Kuinka moni saa tililleen elatusavun elatusvelvolliselta ja palauttaa takaisin, tarpeettomana/"muuten vain" :>.
elatusavun
palautus syystä että...
461865
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Kuinkahan moni lähivanhempi joka lapselleen saa elatusta ymmärtää, että on itse myös yhtä "elatusvelvollinen" kuin etävanhempi.
Lapsen kulujen kattamiseen tulee laskea saatu elatusmaksu, oma vastaava tulojen mukainen summa, sekä lapsilisä mahd. yh-korotuksineen.
Jos laskee vaikkapa minimiksi kummankin vanhemman maksukyvyn elatuksen suhteen, se tarkoittaa n. 130e 130e lapsilisä, vähintään 100e. Kyllä 360e:lla kuukaudessakin aika paljon saa kuluja peittoon, koska ei niiden laskujenkaan osuudesta kaikki pelkästään lasta koske.
Mietin vain, monikohan lähi ymmärtää tämän seikan.
Niin, tuon verran isä maksaa. Ja tuon verran isä saa joka kuukausi takaisin.
Yksi hyttysen kusi tuollainen summa.
Kysymyksiä...
Oletko mies vai nainen?
Paljonko sinulla menee kuukaudessa rahaa ruokaan, vaatteisiin, hygieniatuotteisiin ja harrastuksiin sekä harrastusvälineisiin ym?
Vähintään sama summa menee lapsen kuluihin.
Pikkulapsi ei tietenkään kuluta ruokaa yhtä paljon, kuin murkkuikäinen harrastava lapsi.
Pienillä sen sijaan menee rahaa hoitomaksuihin ja jatkuvasti pieniksi jääviin vaatteisiin.
Vaate- tai ruokakuluja en ole koskaan laskenut, mutta jo pelkkä hoitomaksu on 200€ että siinä on jo melko iso menoerä joka kuukausi.
Sitä en vielä tiedä, kuinka paljon poika kuluttaa rahaa teininä, harrastaako sitten mitään, mutta jo pelkästään syömiseen menee teinipojalta melkoinen summa kuukaudessa.
Niin on mennyt minultakin ja menee vieläkin, vaikka nainen olenkin.
Urheileva ihminen kun ei pärjää halvalla roskaruoalla.
Vaatteitakaan (urheiluvaatteet sekä vapaa-ajan vaatteet) ei viitsi ostaa ihan minkälaisia vaan. Yleensä niistä saa maksaa maltaita.
No me molemmat vanhemmat laitetaan kuukausittain lapsen tilille 145€ (isä elatusmaksun ja minä saman summan)
Lisäksi se maksaa menot omasta pussistaan, jolla lapsi kulloinkin on jotakin tarvittaessa.
Eikä näistä ole tarvinnut koskaan riidellä kun molemmat tiedetään, että lapsi ei ole ilmainen.
Ihmettelen näitä kirjoituksia, että ymmärtääkö lähivanhemmat sitä ja tätä kun se lähi maksaa lähes aina enemmän lastensa elatuksesta.
Lisäksi he hoitavat päivähoidot, eskarit, koulut, neuvolakäynnit, sairaustapauksissa lääkärikäynnit,hammaslääkärissä käynnit, harrastuksiin viemiset, ym. ym. ja tämän ohella yrittävät sovittaa kaikki nämä yhteen töissä käynnin kanssa.
Mitä tekee TODELLA MONI h_u_o_n_o etävanhempi?
Kitisee kun pitää omasta lapsestaan maksaa 130 euroa joka kuukausi tekemättä yhtään sen enempää lastensa eteen.
Helvetin velliperseet!
tälle palstalle, vaikka en kuulukaan kohderyhmään, kun olen naimisissa lasteni isän kanssa ja yhteiselle tilille tulee molemoien rahat.
Kommentoin vain tuohon, että ei järin suurelta kuulosta tuo 360 euroa kuukaudessa lapsen elätykseen. Meillä ei ainakaan millään riitä, vaikka ei mitään erikoismenoja olekaan.
Päivähoitomaksu on 200 euroa kuussa. Lapsen osuus asumisesta on helposti 100 euroa kuussa (laskettuna niin, että yksin voi asua yksiössä, kaksin tarvitaan kaksio, jolloin vuokra on 100 euroa enemmän). Harrastusvälineisiin (polkupyörä, luistimet, sukset, lelut yms) menee taatusti keskimäärin vähintään 20 euroa kuussa (millä rahalla ei osteta polkupyörää joka vuosi). Vaatekulut, riittääkö 10 euroa kuussa (sillä saa talvihaalarit ja kengät kerran vuodessa, jos ei osta kalleimpia)? Tässä vaiheessa lapsen ruokaan jää rahaa 30 euroa, mikä ei ainakaan meidän lapsille riitä millään.
Ja siihen päälle vielä satunnaisemmat kulut, kuten lääkkeet, matkustus, tai mitä kenellekin tulee...
137e. Joka on siis sossun kanssa isän tulojen mukaan katsottu, eli ulkopuolinen ihminen asian arvioinut. Miten niin saa joka kuukausi takaisin, tuota en ihan ymmärtänyt?
Mikä omien tulojesi mukainen elatussumma olisi?
Lapsilisä yh-korotuksineen päälle.
Eikö sillä kata kuukauden kuluja lapselle? Jos ei, missä vika? Ihan kaikkea ei voi ostaa kukaan lapselleen, halusi tai ei.
