Tässä tarina tosielämästä eli miten uusi ja hyvä talo voi homehtua muutamassa vuodessa lähes purkukuntoon mutta pelastuu isolla rahalla.
Olimme viime keväänä ostamassa rivitalokolmiota. Pyysimme sopivasta kohteesta esittelyä ja sen kuluessa esittelijä kertoi meille karmean tarinan kyseisestä taloyhtiöstä.
Talot oli rakennettu 1989. Itse talot oli tehty hyvin ja hyvistä materiaaleista mutta pommiksi muodostui salaojitus ja piha. Talojen asukkaat alkoivat oirehtia 1990-luvun loppupuolella ja hometutkimuksessa todettiin pahat homeongelmat. Syynä tähän oli alapohjan homehtuminen joka puolestaan johtui osin tekemättömästä ja osin rakennusaikana tuhoutuneesta salaojituksesta sekä siitä, että pihan kallistukset johtivat kaiken veden suoraan talojen alle. Kivijalat olivat aivan maanpinnan tasolla ja piha oli lisäksi asfaltoitu joten kaikki vesi lillutteli suoraan talojen alapohjiin.
Taloyhtiö reklamoi asiasta rakennusliikkeelle asiallisesti ja ajallaan. Yhtiö teetti perusteelliset tutkimukset joiden perusteella alapohjasta löytyi superpommi. Tutkimustulosten selvittyä tehtiin korjaussuunnitelma johon kuului kivijalan korottaminen, alapohjien täydellinen uusiminen, ulko- ja väliseinien uusiminen noin metrin korkeudelle, salaojituksen täydellinen uusiminen ja piha-alueen asfaltoinnin poisto ja kallistusten täydellinen muuttaminen. Korjaukset toteutettiin vuosina 2000 ja 2001.
Korjaussuunitelman teki tällaisiin ongelmiin perehtynyt suunnittelija ja sen toteutti myös alan erikoisliike. Näin iso korjaus maksoi tietenkin maltaita ja koska asiasta oli reklamoitu rakennusliikkeelle ajallaan oli se maksumiehenä asiassa. Taloyhtiö toteutti korjauksen pankkilainan turvin ja oli vailla rakennusliikkeeltä täydellistä korvausta. Rakennusliike (tietenkin) pyrki välttämään vastuunsa ja niin asia vietiin oikeuteen. Käräjäoikeuden tuomiona rakennusliike velvoitettiin maksamaan taloyhtiölle 100.000 euron korvaus. Taloyhtiö olisi tyytynyt tähän päätökseen mutta rakennusliike vei asian hovioikeuteen. Ensimmäisenä nyt tietenkin tulee mieleen, että hovioikeus kumosi tuomion. Näinhän siinä tapahtuikin mutta yllätys, yllätys! Hovioikeus määräsikin rakennusliikkeen maksamaan taloyhtiölle 200.000 euron korvauksen. Joten taloyhtiö sai korjauksesta täyden korvauksen. Eihän siinä voitolle tietenkään oltu jääty mutta varsinaiset virheet maksoi rakennusliike ja muut parannukset maksoivat sitten osakkaat itse.
No, ostettiinko me se kolmio vai ei? Kyllä. Ensin ajateltiin jatkaa katselua mutta tämä asunto ja taloyhtiö oli niin täydellisesti meille sopiva, että päätettiin selvittää asiaa oikein kunnolla ennen lopullista päätöstä.
Saimme käyttöömme kaikki alkuperäiset piirustukset, korjauspiirustukset, korjaussuunitelmat, käräjäoikeuden ja hovioikeuden asiakirjat, mittaustulokset jne. Keskustelin pitkiä puheluita korjaussuunnittelijan, korjauksen toteuttajan, hygieenikon, VTT:n hometutkijan ja asukkaiden kanssa. Lisäksi myyjä teetti meidän valvonnassa pyytämämme kosteus- ja homemittaukset. Kaikkien näiden selvitysten perusteella totesimme, että hyvin harvasta käytetystä talosta on tehty näin perusteellista tutkimusta ja näin hyvillä tuloksilla joten maksoimme pyydetyn summan. Nyt olemme asuneet tässä melkein vuoden eikä ongelmia ole ilmaantunut. Tästä tapauksesta oppineina yhtiön osakkaat seuraavat tarkoin taloyhtiön kuntoa. Esimerkiksi lumia ei pukata talojen seinustoille vaan muualle.
Mikä tässä tositarinassa on opetus? Niitä on montakin. Suunnittelu ja rakentaminen kannattaa tehdä hyvin ja huolellisesti. Kannattaa seurata talon kuntoa. Periksi ei saa antaa jos asian kokee oikeaksi.
Vanha sanonta on muuttunut: Vesi vanhin voitehista, talon alla oikea piru.
Olimme viime keväänä ostamassa rivitalokolmiota. Pyysimme sopivasta kohteesta esittelyä ja sen kuluessa esittelijä kertoi meille karmean tarinan kyseisestä taloyhtiöstä.
