Olipa kerran onni-manni,
onni-mannista matikka,
matikasta maitopyörä
maitopyörästä pytikkä,
pytikästä pöytäristi,
pöytärististä ripukka,
ripukasta rintasolki,
rintasoljesta sopukka...
Mitenkähän jatkui?
Vai loppuuko tuohon
Olisi mielenkiintoista saada
muitakin hokemia
onni-mannista matikka,
matikasta maitopyörä
maitopyörästä pytikkä,
pytikästä pöytäristi,
pöytärististä ripukka,
ripukasta rintasolki,
rintasoljesta sopukka...
Mitenkähän jatkui?
Vai loppuuko tuohon
Olisi mielenkiintoista saada
muitakin hokemia
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sopukasta Suomenkirkko,
Suomenkirkosta kipukka,
kipukasta kirjanmerkki,
kirjanmerkistä meteli,
metelistä meidänherra,
meidänherrasta hevonen,
hevosesta heinäkenkä,
heinäkengästä kekäle,
kekäleestä kenkiraja.
kenkirajasta rapukka,
rapukasta raidanhaara,
raidanhaarasta harakka,
harakasta hangonvarsi,
hangonvarresta vatukka,
vatukasta vallesmanni,
vallesmannista matikka,
matikasta maitopyörä,
maitopyörästä pytikkä...
Tässä yksi versio tuosta loppuosasta:
meidän kerrasta hevonen
hevosesta heinäsaatto
heinäsaatosta satula
satulasta saaren kukka
saaren kukasta kuningas
kuninkaasta kultahattu
kultahatusta Hamina
Haminassa haistettiin
papin päähän paiskattiin.
Kiitokset irkku ja katicat !!
Kiva olisi saada lisää...
Olisi aika hauska kuulla, millaisia hokemia kukin muistaa lapsuudestaan, kun jaettiin joukkueita.
Entten tentten, teelika mentten.
Hissun kissun, vaapula vissun.
Eelin, keelin, klott,
viipula vaapula VOTT!
tai
Ellen sellen sipuli saa,
sipuli, sapuli SOTT!
Etelärannikon loruissa oli sekä ruotsin että venäjän sanoja.
Eihän näissä loruissa ole päätä, ei häntää.
Seuraavassa on sävelkin, ja lapset kiersivät kehää kahden osallistujan käsistä tehdyn portin läpi. Viimeisen sanan kohdalla kädet paiskattiin alas, ja niiden väliin joutunut sai valita puolensa. Kun kaikki oli valittu, niin otettiin toisista kiinni vyötäisistä ja ruvettiin kiskomaan käsiparia erilleen. Voittajapuoli oli se, joka onnistui vetämään vastapuolensa hiekkaan vedetyn viivan yli.
Pruu pruu prella,
klokkan ringer elva.
Keisari seisoo palatsissaan.
Niin musta kuin multa,
niin valkoinen kuin lunta.
Miksi onpi sotamies
parempi kuin herra?
Se kun tulee viimeiseksi,
onmpi KUOLEMA!
Tai toisin sanoin:
Rump, rump rellaa,
reka, reka rellaa,
seidahdupps sekarloon,
mi vastoin käy,
mi vastoin käy,
ahneestipas kallista röörää,
esikunta arestipa,
röskytä rös.
Ei mitään järkeä, mutta silti hauska. Noin ne muuttuivat paikkakuntakohtaisesti varmaan.
Muistatko kuulleesi "intiaani"-laulun, jota alakoulussa esitettiin intiaanikamppeissa joulujuhlissa:
Jim jam jassa
kili-kili massa.
Jim jam juu
jim jam juu.
- Toisto -
Illo, illo shaava,
illo shaava faladai!
- Toisto -
Gavaria, gavaria,
ikkai jumppaijaa
ai jaa.
Gavaria, gavaria
ikkai jumppaijaa
ai jaa.
