tämä tuhansien järvien maa
se kietoo minut, siipiensä
suojaan, niin kaunis on
tämä maa, josta luopua vois`en
lapin erämaa kutsuu omalla
salaperäisyydellään ja
voimallaan, sokaisten sinut
jäämään tai käymään aina
uudelleen ja uudelleen
nämä minun sieluani
koskettavat, muuta en
tarvitse
se kietoo minut, siipiensä
suojaan, niin kaunis on
tämä maa, josta luopua vois`en
lapin erämaa kutsuu omalla
salaperäisyydellään ja
voimallaan, sokaisten sinut
jäämään tai käymään aina
uudelleen ja uudelleen
nämä minun sieluani
koskettavat, muuta en
tarvitse
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihana kotimaa runosi toi mieleeni, että minäkin
olen kotimaastamme joskus runon kirjoittanut:
Kaunis Suomi
koko kirjossaan
siniset järvet
solisevat purot
tuuheat metsät
jylhät vuoret
ja komeat tunturit
Siniristilippumme
kaunis sinivalkoinen
risti saanut värinsä
tuhansista järvistä
puhdas valkoinen
ehkä pilvenhattaroista
Kaunis suomineitomme
oi kultainen Suomenmaamme!
Kauniin ja tunteikkaan runon olet kirjoittanut
meidän yhteisestä aiheestamme, kiitos!
Yhdyn kanssasi ihaileen,
olen itsekki niin vaikutettu
kauneudesta, synnyinmaan.
Järvien sineen, korpilammet
pienet koskemattomat tyynet.
Lappi huokaan, olen rakastunnu
oii ruskan hehkut lieskoina
loimuaa tuntureilla.
Kiitos tästä ylistyksestä..Liisa