lapsistaan lihavia, vai onko vaikutusta?
Tätä ei nyt ollut tarkoitettu paikaksi vetää herneet nenään, vaan haluaisin tietää, että vaikeuttaako pulska kunto vauvalla liikkeelle lähtöä hidastavasti?
Tätä ei nyt ollut tarkoitettu paikaksi vetää herneet nenään, vaan haluaisin tietää, että vaikeuttaako pulska kunto vauvalla liikkeelle lähtöä hidastavasti?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse olen reilusti ylipainoinen, lapsi kasvanut koko ajan alakäyrillä. Saisi syödä (ainakin neuvolan mielestä) enemmän, mutta minkäs teet, kun ei syö!
Hän lähti ryömimään n. 5kk iässä, käveli ilman tukea 11kk iässä. Eli ei ole äidin ylipaino ainakaan meidän lapsen liikkeelle lähtöä hidastanut!
lapsia? toisinpäin siis ainakin on.
oma äitini on aina ollut pieni,153cm ja painoa n.45-50,itsekkin aina ollut lyhyt mutta painoa ollut enemmän,ekaluokalle mentäessä 30kg,50kg tuli 4 luokalla mittariin,kuudelle lähemmäs 70kg...sain onneksi laihdutettua niin että 8.luokalla painoin 48kg,pikkuhiljaa nekin tuli takaisin.
Tällä hetkellä hiukan vajaa 70kg painan ja pituutta hiukan alle 160cm (harrastan jumppaa,kävelyä,pyöräilyä päivittäin joten en ole mikään hyllyvä kasa ja lihaksiakin on)
sain esikoiseni tuossa loppuvuodesta ja koko ajan on neiti ollut käyrien alapuolella
äidin koolla, sillä silloinhan lapsi syö joka tapauksessa vain rintamaitoa tai korviketta, ja päättää itse, paljonko syö. Aloitettaessa kiinteitä ruokia nekin ovat varmaan samoja kaikilla eli pelkkiä kasvis- ja hedelmämuuseja ilman lisärasvaa jne.
MUTTA. Jo vuoden iässä lapsi alkaakin tottua perheen ruokatapoihin. Tukevasti syövä äiti/isä tuputtaa herkästi liikaa ruokaa lapselle, koska on itsekin tottunut (ehkä jo lapsesta asti) syömään paljon. Varsinkin, kun lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin perheen muut jäsenet, tottakai ruumiinmuotokin muuttuu samanlaiseksi kuin muilla; esimerkiksi jo äiti on tottunut valmistamaan ruokaa runsaan rasvan ja kerman kera, ja napostelemaan sipsejä ja pullaa hedelmien ja kasvisten sijaan, niin totta ihmeessä lapsi oppii samat tavat, mitä kotonaan näkee.
Tämä on ihan tutkittua tietoa, ja järkikin sen sanoo, että lapsen ruokailutottumukset niin ruoan laadun kuin syöntimääränkin suhteen tulevat kotoa. Samoin toki liikuntatottumukset! Jos lapsi ei koskaan ole nähnyt vanhempiensa harrastavan liikuntaa, vaan autolla kuljetaan ovelta ovelle, miten ihmeessä hänestä itsestään tulisi liikunnallinen?
Jos joku väittää, että lihavan äidin lihava lapsi on lihava, koska "se kulkee suvussa" niin my ass sanon minä! Suvussa kulkevat kyllä elämäntavat, mutta itse lihavuus harvemmin menee geeneissä.. Taipumus lihoa helposti voi kyllä kulkea geeneissä, mutta lihominen edellyttää AINA, että syödään enemmän kuin kulutetaan.
Korostan, että imeväiseen tämä ei tietysti vielä vaikuta, ellei äiti lisää tuttipulloon kermaa tms...
Sehän on vanhempien vika, josko lapsi on lihava. Miinus tietty jotkut sairaudet. Mun mielestä on kamalaa katsoa jossain hampurilaisraflassa kun parin vuoden ikäinen muksu ahtaa itseensä hampurilaista ja on muutenkin jo aivan liian lihava! Joskushan jollain keskustelupalstalla oli juttua, että miksei siitä voisi rangaista, koska sehän on oman lapsen terveyden pilaamista...?
Kun sinä joka kirjoitit Imeväisiässä blaa blaa :-)