joiden kynnysjännite on n 3.5...3.7 V
Onko käytännön kokemusta, voiko niitä polttaa ylijännitteellä, esim 4.5 V:lla, ilman että kärähtää samantien?
Ilmeisesti käyttöikä lyhenee?
Jos ylijännite on tuo esimerkin n. 20 - 25% paljonkohan prosenteissa käyttöikä lyhenee?
Onko käytännön kokemusta, voiko niitä polttaa ylijännitteellä, esim 4.5 V:lla, ilman että kärähtää samantien?
Ilmeisesti käyttöikä lyhenee?
Jos ylijännite on tuo esimerkin n. 20 - 25% paljonkohan prosenteissa käyttöikä lyhenee?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vaativat virtaan perustuvan säädön. Jännite on mikä on eikä sitä voi käyttää (toimivan) säädön perusteena.
Esimerkiksi valkoisen Luxeon Starin Vf jännite vaihtelee erästä ja yksilöstä riippuen välillä 3,03V-4,47V kun LED:in läpi kulkee 700mA nimellisvirta (speksistä lunttasin).
Jos saat käsiisi ämpärillisen eri valmistuseristä peräisin olevia LED:jä ja lajittelet ne käsin virtalähteen ja yleismittarin avulla, pitäisi joukosta löytyä sellaisiakin yksilöitä jotka sattuvat kaipaamaan just sen 4,5V kynnysjännitteen jotta läpi kulkee nimellisvirta.
Samalle ledille ilmoitetaan kuitenkin ehdottomaksi maksimivirraksi 1000mA joka syntyy tyypillisesti 3,9V jännitteellä.
En saa nyt jännitekäyrää kopioitua tähän mutta se on lähes pystysuora toiminta-alueella. Suomeksi sanottuna tuollainen tyyppillisen 3,9V jännitteen 1000mA virralla tarvitseva LED päästäisi lävitseen hetkellisesti useita ampereja jos perään kytketään virtalähde joka pystyy syöttämään niin paljon virtaa että Vf jännite voidaan nostaa 4,5 Volttiin. Tahtoo sanoa että poksahtaisi siihen paikkaan.
Mulla on sarjassa monta pakasta vetäistyä 3 watin lediä ja myötäsuuntainen jännite 1 A:n virralla vaihtelee 0,1 V ledien kesken. Ero vain pienenee virran laskiessa. Eli jännite jakautuu lähes tasan.
LED:isi ovat varmaan enemmän tai vähemmän samaa valmistuserää jos erot ovat noin pienet.
Muutenkin tuo Luxeonin spekissä ilmoittama haarukka jännitteille 700mA virralle oli niin julmetun iso että tuskin semmoisia tuotannosta tulee vaikka otettaisiin koppi betonilta linjan päässä.
On varmaan sukua muutamien saksalaisten autotehtaiden harrastamalle "normaalille" öljynkulutukselle jollaiseksi ilmoitetaan kirkkain silmin 0,5l/1000km.
30tkm öljynvaihtovälillä öljyä pitäisi siis lisätä köykäiset 15 litraa! Mutta eipähän tarvitse volkkarin maksaa takuukorjauksia vaikka kuluttajalle sattui varsinainen lorppahuuli alle.
Joo, ledit oli pakattu sellaiseen nauhaan, mitä myyjä pätkäisi muutaman ledin pituisen pätkän. Varmaan tullut linjalta samasta erästä.
Arvelisin, että sekunnista muutamaan sekuntiin saat valoa. Sitten vain savua ja hajua.
Ledejä ajetaan virralla, ei jännitteellä. Kynnysjännite sitten vaihtelee hieman yksilön ja sen virran funktiona. Eli 20-25% ylivirta voisi tulla kyseeseen. Kyllä LED sitä aikansa kestää, mutta alkaa lämmetä. Ja käyttöikä tietysti lyhenee myös.
Nykyään on saatavilla jopa Wattien tehoisia LEDejä, joten ei pitäisi olla mitään tarvetta ajella pienempiä ylivirralla.
Jos tarkoitat 4.5V litteätä paristoa niin voit vapaasti polttaa lediä paristosta ei tule ylijännitettä amppeerin viralla.
Isokokoisten paristojen ja varsinkin akkujen antama virta sen siaan rikkoo ledit suurinpiirtein heti.
On laitteita joissa led on suoraan pariston rinnalla vaikuttaa pariston sisävastus virtaa rajoittavana.
Ledin kynnysjännite on paljon riippuvainen lämpötilasta kylmänäsuurempi ja kuumana pienempi eli jos virtaa ei rajoiteta tuhoaa led itsensä.
4,5V litteä paristo ei ole "4,5V jännitelähde" sovelluksessa jossa otetaan useita ampereja virtaa. Se on todennäköisesti "3,5-4V jännitelähde".
Sisäisestä resistanssista ja kemiallisen reaktion hitaudesta johtuen napajännite notkahtaa tuollaisella kuormalla niin että päästään todennäköisesti LED:in nimelliselle toiminta-alueelle alle neljään volttiin.
Sen sijaan virtalähde joka pystyy pitämään 4,5V napajännitteen virrasta riippumatta, polttaa tyypillisen valkoisen ledin (maksimivirta 3,9V jännitteellä) siihen paikkaan.
Jännite-ero on vain 0,5V mutta LED on diodi jonka virta-jännitekäyrä on lähes pystysuora toiminta-alueella. Eli 0,1V lisää napajännitettä saattaa nostaa virran yhdestä kahteen amperiin ja niin päin pois.