Entäpä se tosiasia, että lapsi ei voi elää kuin Riku Rikas, jos hänen kumpikin vanhempansa ei ole myöskin rikkaita?
Mitä sinun mielestäsi isän kuuluisi maksaa? Kenties koko sinun elämisesi? Otahan vastuu omista maksuistasi itse, eiköhän se isä hoida ihan samalla tavoin oman kotinsa maksut.
No teillähän toimii hienosti, miksi sitten mietit "helvetin velliperseitä" noin vihaiseen sävyyn.
Mitä sinä et ymmärrä siitä tosi asiasta, että lapselle tarjotaan se, mihin vanhempien oma elintaso yltää? Aivan sama asuisitteko perheenä yhdessä vai erikseen, jos olette köyhiä, silloin nipistetään huvituksista ja ostetaan edullisempaa kalliimman sijaan.
Se on yksinkertaista matematiikkaa.
Minä en valita mistään, kunhan kysyin, kuinka moni tämän asian ymmärtää. Sinä ilmeisesti ymmärrät, vaikka viestisi hiukan ristiriitainen olikin.
Niin niin, teillä onkin varaa laittaa tuohon enemmän. Jos ei ole, silloin ei laiteta. Se on äärimmäisen yksinkertaista. Köyhä ostaa halvempaa. Rikas kalliimpaa. Se vaatii äärimmäistä kykyä kyllä, joten nostan hattua kaikille, jotka sen taitavat.
on ihan sama ymmärtääkö lähi elatusvelvollisuutensa vaiko ei, sillä sitä ei kysytä. Lähi maksaa kaiken moninkertaisena ja etä ehittää muutaman kympin muka osallistuakseen. Ei kai kukaan kuvittele, että lapset elävät 2x 130 eurolla? Mitä jos antaisit lapssillesi sen summan ja käskisit pärjäämään sillä niin oivaltaisit, että se on mahdottomuus.
Katkerien elatusvelollisten jupinat tympäisevät. Ihan varmasti ei huvita maksaa, mutta on ihan turha tehdä siitä isoa numeroa. Pääsette paljon vähemmällä kuin perheessä eläessänne... toisaalta niin pääsee perhekin kun ei tarvitse katsoa ja kuunnella tuota valitusta omalta kotisohvaltaan.
"Lisäksi he hoitavat päivähoidot, eskarit, koulut, neuvolakäynnit, sairaustapauksissa lääkärikäynnit,hammaslääkärissä käynnit, harrastuksiin viemiset, ym. ym. ja tämän ohella yrittävät sovittaa kaikki nämä yhteen töissä käynnin kanssa. "
Entäpä kun etä haluaisi olla lähi ja tehdä tuon kaiken, mutta lähi ei anna?
Onko silloinkin oikeus valittaa ja antaa ymmärtää että siitä, kun hoitaa ITSE OMAT LAPSENSA, pitäisi toiselta vanhemmalta saada enemmän PALKKAA? Vaikka saa elää omien lastensa kanssa? Eivät ne rahavaikeudet sen helpompia ole kenelläkään pienituloisella, vaikka olisikin ehjä perhe.
Vai onko kyse siitä, että erosta pitäisi maksaa kipurahaa?
Sinun urheiluharrastuksesi kalleus on ihan oman päätöksesi vallassa. Käytettyä voi ostaa, niin tekee täällä maailmassa muutkin pienituloiset. Hienoperse voi olla vain jos ITSELLÄ on siihen varaa. Se ei ole kenestäkään vellihoususta kiinni.
Mutta kiitos mielipiteestäsi.
Ei ole kyse siitä, etteikö olisi valmis maksamaan elatusta, joka on sos.toimessa sopivaksi omaan maksukykyyn nähden katsottu, vaan siitä, että kun MIKÄÄN EI RIITÄ.
Äire äiree jos lähi sattuupi olemaan, luulee että urheiluharrastuksensakin pitäisi ex-ukkosen maksaa, kalliit jumppatossut sun muut hienoperse rimpsutukset.
Äire äireen on opeteltava elämään tulojensa mukaan, ja jos se niin helvetin vaikeaa on, ainahan voi neuvotella huoltajuuden vaihtamisesta toisinpäin. Lakkaisi se urputus omasta ylivertaisuudesta, ja voisi sitten katsoa, paljonko lisää sen päälle, minkä ulkopuoliset asiantuntijat tuloihin nähden sopivaksi arvioivat, olisi äire äiree valmis maksamaan suu riemussa. Että vaikkapa lähi-isä pääsisi etelään lapsosten kanssa, tai voisi aloittaa motocrossin pojalleen. Väliäkö sillä, että se on helvetin kallista, etän kuuluu maksaa, oli varaa tai ei, eikä lapsosen elintason kuulu olla yhtä matalan kuin köyhien luuserivanhempiensa. Että näin.
" Kuinkahan moni lähivanhempi joka lapselleen saa elatusta ymmärtää, että on itse myös yhtä "elatusvelvollinen" kuin etävanhempi. "
Se, että todella, todella moni etävanhempi haluaisi luistaa jopa siitä minimielatusmaksusta vain ja ainoastaan siitä syystä, että joutuvat maksamaan sen exälleen, eli lähivanhemmalle.
Oletko eri mieltä?