Talot oli rakennettu 1989. Itse talot oli tehty hyvin ja hyvistä materiaaleista mutta pommiksi muodostui salaojitus ja piha. Talojen asukkaat alkoivat oirehtia 1990-luvun loppupuolella ja hometutkimuksessa todettiin pahat homeongelmat. Syynä tähän oli alapohjan homehtuminen joka puolestaan johtui osin tekemättömästä ja osin rakennusaikana tuhoutuneesta salaojituksesta sekä siitä, että pihan kallistukset johtivat kaiken veden suoraan talojen alle. Kivijalat olivat aivan maanpinnan tasolla ja piha oli lisäksi asfaltoitu joten kaikki vesi lillutteli suoraan talojen alapohjiin.
Taloyhtiö reklamoi asiasta rakennusliikkeelle asiallisesti ja ajallaan. Yhtiö teetti perusteelliset tutkimukset joiden perusteella alapohjasta löytyi superpommi. Tutkimustulosten selvittyä tehtiin korjaussuunnitelma johon kuului kivijalan korottaminen, alapohjien täydellinen uusiminen, ulko- ja väliseinien uusiminen noin metrin korkeudelle, salaojituksen täydellinen uusiminen ja piha-alueen asfaltoinnin poisto ja kallistusten täydellinen muuttaminen. Korjaukset toteutettiin vuosina 2000 ja 2001.
Korjaussuunitelman teki tällaisiin ongelmiin perehtynyt suunnittelija ja sen toteutti myös alan erikoisliike. Näin iso korjaus maksoi tietenkin maltaita ja koska asiasta oli reklamoitu rakennusliikkeelle ajallaan oli se maksumiehenä asiassa. Taloyhtiö toteutti korjauksen pankkilainan turvin ja oli vailla rakennusliikkeeltä täydellistä korvausta. Rakennusliike (tietenkin) pyrki välttämään vastuunsa ja niin asia vietiin oikeuteen. Käräjäoikeuden tuomiona rakennusliike velvoitettiin maksamaan taloyhtiölle 100.000 euron korvaus. Taloyhtiö olisi tyytynyt tähän päätökseen mutta rakennusliike vei asian hovioikeuteen. Ensimmäisenä nyt tietenkin tulee mieleen, että hovioikeus kumosi tuomion. Näinhän siinä tapahtuikin mutta yllätys, yllätys! Hovioikeus määräsikin rakennusliikkeen maksamaan taloyhtiölle 200.000 euron korvauksen. Joten taloyhtiö sai korjauksesta täyden korvauksen. Eihän siinä voitolle tietenkään oltu jääty mutta varsinaiset virheet maksoi rakennusliike ja muut parannukset maksoivat sitten osakkaat itse.
No, ostettiinko me se kolmio vai ei? Kyllä. Ensin ajateltiin jatkaa katselua mutta tämä asunto ja taloyhtiö oli niin täydellisesti meille sopiva, että päätettiin selvittää asiaa oikein kunnolla ennen lopullista päätöstä.
Saimme käyttöömme kaikki alkuperäiset piirustukset, korjauspiirustukset, korjaussuunitelmat, käräjäoikeuden ja hovioikeuden asiakirjat, mittaustulokset jne. Keskustelin pitkiä puheluita korjaussuunnittelijan, korjauksen toteuttajan, hygieenikon, VTT:n hometutkijan ja asukkaiden kanssa. Lisäksi myyjä teetti meidän valvonnassa pyytämämme kosteus- ja homemittaukset. Kaikkien näiden selvitysten perusteella totesimme, että hyvin harvasta käytetystä talosta on tehty näin perusteellista tutkimusta ja näin hyvillä tuloksilla joten maksoimme pyydetyn summan. Nyt olemme asuneet tässä melkein vuoden eikä ongelmia ole ilmaantunut. Tästä tapauksesta oppineina yhtiön osakkaat seuraavat tarkoin taloyhtiön kuntoa. Esimerkiksi lumia ei pukata talojen seinustoille vaan muualle.
Mikä tässä tositarinassa on opetus? Niitä on montakin. Suunnittelu ja rakentaminen kannattaa tehdä hyvin ja huolellisesti. Kannattaa seurata talon kuntoa. Periksi ei saa antaa jos asian kokee oikeaksi.
Vanha sanonta on muuttunut: Vesi vanhin voitehista, talon alla oikea piru.
Vastaukset 5
Vanhimmat
oamkotitalot tuohon aikaan.. ei hommia riittää.
Mahtoiko olla Oulussa?
Ei ollu Oulusa vaan parisattaa kilometriä alempana.
Siis, onneksi rak.liike ei tehnyt konkkaa, joten saitte korvaukset. Ilmeisesti isompikin liike joka nykyäänkin rakentaa??
Rakennusliike maksoi velkansa taloyhtiölle 2006-2007 vuodenvaihteessa ja syksyllä 2007 oli lehdessä uutinen, että firma oli mennyt konkurssiin käteisvarojen puuttuessa.