikeata, on vaiketa....mutta
lukiskohan tuo kameran ohjekirjassa?
A: LUKEE!!!!!
Summary: eipä taida sekään auttaa kaikkia...
Ohjekirjassa lukee, että kamerajalustan kanssa vakainta ei suositella käytettävän. Kenties siellä oli myös viittaus sopiviin valotusaikoihin. Karkeasti sanoen vakaajan käyttö on hyödyllistä silloin, kun käsi ei enää tahdo pysyä vakaana, eli ehkä tuolta 1/30s alaspäin....riippuen omasta vapinasta.
Eli, jos kamera pysyy vakaana kuvauksen aikana, vakaajaa ei suositella käytettävän, jos ei pysy suositellaan. ''Kelluva'' kenno ei paranna kuvaa (vrt. lukittu kenno), ei jollei kamera tärähdä, mitä tällöin ''kellunta'' tasoittaa.
Kun villisika röhkii kahden metrin päässä ja housut tutisee, ei tule terävää kuvaa 1/100 sekunnilla vakaajasta huolimatta!
kiitosta vaan ihan kyllä hyvää tietoo, vaikka väliin tuli paskaakin joukossa. Mutta kaikkee ei voi tietää, ja näin se vaan on. Mutta sen lisään vaikka tietäs kamerasta kaiken tekniikan, se ei yksin riitä, pitää olla myös silmää aiheen etsimiselle ja sen rajaamiselle ym. Siinä luulen omaavani jotain taitoa, sen verran olen kuvia väsännyt muilla keinoin, mut digikamera on nyt lisänä, ja ai jaa,, kysymys,, miks järkkäri? No siks juuri.
On todellista tietoa, mutta sitä ei vain hyväksytä.
On tuhat ja yksi tapaa poistaa vakaajan teho, oli se miten "hyvä" tahansa.
"Mutta sen lisään vaikka tietäs kamerasta kaiken tekniikan, se ei yksin riitä, pitää olla myös silmää aiheen etsimiselle ja sen rajaamiselle ym"
Totta puhut!
niin sitä,, minä sanoin....