Olen suunnitellut tehdä männikössä yläharvennuksen. Tarkoitus oli tehdä se samalla voimakkuudella kuin alaharvennuskin eli jäävän puuston määrä on sama. Sain kuitenkin kuulla muutamalta asiantuntijataholta, että jos tekee yläharvennuksen niin se ei saa olla niin voimakas kuin alaharvennus.
Onko näin?
Onko näin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ota huomioon, että yläharvennusta tehdessäsi poitettava puusto on järeää, ja poistuma sitä kautta suuri. Jäävä puusto ei ole kovin tottunutta tuulelle ja lumelle, joten tuhovaara on olemassa. Varo, ettet sorru harsintaan. Yläharvennus männikössä tarkoittaa lähinnä oksaköriläiden poistoa normaalin harvennuksen yhteydessä.
Alaharvennellut,eroa ei ole juurikaan muuta kuin minulla nyt hieman laadukkaampi tukkiasento,vuosikymmeniä yläharvennus piti tehdä yöllä salaa,nykyisin tulosta voi esitellä päivälläkin.
Ko.alueelta olen jo kahdessa yläharvennuksessa ottanut tukkia,naapuri hakkasi ensiharvennuksessa ne paraslaatuiset välipuut kuitukasaan,alueella on nyt hyvä ratapöllimetsä.
Mitä myrskynkestävyyteen tulee, kehottaisin uhan tuntijoita menemään katselemaan motohakkuun jälkiä ensiharvennuksille paikoitellen kannattavuuden nimissä hakattu lähes siemenpuuharvuuteen eikä ketään ihmetytä/pelota tuulituhot.
Työtä yläharvennuksessa on enemmän,mutta ainakin minulla on tuloskin parempi.
Juuri tätä parempaa tulosta olen minäkin hakemassa yläharvennuksella. Sama minullakin ajatuksena että tukkisaanto on laadukkaampi kokonaisuutena. Tätä samaa perustelua käytin näiden mainitsemieni asiantuntijoiden kanssa keskustellessani yläharvennuksesta. He sanoivat että kokonaistuotossa alaharvennus on loppupelissä kannatavampi ja perusteluina oli heillä juuri tämä harvennustapojen voimakkuus.
Minulla hieman heräsikin kirjoituksestasi sellainen kuva että olisiko näillä asintuntijoilla "oma lehmä ojassa". Todellisuudessa alaharvennus on saatu metsänomistajille näyttämään tuottoisammalle juuri sillä että se voidaan tehdä voimakkaampana. Vaikka todellisuudessa ei siis näin ole.
Käytän harkiten molempia, mutta enimmäkseen alaharvennusta, jossa otetaan pois ensin hyvän tukkilaadun täyttämättömät puut ja niitä riittää ainakin ensi- ja toisessakin harvennuksessa vielä.
Joskus tuntuu että itkiskös vai naurais näitten yläharvennusjuttujen kans. Minusta yläharvennusta on se kun aikaisemmin alaharvennuksella hakatun metsän viimeinen harvennus ennen päätehakkuuta tehdään siten, että poistetaan myös kaikkein suurimpia puita. Tällä saadaan parannettua harvennustuloja, koska tukkia lähtee enemmän. Mutta nämä lisät on sitten pois päätehakkuusta, ainakin osittain. Eli yläharvennuksella ei ole mitään yhteyttä harsintaan eikä jatkuvaan kasvatukseen. 20 vuoden hankintahakkuu kokemuksella olen kyllä sitä mieltä, että jos täytyy kysellä neuvoja yläharvennuksen tekemiseen, niin kyllä taitaa olla paras jos unohtaa koko homman. Yläharvennus on laji, jossa täytyy tietää justiinsa, mitä on tekemässä. Itse olen vankkumaton alaharvennuksen kannattaja, mutta olenpahan huomannut että "meissä kaikissa asuu pieni harsija". Tahtoopi aina joskus poistettavaa puuta valittaessa tulla mieleen, että mitenkähän jos ottas ton isomman? Ihminen on ahne!
Vai että 20 vuoden hankintahakkuukokemus. Silti et saanut muuta asiaa aikaiseksi kuin että kerrot olevasi vankkumaton alaharvennuksen kannattaja. Voit olla noin pienellä kokemuksella ihan mitä mieltä haluat, mutta älä tule arvostelemaan sitä jos joku haluaa kysellä yläharvennuksesta.
Miksi edes tulit itkemään kun et mitään yläharvennuksesta tiedä ...
että kokeneemmat täällä opastaa alottelijoita. Jos hakkaat mettäs pilalle, niin se on vuosikymmenten tappio kun kasvu taantuu. Kyllä tänne kaikkien mielipiteet mahtuu kunhan asiallisesti perustelee.
Jos katsotaan Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia, niin ohje yläharvennukselle on, että relaskooppikoealalta valitaan ensin se yksi järeä, mikä poistetaan, sen jälkeen harvennus koealalla tehdään normaalin alaharvennuksen mukaan. Eli vioittuneet, huonolaatuiset ja allejääneet poistetaan.
Yläharvennusta ei voi tehdä yhtä järeästi, kuin alaharvennusta, sillä alaharvennuksessa nimenomaan jätetään ne isoimmat, jolleivat ne sitten ole kehityskelvottomia. Näillä isoilla puilla on totta kai suurempi pohjapinta-ala, kuin pienillä. Kun metsästä sitten otetaankin aina 10-20 metrin välein iso puu pois, niin puuston pohjapinta-ala laskee jonnin verran. Pieni puu eivät pysty 1:1 korvaamaan ison puun pohjapinta-alaa.
Yläharvennuksessa on huomioitava, että jäävä puusto jää harvennusmallien osoittamaan optimaaliseen kasvatustiheyteen. Liian voimakkaalla hakkuulla käy pian niin, että lakirajat paukkuu rikki ja metsäsätä tulee liian harva.
Yläharvennusta ei tietenkään voi tehdä ensiharvennuksella, tämä varmistukseski, kun aloittaja ei kertonut, mitä harvennusta aikoo käyttää.
Mielestäni yläharvennus soveltuu parhaiten kohteelle, missä on kauttaaltaan järeää puustoa tai valtapuuston seassa on selvästi isompia yksilöitä. Tällaisessa tapauksessa yläharvennus on jopa suositeltavaa, jotta kasvatettava puusto on suhteellisen saman kokoista ja pituista. Hyvin tasalaatuiseen ja -kokoiseen metsikköön soveltuu alaharvennus mielestäni kuitenkin parhaiten ja sillä saa pitkällä tähtäimellä paremman lopputuloksen. Järkevästi harvennettu metsä kiittää kyllä päätehakkuuvaiheessa ja se näkyy rahapussissakin.
Tämä tällaista omaa pohdintaa asiasta, jokaisella varmasti oma näkemyksensä ja mielipiteensä aiheesta.
Yläharvennus soveltuu väljennysmetsään, jossa suurimmat puut ovat kahden tukin kokoisia.
Poistetaan kahden tukin puu aina kun se ei tuo metsään reikää. = Korvaaviksi puiksi pitää jäädä yhden tai puolentoista tukin puita, ei välipuita !
Pohjapinta-ala pitää olla harvennuksen jälkeen riittävä.
Päätehakkuu siirtyy n. 15 vuotta eteenpäin.
Taloudellinen tulos on 15 - 20 % parempi yläharvennuksen ansiosta.
Yläharvennus tehdään kerran kiertoajan kuluessa.
Tämä on tietoa.