Aidan luona kerran
nojasi poika pylvääseen
kädet housun taskussa
katse kaukaisuuteen.
Maitolaiturilla istuin
jalkojani heilutellen
auringonpalvonta maistui
heinänkortta maistellen.
Poika aidalta huomasi minut
sanoi - hei, tunnenko sinut
en tiennyt mitä hän tarkoitti
oliko vain tapa jota harjoitti.
Meni kuukausi
kaksi ja kolmatta
kunnes aitan oven
saranat narahti
kävi poika vieraisilla
kerran toisen ja kolmannen.
Ei aitaan hän enää nojaillut
en maitolaiturilla jalkojani heilutellut
vaan joka ilta kuulin oveen koputuksen
tunsin kuumat huulet ja kiihkeän hengityksen.
nojasi poika pylvääseen
kädet housun taskussa
katse kaukaisuuteen.
Maitolaiturilla istuin
jalkojani heilutellen
auringonpalvonta maistui
heinänkortta maistellen.
Poika aidalta huomasi minut
sanoi - hei, tunnenko sinut
en tiennyt mitä hän tarkoitti
oliko vain tapa jota harjoitti.
Meni kuukausi
kaksi ja kolmatta
kunnes aitan oven
saranat narahti
kävi poika vieraisilla
kerran toisen ja kolmannen.
Ei aitaan hän enää nojaillut
en maitolaiturilla jalkojani heilutellut
vaan joka ilta kuulin oveen koputuksen
tunsin kuumat huulet ja kiihkeän hengityksen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voi piru - aivan käsittämättömän ihana runo !
Mun sydän on sulaa vahaa.... ;D
Ajattelin kokeilla välillä vähän erilaista, tyylistäni poikkeavaa.
Miltä kuulostaisi tai tuntuisi tällainen maalaisromantiikka
runossa, tuli mieleen itsellenikin suomalaiset elokuvat :)
Kiitos Mysteriet, kiva kun pidit!
Eihän se vain ollut Tauno Palo
Kiitos
Vanhaa kunnon romantiikkaa
Jos vaikka Tauno Palo Ansa Ikonen siinä aittaan päätyivät. :)
Romanttisen kaunista
asua rakkauden palossa
hehkua hellyydestä
kylpeä suurissa tunteissa.
Näin se on, kiitos peres, romantisoidaan edelleenkin? :)
maitolaituri juttu, ei niitä enää ole, ehkä koristeena, muttei käytössä.
Kiva kun pääsit siinä jalkoja heiluttamaan
ite aina koulusta tullessa vein laiturilta
tyhjät tonkat kotiin....
ei maitolaitureita enää ole, oli vain kiva aiheesta runo romantisoida,
ei tämä ihan tuore ole, hieman korjailin vanhaa tekelettä.
Kiitos kaaru kun huomioit!
En minä ole koskaan oikeasti maitolaiturilla jalkojani heilutellut,
oon kaupunkilaistyttöi, maaseutu vain lumomaa minut siellä käydessäni.
miten monta tarinaa se kätkeekään?
nimikirjaimia, sateenpitoa,odottelua..
Totta, monta tarinaa voisi maitolaiturista kirjoittaa, minun
tarinani jalkojen heilutus taitaa kuulua vähemmistöön. *nauraa*
Maitolaiturille monta kertaa
nuorenparin askel johtanut
rakkaan kanssa sateen suojassa
suudelmin tunteja viettänyt.
Sydämenmuotoisen piirron seinään
nimikirjaimet & merkkeineen
lähdön jälkeen merkiksi jätetty
kauniin vedoin sinne kerran
sateisen päivän jälkeen
pysyvästi ablo-avaimella veistetty.
Esim. jotain tämän tapaista. :)