Juuri edellä kuvailemia tarkoitan velliperseillä ja pistää kiukuttamaan toden teolla, että juuri siitä syystä ei haluta maksaa, että rahat menevät lähille, eikä ajatella sitä lastaan ollenkaan.
Sitten kitistään, että ymmärtääkö lähivanhemmat mitään.
130€ ei ole suuri panos omalle lapselle, vai väittääkö pienituloiset etävanhemmat joiden tulot ovat kuitenkin niin suuret, että tällaiset elatusmaksut on määrätty, etteivät tällaista summaa voi lapseensa laittaa?
"Onko silloinkin oikeus valittaa ja antaa ymmärtää että siitä, kun hoitaa ITSE OMAT LAPSENSA, pitäisi toiselta vanhemmalta saada enemmän PALKKAA?"
Ei, enkä ole näin väittänytkään
"Vai onko kyse siitä, että erosta pitäisi maksaa kipurahaa?"
Ei, en ole väittänyt näinkään
"Sinun urheiluharrastuksesi kalleus on ihan oman päätöksesi vallassa. Käytettyä voi ostaa, niin tekee täällä maailmassa muutkin pienituloiset. Hienoperse voi olla vain jos ITSELLÄ on siihen varaa. Se ei ole kenestäkään vellihoususta kiinni. "
Minä en tarkoittanutkaan menoilla omia harrastusmenoja, vaan tiedän urheilua harrastavana mitä välineet ja vaatteet maksavat ja jos lapsi harrastaa teininä, ei hänen välineensä tule olemaan sitä halvemmat.
Haluaisitko lapsellesi esimerkiksi käytetyt futiskengät, mitkä on kulutettu jo ihan edellisen käyttäjän omaan jalkaan sopivaksi?
Entä juoksu- tai jumppakengät, missä ei ole enää tietoakaan vaimennuksesta, vaan niissä tulee jalat kipeäksi?
Tai suojukset, millä on mahdollisesti kaaduttu useita kertoja, eikä ole sen turvallisempia enää kuin paperipussit?
Mielestäni on tärkeää antaa lapsille mahdollisuus harrastaa ja kannustaa siihen. Jos harrastuksiin joutuu menemään repaleisilla kamppeilla, se loppuu luultavasti lyhyeen.
Hyvät harrastukset pitävät ainakin jonkin verran nuoria poissa pahanteosta.
Lapsella on KAKSI vanhempaa ja heidän molempien on myös huolehdittava lapsesta. On tietysti sellaisiakin vanhempia, jotka käyttävät kaiken ylimääräisen rahan itseensä ja kieltävät sitten lapsiltaan kaikenlaisen harrastamisen tai uudet vaatteet vedoten rahattomuuteen...
"Paljonko sinulla menee kuukaudessa rahaa ruokaan, vaatteisiin, hygieniatuotteisiin ja harrastuksiin sekä harrastusvälineisiin ym?
Vähintään sama summa menee lapsen kuluihin. "
Ei se kyllä ihan noin ole. Aikuinen maksaa ensimmäisenä rahoistaan pois lainanlyhennykset, vesi- ja sähkölaskut, puhelinlaskut, vakuutukset yms. verokkeet. Sitten vasta katsotaan, mitä jää vai jääkö mitään muuhun. Ruokaa on pakko ostaa, se on selvä. Minkä hintaista ruokaa ostaa, on oman harkinnan varassa. Paskamaista kyllä, mitä terveellisempi ruoka, sitä kalliimpi. Mutta onneksi on joitain hiukan edullisempia kauppoja kuin toiset, ja joskus hyviä tarjouksia. Se on tietenkin omasta viitseliäisyydestä myös kiinni, paljonko niissä kuluissa voi säästää. Vaatteita ei joka kuukausi osteta. Ja pienten lasten vaatteita saa edullisemmallakin kun käytetty mutta siisti kelpaa. Vaatteita ostetaan sillä hintaa ja sitä merkkiä mihin on varaa. Harrastuksia on sellaisiakin, jotka eivät ime kaikkia varoja. Lenkkeily, pyöräily, urheilutalojen kuntosalit, uiminen esim. ovat melko huokeita vaihtoehtoja. Se on ihan omista korvienvälistä sitten kiinni, jos on pakko yrittää harrastaa riippuliitoa kodinhoitotuen turvin. Esimerkiksi.
En allekirjoita tuota, että aikuisen ja lapsen kulut mainitsemiltasi osin menisivät yksiin. Iästä toki myös riippuu.
Joskus sitä vain joutuu sanomaan lapselleen, että valitan, en voi näillä rahoilla kustantaa sinulle niin kallista sitä tai tätä, mutta tämän tai tämän verran voin siihen tarkoitukseen laittaa, joten katsohan sen mukaista hintaa haluamallesi asialle.
Niin se tehdään joka kodissa, ei vain lähivanhemman luona.
"Lapsella on KAKSI vanhempaa ja heidän molempien on myös huolehdittava lapsesta. On tietysti sellaisiakin vanhempia, jotka käyttävät kaiken ylimääräisen rahan itseensä ja kieltävät sitten lapsiltaan kaikenlaisen harrastamisen tai uudet vaatteet vedoten rahattomuuteen..."
