Miten ihmiset vetävät herneet nenään, kun joku kyselee "vähempi allergisoivista" koiraroduista.. Ihmiset, joilla itsellä ei ole allergioita ja pystyvät koiraa pitämään, ei taida olla käsitystä siitä, miten joku allerginen tosiaan toivoo löytävänsä rodun, jota voisi pitää... Kyllä kai sen nyt jokainen aikuinen tajuaa, ettei eläin ole lelu, joka heitetään pois, jos allergia ei anna periksi sitä pitää. Varmasti useimmat ovat vastuuntuntoisia ja miettivät asiaa tarkkaan ja juuri siksi kyselevät muiden ihmisten kokemuksia. Suututtaa lukea tätä ainaista moralisointia tyyliin "mikään rotu ei sovi allergisille." Ja kun kuitenkin voi sopia...
Outoa..
Emmos
7533
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tuomaan omia mielipiteitään julki. Kaikkea ilkeilyä ei kannata jäädä miettimään.
Tämä aihe on yksi niistä, jossa ikävä kyllä ihmisillä on paljon surullisia esimerkkejä lemmikin joutumisesta kiertoon, kun joku perheestä on allerginen. Ja luvattoman paljon on koiria joiden kanssa ei jakseta ns. murkkuikää ja allergia vain otetaan syyksi luopua koirasta.
Jos tietää etukäteen olevansa allerginen kannattaa harkita tosi tarkkaan ottaako riskin hankkia koiraa.
Niihin kiintyy ja ne kiintyy perheeseensä ja on molemmille osapuolille vaikea paikka jos joutuu luopumaan koirasta.
Itselläni on aina ollut kissa tai koira. Tällä hetkellä 2 koiraa ja kissa. Lapsesta asti on lääkärit kehottanut luopumaan eläimistä jatkuvan nuhan takia. Siitepölyallergia on todettu. Syön välillä kuureina tukkoisuutta helpottavia lääkkeitä. Mutta koiristani en luovu, enkä kissasta. Oma tilanteeni on hyvä tukkoisuudesta ja nuhasta huolimatta. Vaiva on pieni ja nautin suunnattomasti koiristani.
Jokainen on vastuussa omasta elämästään. Mutta se, että joku koira allergisoisi toista vähemmän ei pidä paikkaansa. Eläimen ihosta irtoaa aina hilsettä ja eläinpölyä oli karvaa tai ei.
En suosittele koemielessä koiran ottoa. Minulla on se periaate eläintä hankkiessa, että se on meillä koko elämänsä jos minussa vain henki pihisee ja sen hoitamaan pystyn. Meiltä ei lähdetä kiertoon.
Mieti asiaa. Päätöksen teet ainoastaan itse. Täälä ei voi kukaan puolestasi päättää.
mutta tuo että kaikki koirat aiheuttavat ihan yhtä paljon allergiaa ei pidä ainakaan minun kohdalla paikkaansa.
minulla on astma ja koira-allergia.
jotkut koirat tosiaankin aiheuttavat minulla hengenahdistustakin jos olen samassa huoneessa kauemmin. ja sen tekevät yleensä isot rodut jotka läähättävät paljon sisätiloissa. myöskin joidenkin koirien nuolaisu aiheuttaa heti iholle kutinaa.myöskin koirat joita ei pestä kutittavat jos rapsuttelen niitä.
omat koirat pesen aika usein hyvällä shampoolla
joka ei rasita koirien ihoa. en anna koirien nuolla itseäni edes käsistä.
mutta en suosittele siitä huolimatta ketään allergista hankkimaan koiraa. jos tahtoo tietää että pärjääkö jonkun koirarodun kanssa niin kannattaa kysellä josko saisi vierailla vaikka jossakin koirakennelissä jonkun aikaa.siis ei yhtä kertaa vaan vaikka päivittäin jonkun ajan. testejä voi myös tehdä etukäteen.
minun sisko ei tiennyt että heidän tytöllä oli allergia koiralle (oli parivuotias) ja kun tulivat meille yökylään aikoinaan niin saatiin viedä tyttö yöllä sairaalaan kun sai vakavan astmakohtauksen. ei siedä vieläkään eläimiä.
on se, että suositellaan tiettyä koirarotua allergikolle! Todellisuudessahan mikä tahansa rotu saattaa allergisoida, tai sitten ei. Kysehän on ihmisen immunologijärjestelmän ylilyönnistä.