Niku niiku,
niku naku
hauhauhauhau hau..
Niku niiku,
niku, naku
hauhauhauhau HAU!
kaksi sormilorua:
Peukalopotti,
Suomensotti,
Oltermanni,
Kultaralli,
Pikkurilli.
Täin tappaja,
Potin nuolija,
Pitkä-Heikki,
Nimetön Matti,
Pien-Antti.
Maalari maalasi taloa,
sinistä ja punaista,
illan tulen sanoi hän
nyt mä lähden tästä pelistä pois...
Onkos tähän "toista säkeistöä" mahtaako löytyä?
Yks, kaks,kolme
istu isän polvelle
äiti sanoi: Älä istu
isä sanoi: Istu pois!
tätä lorua käytettiin uimaan mennessä
ja lorun loputtua piti kastautua.
Maalari maalasi taloa,
sinistä ja punaista.
Illan tullen sanoi hän,
nyt minä lähden
tästä talosta POIS.
Melkein siis sama kuin sinulla.
Lapsuudestani muistan, että määräilevä äitini KIELSI sanomasta "tästä talosta", koska HÄN tiesi, että viimeinen lause kuuluu:
Nyt minä lähden pois.
Kun kuitenkin hoimme pitempää versiota, olimme hänen mielestään tyhmiä ja tottelemattomia.
Toista värssyä en ole hokemaan kuullut.
Ulledulle doff
kinkelade koff
kinkelade ulledulle
ulledulle doff
jotenkin tuohon tyyliin loruttiin, en ole ihan varma kirjoitusmuodoista ja tarkoittaako tuo yhtään mitään ,tuskin.
Mikko kokko konnan poika
meni ojalle onkimaan,
sai kolme simpukkaa.
Yhden möi,toisen söi,
kolmannen antoi kissalle.
Kissa meni kiikkuun,
istui Mikon piippuun.
Mikko sanoi kissalle;
Hyppää piipusta pois.
Hiiri mennä tassutteli
tämän tuvan alle.
Mitä sinne tekemään?
Kurjen lehmiä paimentamaan.
Mitkä niiden nimet ovat?
Viikuna,Vaakuna,
Venekokka,Tuohinokka.
Mene sinä tästä pelistä pois.
lapsuus vuosien,,, ei koskaan unhoon jää !
ihanaa että saa muistella, ja nuo kaikki tuntuu tutuilta, ei vaan pysy muistissa.
lorusta,,jossa mm.
ken söi kesävoin,
kissa söi kesävoin,
missä kissa,
aitan alla,
missä aitta
maahan kaatui,,,,tämä jatkuu vielä ????
Ulle dulle doff
kinkelaare koff
konffelaare kinkkelaare
ulle dulle doff.
Tulitikku tappeli ämmänsä kanssa
minä menin joukkoon keppini kanssa,
löin sitä ämmää leukaluihin,
että se sensi oven suihin.
Makasi siinä se viikkoja kaksi
eikä se tullut sen hullummaksi.
- silloin sitä istuttiin.
Hei!
Kiitos teille kaikille kun jaksatte muistella ja jakaa näitä ihania muistoja!!!
Tässä "Ken söi kesävoin?" runo
KEN SÖI KESÄVOIN?
Ken söi kesävoin?
Kissa söi kesävoin
Missä kissa? -Aitan alla
Missä aitta? -Maahan kaatui
Missä maa? -Vetehen vieri
Missä vesi? -Härkä särpi
Missä härkä? -Niityllä
Missä niitty? -Viikate vilahti
Missä viikate? -Kannon päässä
Missä kanto? -Toukka kaivoi
Missä toukka? -Kukko nokki
Missä kukko? -Kuusosessa
Missä kuusi? -Kirves kaatoi
Missä kirves? -Seinän alla
Millä sieltä saatanehe?
Haapaisilla, halkosilla,
korennoilla, koivusilla.