Ahaa, kenen lapsen vanhempi toimii tuolla tavoin? Tiedätkö todellakin, mihin jonkun toisen taloudessa rahat menevät, tai millaisia velkoja siellä maksellaan? Ajatteletko ihan oikeasti, että joku piruuttaan ei haluaisi ostaa lapselleen parasta? Ja ymmärrätkö että lapsen paras ei tarvitse olla hinnaltaan paras=korkein, tai ylipäätään mikään asia, mitä rahalla saa?
"Haluaisitko lapsellesi esimerkiksi käytetyt futiskengät, mitkä on kulutettu jo ihan edellisen käyttäjän omaan jalkaan sopivaksi? "
No enpä tietenkään. Mutta kun niitä uusiakin saa useiden satojen hintaeroilla. Ei voi ostaa kaikkein kalleinta, jos ei ole niin rikas.
"Mielestäni on tärkeää antaa lapsille mahdollisuus harrastaa ja kannustaa siihen."
Täysin samaa mieltä. Toki harrastustenkin hinnoissa on useiden satojen eurojen eroja. Lapsen elintaso ei voi olla korkeampi kuin vanhempiensa. Myönnytyksenä hienoille vastaväitteillesi sanon kyllä tämän, mielestäni vanhempien pitäisi yhteisellä sopimuksella pyrkiä tukemaan lastaan hyvään harrastukseen, ja kohtuullisesti katsoa kalliimmat välineet ja tarvikkeet elatusmaksujen lisäksi puoliksi lapselle. Se on kuin tulevaisuuteen sijoittaisi.
"Ajatteletko ihan oikeasti, että joku piruuttaan ei haluaisi ostaa lapselleen parasta?"
Ja tässä tapauksessa ei ajatella sitä lasta pätkän vertaa, vaan halutaan piruilla sille toiselle vanhemmalle.
Ihan jokainen pystyy maksamaan sen verran elatusmaksua, mitä hänelle on määrätty. Jos ei pysty, rahat menevät johonkin muuhun tarkoitukseen.
Jos velkoja maksetaan niin paljon, ettei rahat riitä lastensa elatukseen, silloin on ottanut liian suuret lainat tuloihinsa nähden.
Loppuosasta olen minäkin kanssasi samaa mieltä.
Ei kaiken tai läheskään kaiken tarvitse olla sitä kalleinta, yleensä toiseksi halvin on hinta-laatusuhteeltaan paras.
Se, mitä minä ajoin tässä takaa ja mikä pistää sapen kiehumaan on, jos etävanhemmat purnaavat että tajuaako lähi, että hänenkin pitää elättää ja itse maksavat vain minimin.
Eli, ei haluttaisi maksaa mitään lapsestaan, vaikka siihen on varaa. (ja sitä varaa on tasan sen verran kuin elatussopimuksessa on määrätty)
Ei tajuta, että rahat todellakin menevät lapselle, ei lähivanhemmalle.
Tietysti joutuu kieltämään paljonkin sekä varojen takia, että sen takia, että lapsi ymmärtäisi ettei mitään saa ilmaiseksi eikä mikään tipu taivaalta eteen jos vain tarpeeksi haluaa.
Tässä oli kuitenkin kysymys elatusmaksuista ja lähivanhemman ymmärryksestä/ymmärtämättömyydestä hänen osuudestaan lapsen elatukseen ja tätä vastaan purnasin.
Nimenomaan näin, ihan jokainen pystyy maksamaan sen verran elatusmaksua, mitä hänelle on määrätty.
Missä tässä on erimielisyys?
En minä ainakaan tästä asiasta ole eri mieltä.
"Se, että todella, todella moni etävanhempi haluaisi luistaa jopa siitä minimielatusmaksusta vain ja ainoastaan siitä syystä, että joutuvat maksamaan sen exälleen, eli lähivanhemmalle.
Oletko eri mieltä?"
Olen tästä eri mieltä. En usko että tuo sinun "todella moni" on kovin tutkittua tietoa. Se on aivan sama kuin minä väittäisin, että kaikki lähivanhemmat kuvittelevat eron jälkeenkin toisen ihmisen kuuluvan maksaa oman elämisensä. Kaikki eivät todellakaan niin ajattele, vaikka joskus joku mätä omena joukkoon eksyykin.
Elatus on tietenkin lapselle, ja lapsen tarpeisiin. Omalle lapselle hankkii muutenkin asioita, eikä vähiten sinne toiseen kotiin, jossa myös kaikkea tarvitaan.
sinä tunnut tämän asian ymmärtävän, ja keskustelu aiheesta on voinut jonkun ymmärtämättömänkin silmät avata. Puolin ja toisin. ;)
Tuo on ihan pelkkää provoilua, etteikö etät maksaisi lapsilleen elatusta. Siinä tapauksessa ne menevät ulosottoihin, ei niistä voi luistaa, oli maksajan osaan arvottu sitten kuinka lapsellinen maksunsa suhteen tahansa.
"Todella moni" ei todellakaan jätä maksamatta kiusatakseen lähiä. Pölöpölö. Mutta todella moni lähi tällä palstalla ainakin valittaa siitä, kun pitäisi enemmän kuin mihin toisella on varaa häneltä saada. Tyhjästä on paha nyhjästä. Ja jonkun muun talouden asiat eivät kuulu sen talouden ulkopuoliselle ihmiselle. Kun elatus hoidetaan kuten kuuluu, pitäisi tajuta, että muu ei ole lähin asiaa etän talouden suhteen. Etä saa aivan rauhassa käyttää mahdollisia "ylijäämiään" milloin tahtoo miten tahtoo. Aika moni etä käyttää niistä suurimman osan silloin kun lapset rakkaat luokseen saa. Että se siitä valittamisesta, peilin kautta voi näkyä, kuka se "todella moni" oikein on.