Ihmetyttää myös, että "rotuja joista ei lähde karvaa" olisivat jotenkin allergiaystävällisempiä. Allergeeneja ovat eläimen erittämät valkuaisaineet kuten hilse, ulosteet, sylki... Ei ne karvat ketään allergisoi. Joku ei reagoi omaan turreensa vaikka onkin allerginen koirille. Ei silti pidä uskoa juuri sitä rotua "allergiavapaaksi". Ollaanhan me ihmisetkin erilaisia eritteinemme. Esim. hienhaju, eihän se kaikilla ole samanlainen. En siis lähtisi edes saman pentueen koiria niputtamaan ei-allergisoiviksi, jos yhtä niistä pennuista JOKU allergikko sietää.
Uskon myös, kuten sinäkin, että useimmat koiraa harkitsevat ovat vastuuntuntoisia asiaa harkitessaan. En silti lähtisi muiden kokemusten perusteella kokeilemaan jotain tiettyä rotua.
Samaa mieltä olen myös siitä, että kuitenkin voi sopia...
p.s. Meidän perheestä löytyy molemmat; allergia ja koira! =)
että juuri näistä koirista joilta ei sitä karvaa irtoa niin paljon, niin ei myöskään sitä hilsettä irtoa niin paljon ja leviä huoneistoon.
hilsehän on siellä karvojen tyvessä ja ihossa. minä ainakin uskon että minulle aiheuttaa enemmän oireita koirat joilla on paksu alusturkki. sinne sitä hilsettä pääsee kerääntymään ja niitä koiria ei yleensä pestäkkään niin usein.
ruokakin saattaa vaikuttaa jossakin määrin siihen kuinka paljon koira hilseilee.
meidän koirien turkit ei minulle aiheuta kutinaa yleensä. vältän kyllä pesemästä Apolloa jolla se alusturkki kuitenkin on.
Heissan! Koira-allergikkona kerron omasta kokemuksesta sen verran, että itteä allergisoi taas enemmän nimenomaan lyhytkarvaiset koirat, joiden hilse pääse pullahtamaan ilmoille koko ajan ilman vastuksia, kun taas muiden muassa oma alusturkillinen koirani ei aiheuta minkäänlaista reaktiota, kun hilse lymyilee siellä alusturkin kätköissä. Lyhytkarvaiset lähipiirini koirat (mm. ranskanbuldoggi, rotikka, dopsu) aiheuttavat allergisen nuhan ja hel....n moisen silmien kutinan noin puolessa tunnissa. Joten tuo allergisointi on varmaan tosiaan täysin tapauskohtaista.
myös minulle nuo rodut esim. rottwaileri aiheuttaa kutinaa. nuo aluskarvalliset taas aiheuttaa pahemman kutinan karvanlähtöaikaan.
mutta kun koirat on sisällä niin niistä lähtee sitä aluskarvaakin melkein vuoden ympäri.
Minä olen myös mm. koirille allerginen, monena vuotena sain vain nuolaisusta ihoreaktion, (annoin silti hauveleiden nuolla), nykyään en aina saa edes sitäkään. Vieraista koirista olen saanut allergista nuhaa ja silmien kutinaa. Kuten myös noin vuosi sitten hankitusta pennusta, mutta se meni ohi kun elimistöni oli tottunut koiraan. Ystäväni isäpuoli on myös pahasti allerginen, ja heillä on myös koiria eikä mies niistä kuulemma luopuisi vaikka henki menisi.
Sehän on ihan hyvä idea mennä useasti käymään vaikka jollain kasvattajalla ja kokeilla miltä tuntuu. Jos vaikka olisi vielä pentuja niin niitä voisi vaikka yksitellen pitää sylissä ja paijata ja tunnustella onko eroja omaan olotilaan.