Kun minä katsoin päivää
nousevaa se heti sinut toi
mieleeni uudestaan edes
kevät ei ikävää voi poistaa
miksi vielä odotan vaikka
ymmärän sen täysin turhaa
olevan ja tiedän sen että
liikaa miettimään jään
luulit että meidän onnemme
säilyy itsestään niin
ettei siitä tarvitse
ollenkaan huolta pitää
en enää tahdo kuulla niitä
korulauseita joita minulle
kerroit ennen kuin itse
sain selville tuon totuuden
tiedän vain etten sinua
kaiken menneen jälkeen
enää nää mutta sinä särjit
julmasti minun pienen sydämen
miksi luotinkin sinuun
liikaa kun nyt vain suru
peittää maan ja ilman sinua
aamuunkin taas jäädä saan
niin hiljaa katson ikkunasta
yöhön ja ihailen kaunista
tähtitaivasta mutta nyt
yksin vain sitä katselen.
nousevaa se heti sinut toi
mieleeni uudestaan edes
kevät ei ikävää voi poistaa
miksi vielä odotan vaikka
ymmärän sen täysin turhaa
olevan ja tiedän sen että
liikaa miettimään jään
luulit että meidän onnemme
säilyy itsestään niin
ettei siitä tarvitse
ollenkaan huolta pitää
en enää tahdo kuulla niitä
korulauseita joita minulle
kerroit ennen kuin itse
sain selville tuon totuuden
tiedän vain etten sinua
kaiken menneen jälkeen
enää nää mutta sinä särjit
julmasti minun pienen sydämen
miksi luotinkin sinuun
liikaa kun nyt vain suru
peittää maan ja ilman sinua
aamuunkin taas jäädä saan
niin hiljaa katson ikkunasta
yöhön ja ihailen kaunista
tähtitaivasta mutta nyt
yksin vain sitä katselen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
täynnä kaipausta rakastetun perään. Sydämellä olet tämän kirjoittanut, sen huomaa kyllä.
Kiitos hienosta lukuhetkestä : )
sydämellä tämän kirjoitin ja ihana kuulla että huomaat sen.Sydämellinen kiitos kommentistasi ja myös käynnistäsi!Mukavaa päivän jatkoa!
Herkkää, surullista kaipuun omaavaa tekstiä runosi,
sai minutkin oman versioni kokeilemaan.
Kun katsoin
päivää nousevaa
se mieleeni sinut
toi uudestaan.
Eikä kevätkään
voi ikävääni poistaa
vaan sinua vieläkin
jään odottamaan.
Luulit onnemme
aina kestävän
ilman huolen häivää
meissä viihtyvän.
En enää korulauseitasi
kuulla tahdo
en sua kaiken jälkeen
enää nähdä tohdi.
Niin julmasti särjit
pienen sydämein
miksi luotin,
surun verhon
sain vain kasvollein.
Nyt yksin hiljaisuudessa
ulos ikkunasta katselen
tähtitaivas aukenee
sinua muistellen sitä ihailen.
Kiitos kauniin herkästä, paljon puhuvasta,
koskettavasta runostasi, lämmin on sydämesi!
runosi on hyvin kaunis ja pidän tuosta todella paljon.Sydämellinen kiitos sinulle kauniista kommentistasi ja käynnistäsi!Ihanaa päivän jatkoa!
Ja kaipaus... rakkaus.
On hyvä kyllä olla hetki yksin ja surra suru pois - sitten on taas tilaa, Rakkaudenlahja, rakastaa =)
kun nyt suree nämä surut pois niin on varmaan sitten paremmin tilaa uudelle rakkaudelle.Sydämellinen kiitos kauniista kommentistasi ja myös käynnistäsi!Ihanaa illan jatkoa ja halaus!