Minä käsitän tämän
"Kuinkahan moni lähivanhempi joka lapselleen saa elatusta ymmärtää, että on itse myös yhtä "elatusvelvollinen" kuin etävanhempi."
lauseen niin, että etävanhempi kuvittelee, että vain hän maksaa lapsestaan huikeita summia, eikä lähivanhempi maksa mitään.
Eli pidetään tuota minimisummaa valtavana rahamääränä mikä menee suoraan lähivanhemman huvituksiin.
Voi olla, että käsitin väärin, mutta paljon purnataan kun joudutaan maksamaan sitä minimiä ja sitä en käsitä.
Vastailen nyt tähän noihin muihinkin, ettei mene koko päivää vastauksien kanssa.
Ei ole mitään tutkimustuloksia esittää, siitä etteikö etävanhemmat haluaisi maksaa elatusmaksuja, mutta tuttuja on sekä tuttujen lapsia, joilla tällainen tilanne. Jos tässä nyt isät tuntevat, että tulevat väärin kohdelluksi, niin näissä etävanhemmissa on myös ainakin yksi äiti, joka räikeästi jättää elatusmaksut maksamatta eikä välitä lapsistaan tuon taivaallista.
Ja vielä tuolle silmäniskijälle alla, taidetaan puhua eri asiasta tai eri näkökulmista, mutta hyvähän se on, että saadaan keskustelua aikaiseksi.
Käsitit hiukan väärin. Kysymys tarkoitti ihan sitä mitä siinä luki. Eli painotus sanoilla "kuinkahan moni..."
Huikeita ja huikeita summia, lasten tekeminen tai varsinkin saaminen on kallista puuhaa. Tuskin kukaan on ajatellut rikastuvansa lasten teolla. (Vaikka näitäkin tarinoita kuulee.)
Sinun tuttavapiiriisi kuuluu kovin vastuuntunnottomia etiä. Omaani ei. Mutta ne lähit, joiden etät hoitavat aina elatuksen ajallaan, hankkivat omiinkin koteihinsa lapsille pyöriä, kelkkoja, pelikoneita, kalusteita, vaihtovaatteita, leluja, tavaroita ja harrastamismahdollisuuksia - joutuvat kuuntelemaan lähivanhempien marmatusta siitä, miksi tätä kaikkea ei hankita sinne ykköskotiin, etänhän sen sinnekin pitäisi kaikki samat asiat kustantaa ELATUSMAKSUN LISÄKSI, kuin omaan kotiinsa. Sitä en ymmärrä. Enkä sitä, jos maksettua ja ulkopuolisten oikeaksi katsomaa elatusmaksua lähi jatkuvasti naukuu liian pieneksi. Siinä tapauksessa lähi ei mielestäni osaa hoitaa talouttaan riittävän hyvin.
Lievennän sen verran, että yksi tuntemani etä, joka hoitaa elatusmaksut ajallaan kuten kuuluu, ei ole koskaan kertonut, että olisi saanut valituksia siitä, miten ei antaisi tarpeeksi rahaa.
Näistä lähtökohdista johtuen esitin kysymyksen, kuinkahan moni lähi ymmärtää myös oman kotinsa hankkeiden olevan oman harkinnan ja oman taloustilanteen varassa, eikä siitä kiinni, maksaako etä minimiä vai satasen enempi kuussa.
"...joutuvat kuuntelemaan lähivanhempien marmatusta siitä, miksi tätä kaikkea ei hankita sinne ykköskotiin, etänhän sen sinnekin pitäisi kaikki samat asiat kustantaa ELATUSMAKSUN LISÄKSI, kuin omaan kotiinsa. Sitä en ymmärrä."
En minäkään
"Siinä tapauksessa lähi ei mielestäni osaa hoitaa talouttaan riittävän hyvin"
Totta
"Lievennän sen verran, että yksi tuntemani etä, joka hoitaa elatusmaksut ajallaan kuten kuuluu, ei ole koskaan kertonut, että olisi saanut valituksia siitä, miten ei antaisi tarpeeksi rahaa"
Heh, tämähän alkaa jo olla aika hauskaa luettavaa.
Mutta joo.
Kyllä niistä lapsista pitää huolehtia kummankin vanhemman.
Joustoa täytyisi löytyä molemmin puolin ja katsoa, että lapsen paras toteutuu omien mahdollisuuksien mukaan.
Me ostetaan lapsen isän kanssa puoliksi polkupyörät, luistimet, sukset, futisvarusteet ym suuremmat ja maksetaan puoliksi futisseuran maksut. (Tietysti helppo kuljettaa kamppeita edestakaisin kun asutaan lähekkäin)
Leluja ostaa molemmat omiin koteihinsa, mistä ei tiedä enää kukaan missä niiden oikea paikka oikeasti on, kun poika kuskaa niitä repussaan paikasta toiseen.
Vaatteet ostan aina minä kumpaankin kotiin, isä sen verran hömelö, ettei luultavasti tiedä oikeaa kokoa edes ja pleikat ym. kummatkin ostaa harkintansa mukaan omaan kotiin.
Tämä systeemi on toiminut meillä.