Kiitollisna,
Outsanderi 30 sekä lapset
Hei Sirkut ja Mirkut ja Maijat ja muut,
karuselli pyörii, lapset siinä hyörii,
naurussa onpi tyttöjen suut,
kaikki, kaikki vaan ylös ohjailemaan.
Hei hah, hah, haa, näin sitä saa
viiden penni hevosella ratsastaa.
Tämäkin kuului lapsuuden pihaleikkeihin. Piirissä siinä mentiin ja ratsastettiin etummaisen olkapäistä kiinni pitäen. Joku varmaan muistaa ihan tarkan "koreografian"!
Olisiko viiden pennin hevonen nykyrahassa noin yhden kymmenesosasentin heppa? Tarkoittaneeko se sitten millimetriä? Aika pieni edes merihevoseksi...
Oppikoulun alaluokilla konvareissa ei saanut tanssia, vaan mentiin piirileikkejä.
Näitä laulettiin:
Ei ole leskeä ollenkaan , ollenkaan..
Tuolta se tulla sipsuttaa, sipsuttaa...
Miksäs sillon jalassa, jalasaa...
Vanhat tuohivirsut vaan, virsut vaan..
Nekin sietäis paikata, paikata...
Hempeämpi laulu oli:
Kaurapellon pellon pellon pellon
kaurapellon pientareella kasvoi kaunis kukka
Sinisilma punaposki, kullakeltatukka
Sua lemmin, lemmin lemmin, lemmin
sua lemmin omanani armmaanani lemmin.
Aijai,kun tuli se mieluinen poika tuon viimeisen säkeistön aikana käteen tarttumaan!
Satu meni saunaan, pisti laukun naulaan
Satu lähti saunasta, otti laulun naulasta.
Leirihuuto:
Ali viivoo,ali veivoo,ali vivoo veivoo vum!
Vidi val,vidi kei, vidi sen, vidi valkeisen lei,vidi ri,vidi luff,luff,luff pum!
Sekä: REk,tek,reketeketek...hopsaa,hopsaa HEI!
kuten tämä:
Kehrää, kehrää tyttösein,
huomenna saat sinä sulhasen.
Tyttö se kehräs`ja kehräs`vaan,
mut sulhoa ei tullutkaan.
Tätä ei voi laulaa:
Ahne possu, ahne possu
aina jotain mankuu.
Saanko tuota? Saanko tästä?
Saahan possu, saahan?
Lakkaa possu kärttämästä,
mene pippurimaahan,
sinne tietä piisaa.
nämä lasten lapsien iloksi, kyllä on mukavaa kun saa paljon näitä hokemia, vai miksi näitä nimittäis..
Yksi loru ainakin pyörii jotenkin siinä on:
kello viisi Viipurissa
kello kuus kukko huus...
jospa joku muistaa tästä ?
Ei ku alotanki alusta:
Kello yks,keitto kyps
kello kaks,kanan laps
kello kolme,konin polve (!)
kello neljä,neulomaan
kello viis, Viipuriis
kello kuus,kukko huus
kello seittemän, sepän emäntä
kello kaheksan, kauha kättee
kello yheksän, yrttitarha
kello kymmenen -kyykäärme.
en oo ihan 100%:sen varma muistanko oikein, mutta näin muistelen.
Tuostapa muistin lapsuuteni numerolorun. Monelle varmaan tuttu:
Ensimmäinen enkeli
Toinen tonkeli
Kolmas kovanokka
Neljäs neitsyt
Viides villakoira
Kuudes kullannuppu
Seitsemäs sepän emäntä
Kahdeksas kananjalka
Yhdeksäs yrttitarha
Kymmenes kyykäärme
Kamalaa, jos tuli jonnekin kymmenenneksi. Kaikki nauroivat.
klo 7 emäntä keittämähä klo 8 kaikki lapset koos klo 9 ympäri pöytää klo 10 kynnet ristihin...