Toivottavaa olisi, että KAIKKI vanhemmat huolehtisivat lapsistaan sekä rahallisesti, että läsnäolollaan eikä näitä kiusantekoja exää kohtaan tehtäisi puolin eikä toisin.
Laitan vain rahan isälle takas. Ei tarvita sitä.
Ei siinä muuta.
Maksan itse kaiken muun.
Ollut todella köyhä jo kauan,elämä kun heittelee, eikä lasta kasvatetakaan rahalla.
Kysehän olikin vain siitä kuka antaa rahat takaisin. Tarpeettomana tai muuten vain.
"On tietysti sellaisiakin vanhempia, jotka käyttävät kaiken ylimääräisen rahan itseensä ja kieltävät sitten lapsiltaan kaikenlaisen harrastamisen tai uudet vaatteet vedoten rahattomuuteen..."
Harrastusrahaa on ainakin joskus voinut soskulta anoa, jos kumpikin vanhempi on kovin pienituloinen, ja lapsen harrastuksen säilyttäminen erotilanteessa sellaista edellyttäisi.
Muuten se taitaa olla niin jokaisella taplaajalla, enempää ei voi tarjota, kuin mihin on oikeasti varaa.
On niitä juu sellaisiakin lähivanhempia, jotka kadehtivat aivan kaikkea, mitä etä hankkii, on kyse niinkin tavallisesta käyttötavarasta kuin auto tai koti tai huonekaluja sinne omaan kotiinsa. Sitten levitellään juuri tuon tyyppisiä juttuja, että etä se vain ostaa itselleen, vaikka maksaa niin olemattoman vähän elatustakin. Velaksi saa ja työnteolla maksaa. Lähi voi opiskella parempituloisen työn jos sikseen on.
Silloin kun ositukset tehdään ja eri osoitteisiin muutetaan, kumpikin alkaa vastaamaan omista menoistaan itse. Ja lapsen menoista yhdessä, ihan niiden sovittujen rahasummien mukaisesti.
Jos todella tekee tiukkaa olla lähivanhempi, aina voi pyytää muuttamaan huoltosuhteet toisinpäin.
Juuri näin. Ei enempää lisättävää meikäläisellä. Kiitokset keskustelusta.
Kiitos samoin
Erosivat kun kaveri oli raskaana. On sitä mieltä, että hänen ei pitäisi maksaa mitään, koska äiti saa lapsilisät ja vauva on täysimetyksellä niin eihän siihen kulu muuta kuin vaipat...
Kyllä miehet on idiootteja. On vielä hyvätuloinen ja sinällään "hyvä isä" ja haluaa olla lapsensa kanssa jne.
Se on sama mitä mieltä "putkiaivo" on, lain mukaan tunnustettu vanhempi maksaa toiselle elatusta, että se siitä. Lastenvalvoja vahvistaa elatussopimuksen, jossa ei tule lukemaan että rintamaidolla ruokkimisen takia lapsi ei elatusta tarvitse.
huomioon lapsen menoissa? Tarkoitan vain sitä että jossain "lakipykälässä" oli eri ikäisten lapsien rahamääristä mainintaa johon pohjautuisi tuo laskentakaava että esim 0-3v lapset tarvitsevat jotain 250 e/kk, jos molemmat vanhemmat tulojensa pohjalta tasaväkisiä ja lapsi jäisi äidille, olisiko seuraava olettamus oikeaa: isä maksaa n. 125e/kk elatusmaksua , ja koska äiti saa 100e lapsilisää hänen maksettavakseen jää 25 euroa, mutta teitty hän ei sitä mihinkään maksa kun asuu lapsen kanssa :). Eli oliko ajatuksissani yhtään järkeä?
Lakipykälät ja eri-ikäisten kulutus voivat sanoa yhtä, mutta niissä asumismenoissahan tietenkin huomioidaan se loppu 100e. Lapsen kanssa tarvitaan tilaa, kulutetaan vettä ja sähköä, ja tarvitaan ruokaa ja pesuaineita myös. Vaatteita, vakuutukset jne. Näitä toki tarvitaan yhtälailla etänkin luona, mitä nyt sähkön, veden ja ruuan kulutus ei yhtä suureksi kasva.
Sos.toimessa arvioivat elatusvelvollisen maksukyvyn mukaan elatuksen suuruuden, samalla periaatteella noihin ym. menoihin voi lähin maksukyvyn mukaan lisätä häneltä vastaavan summan. Lapsilisä on tuloa lapselle, siihen päälle. Jos sitten yhä jää kovasti uupumaan, tulee miettiä, elääkö tuloihin nähden liian prameasti, vai onko todella niin heikkotuloinen, että olisi oikeuttu hakemaan jotain lisäapua sos.toimelta tai KELAlta.
Mutta en ihan ymmärtänyt mitä sinä tarkoitit.
Tääkin asia on rautalangasta väännetty ties montako kertaa täällä. Lapsen elatukseen kuuluu myös lapsen osuus vuokramenosta, sähkö- vesi ym. maksuista, ei pelkästään "laskut" jotka liittyvät suoraan elämiseen.
Menoni ovat ehkä hiukan erit asuessani 4 h k asunnossa kuin isällä yksiössään. Isä ei tapaa lainkaan lapsia mutta pitäisikö paluttaa hälle tämä 129 e/lapsi jos joku kuukausi sattuisi jäämään ylimääräistä?
Kuvitelkaas esim. paljonko kasvava teini-ikäinen nuori mies syö? Vaatteet menee joka vuosi uusiksi, kun kasvavat niin hurjaa vauhtia. Ja kyllä, kirpparilla kiertelen ennen kuin uutta lähden ostamaan.
RAIVOSTUTTAA toi asenne, ettei etän pitäisi maksaa mitään.
Meillä taas maksan elatuksen totta kai, koska niin kuuluu tehdä, ja se raha on tarkoitettu lapsen menoihin. Mutta en todellakaan asu yksiössä, vaan olen lasta ajatellen hankkinut kodin, jossa hänelläkin on oma huone. Hän tulee luokseni lomilla pitkäksikin aikaa, en oikein voisi kuvitella, että nukuttaisin häntä olohuoneen vuodesohvalla esim. kaksi viikkoa putkeen. Hänellä on omat kalusteet, omat vaihtovaatteet, oma pyörä ja omat lelut ja tavarat minunkin kotonani, joka on siis aivan samoin myös hänen kotinsa.
Vaikka lapsi ei ole arkisin luonani, se ei tarkoita, että siksi aikaa saisin vuokrattua hänen huoneensa muualle, tai voisin olla käyttämättä sähkölämmitystä siihen. Minua raivostuttaa välillä lukea, miten oletetaan, että etä voi aivan hyvin asua yksiössä, ei hänen kuulukaan voida tarjota omalle lapselleen yhtään mitään omassa kotonaan. No mutta minäpä haluan tarjota! Minä haluan aina joskus viedä häntä elokuviin tai johonkin muuhunkin juttuun, mikä maksaa.
Eihän tässä asiassa siis ole mitään ongelmaa, jos se lähikin vain ymmärtäisi, että elatus on se summa jolla minä osallistun sinne kotiin, muu ylimääräinen on sitä, millä osallistua tänne omaan kotiini lapseni kanssa. Vaan kun ei. Aina pitäisi olla syytämässä jotain lisärahaa sinne. Ihan kuin minulla ei olisi oikeutta muuhun, kuin elämiseen halvassa vuokrayksiössä, joka toimisi lapsellekin lähinnä tallelokerona hänen tullessaan kylään.
Tämä on asia, jota ihan kaikki lähit eivät todellakaan ymmärrä.
Kaikkihan me täällä hutaan oman kokemuksen pohjalta. En tietenkään tarkoita, että kaikki toimivat niikuin minun lasteni isä.
Valitettavan usein täällä vaan on näitä viestejä, että " miten saat lasten elatukseen kulumaan niin ja niin paljon ", kun ei tajuta ettei se elatustuki pelkkään ruokaan ja laskuihin ole.
Sinä kuulostat ihanteellisestl isältä mutta uskallampa sanoa, että kaltaisiasi on vähemmistö.
Itse tekisin mitä vaan, että lasteni isä olisi lastensa kanssa.
Olisin joskus muinoin luopunut elareistakin jos isä olisi tavannut lapsia mutta ei käynyt. Jaksaa silti purnata tuosta asetetusta elatuksesta, mikä tietenkin tulee ulosoton kautta.
Ikävää että joudut kokemaan tuota, ja erityisesti että lapsesi joutuvat. Jaksamista!
Kuules kaikki eivät tosiaan saa elatusmaksuja Olen yksi sellainen.Palkka n.1300 euroa nettona ja sillä yritämme tulla toimeen.
Ai niin syy miksi en saa elatusmaksuja on,että ex-mieheni aikoi laittaa meidät kaikki taivaan portille,jos joutuu lapsistaan maksamaan.en alkanut kokeilla.
Hyvin olemme pärjäneet ilman noita miehen ropojakin eli 200-300 euroa.eli joku voi vaihtaa tosiaán omat lapsensa rahaan.
Elatusvelvollise ovatkin osa tosi tyhmiä,jos väittävät,että 130 euron elatusmaksut ovat suuria,voi tulla kokeilemaan yh arkea ja summaa mihin se riittää.
en malta olla kommentoimatta tässä vielä,kun miehet valittavat,että eivät saa olla omien lasten kanssa.tutkimuksen mukaan ainoastaan 1% mieheistä jää hoitovapaalle Suomessa.(Ruotsissa 16%).Turha tulla minulle sanomaan,että kyseessä on taloudelliset tekijät.Miehet eivät vain yksinkertaisesti halua hoitaa omia lapsiaan.Eihän se paskavaippojen vaihto ja pyllypesu kiinnosta tai jatkuva itku.
Sitten kyllä ollaan tulossa,kun naiset ovat kasvattaneet lapset aikuiseksi.On tästäkin omakohtainen kokemus.Kummasti nyt omat lapset kiinnostaa minunkin exää.
No joo,ei tämä koske kaikkia miehiä,mutta luulisin,että aika monia kuitenkin.
aikuiseksi ja tajuaa vastuunsa teoistaan vasta myöhemmin.
Siis ihan turhaa on vikist.. Oon itte lapsi ja mun äiti ja isä on maksanu nää aina.. En ees tienny mistään "137e" Ja ei paljoo kiinnostakkaa.. Elä hanki lapsia tai elä mene naimisiin sellaisen ihmisen kanssa jolla on lapsia! :) Näin sanon mä, vaikka vasta 12v.. Justiina on oikees tässä.. Aika tylsää ruikuttaa ootte ittekki ollu lapsii! Turha vinee -.-
Siinäs teil..
toimitte noin, koska eikö ole helpompaa sopia asia keskenänne siten, että pyydät kun tarvitset, eikä elatusvelvollinen lähetä rahaa automaattisesti? Aivan turhaa vaivaa molemmin puolin - toinen maksaa elatusavun ja sinä palautat sen takaisin. Ei mitään järkeä tuollaisessa.
Voin osaltani kertoa, että itse maksoin exälle takaisin minkä ulos-otto vei. Elatustuki tuli kunnan kautta ja perintää ei voinut millään katkaista kesken sopimuksen. Onneksi oli määräaikainen sopimus ja takaisinmaksulle oli moraaliset syyt ja tuki olisi ollut tarpeen.
Niin se sopimus olemassa jossa lukee että isä maksaa 137€ kunnes lapsi 18v. Opiskelen tällä hetkellä ja nielin ylpeyteni ja alan vasta nyt saamaan toimeentulotukea, n70€/kk, opintotuen ja lainan lisäksi. Syystä että haen toimeentulotukea, tilillä pitää käydä sopimuksen mukainen summa, sen jälkeen isä saa sen takaisin, kun kuulemma rahalla aina käyttöä.
Ei mitään vaivaa, loppuuhan poraaminen.
Osaan käyttää rahaa, sitä vähääkin niin että meillä on kaikkea, mitään ei puutu.
Isi tienaa muutaman tonnin kuussa, mutta pa?
Niin paljon erilaisia tarinoita kuin on ihmisiäkin.
Siis saat lapsesi isältä 137 euroa kuussa, mutta palautat sen tarpeettomana ja samalla kinuat yhteiskunnalta toimeentulotukea 70 euroa kuussa. Miksi ihmeessä haet toimeentulotukea, kun lajoitat rahaa pois?
Ja jos tulet nytten toimentuloasiakkaana joten kuten toimeen, niin miksi ihmeessä et halua lapsellesi jotain parempaa? Sillä 137 euroalla kuussa tekisi jo paljon lapsellesi!
"isi tienaa muutaman tonnin kuussa" Hei herää! Sellaisesta palkasta kyllä joutaa maksaakin tuo 137 euroa lapsenne hyväksi!
Perustoimeentulolaskurin mukaan saan nyt opiskellessani yli kaikein opintolainan, tuen ja lapsilisän tuon 70€. Siis JÄÄ uupumaan perusmäärästä, sanoinhan että nielin ylpeyteni, kuvitteletko että juoksen ilosta sossussa, prkle, haen vain sen minkä saan, tässä elämäntilantessa.Sitä varten ne kai olemassa ja otan omani, saahan ainakin tässä kylässä joka narkkarikin ja alkoholisti kaiken avun. Me emme tarvitse sitä elaria enää kun saamme toimeentulotukea. Pärjäämme ilman elaria, eikä kuljeta rääsyissä, nälkäisenä mierolaisina. Osaan käyttää rahaa köyhänä. Hmmm, jahka saan uuden ammatin "rikastun" työnteolla, ei tätä penninsentin venytystä kauan kestä enää.
Kiitos vain, en ole tyhmä mielestäni, muttei kukaan jaksa oman mielenterveytensä kustannuksella tapella jatkuvasti, eli rahat isälle takas.
maksa isälle takas siitä syystä, että et tarvitse sitä! Alkuperäisestä viestistä sai sen kuvan että se elatussumma olisi aivan ylimääräistä jolle ei ole tarvetta.
Oikea syy oli siis se, että et jaksa riidellä, niin siksi luovut elatuksesta.
Pienelläkin rahalla tulee toimeen kun osaa käyttää rahaa "oikein", eikä tarvis kärsiä puutetta mistään.
Tunnen montakin tapausta, missä elareiden kuvitellaan olevan maksu siitä että lapset kuuluu etälle aikaajoin...siis lause"minä maksan, joten ne kuuuuuluuuu mulle sillonjasillon..."vaikka maksaisi vain sen minimin ja silti jaksetaan olla marttyyreita.
Jos maksaja käyttää surutta lasta kiristykseen, koston välikappaleena, olettaa maksun avulla pitävän narussaan, jne jne kauhuarinoita riittää tai kuten kuullut ruikuttaa siitä 130€:sta , niin miksei voi laittaa rahat takaisin. Ja ainakin jos maksaa, muttei tapaa, ole lapsen kanssa, koskaan ollutkaan, mutta jaksaa tapella, hankaloittaa rauhallista tasapainoista elämään niin saakoon rahansa.
Itse en tiennyt olevani oikeutettu tai niin "varaton" että kuuluu saada kksittain toimeentulotukea, ja nyt kun saisin sen, pärjään ilman elareita, enkä siis tarvi niitä enää.
Ei tarvetta. Enää.
Piste.
lapsen elatusmaksu olis tarpeeton? Siis meinaatko, että isän ei tarvitse osallistua lapsensa elatukseen lainkaan, jos äiti on hyvätuloinen? Siis todella outo ajatus...
Laitan elatusrahan suoraan korkeakorkoiselle säästötilille pesämunaksi pojan tulevaisuutta varten. Varsinaiseen elatukseen en tuota rahaa tarvitse, mutta sovimme exän kanssa joka haluaa elatukseen ehdottomasti osallistua että tämä on ok tapa.