90-luvun alussa tapasin nähdä silloin tällöin valo- tai videokuvan tarkkoja sisäisiä näkyjä, joiden arvelen avautuneen kohdassa jota kutsutaan 3. silmäksi. Tunsin selvästi katselevani aivan kuten silmilläni, mutta kuitenkin siis EN, ja fyysiset silmäni olivat kiinni. Vuosien kuluttua "valkokankaan" kuva pieneni, ja viimeinen minkä näin oli enää postimerkin kokoinen.
Odotettuani kieli pitkällä että näkisin taas näitä kuvia (mitkä joskus liittyivät ed. elämiini, joskus olivat jotain täysin vailla selitystä), en ole niinkään pannut merkille että näen edelleenkin sisäisiä kuvia, mutta nyt ERI TAVALLA. Nykyisin näkemäni kuvat tuntuvat tapahtuvan pääni keskiosissa, kun nuo nuoruuden kuvat heijastuivat kuin pään sisältä ulospäin. Nykyiset kuvat ovat ehkä enemmän 3-uloitteisia, ja ne on vaikeampi muistaa jälkeenpäin.
Olisiko nyt niin, että käytän eri tsakraa elikkäs energiakeskusta nykyisin. Elämän kukan salaisuus 1 tai 2 kirjassa (joista muuten olen varsin ristiriitaista mieltä, enkä luota niihin kovin paljon) on kaaviokuva, jossa pään sisällä on useampiakin tsakroja, ainakin yksi (3. silmä) keskellä päätä ja toinen pään takaosissa, muistaakseni.
Odotettuani kieli pitkällä että näkisin taas näitä kuvia (mitkä joskus liittyivät ed. elämiini, joskus olivat jotain täysin vailla selitystä), en ole niinkään pannut merkille että näen edelleenkin sisäisiä kuvia, mutta nyt ERI TAVALLA. Nykyisin näkemäni kuvat tuntuvat tapahtuvan pääni keskiosissa, kun nuo nuoruuden kuvat heijastuivat kuin pään sisältä ulospäin. Nykyiset kuvat ovat ehkä enemmän 3-uloitteisia, ja ne on vaikeampi muistaa jälkeenpäin.
Olisiko nyt niin, että käytän eri tsakraa elikkäs energiakeskusta nykyisin. Elämän kukan salaisuus 1 tai 2 kirjassa (joista muuten olen varsin ristiriitaista mieltä, enkä luota niihin kovin paljon) on kaaviokuva, jossa pään sisällä on useampiakin tsakroja, ainakin yksi (3. silmä) keskellä päätä ja toinen pään takaosissa, muistaakseni.
Vastaukset 16
Vanhimmat
tule sinäkin tänään maanantaina suomi 24 :n kirkko cafeeseen, kello 9 suomen aikaa.. Jutellaan silloin mahdollisesta yhteistyöstä .
Kirkko kutsuu klo 21 ja saatana klo 24, jos vain hra A jaksaa pyörittää puljua kuten on täällä jossain lupaillut.
Niin että jokaiselle jotakin...
(Katsotaan nyt.)
no sanotaan että mieli/tajunta olisi valkokangas johon projisoituu objekteja.
Vai viittaatko että kunduliinikäärme on saavuttanut kolmannen silmän?
Se edellyttäisi jo aikamoisia kykyjä.
Ei minulla ole kokemuksia kundaliinikäärmeestä. Kyllä tsakrat voivat toimia ilman sitäkin. Mielestäni tuo mainittu voima on jotakin mitä tulee vasta pitkällisen kehityksen päätteeksi. Tai joillakin erityisillä yksilöillä tietysti milloin vain. Minä en ole sellainen.
Kuvauksesi on aivan selvä esimerkki kolmannen silmän toiminnasta. Se toimii joillain paremmin kuin toisilla, toiminta voi muuttua ajan kuluessa kumpaan suuntaan tahansa -riippuen lähinnä eletystä elämästä.
Tästä silmästä johtaa energiakanava ulospäin jonka läpi ikäänkuin katsotaan. Se voi myös umpeutua kokonaan jolloin sen uudelleen avaaminen on huomattavan vaikeaa.
Fyysinen elinvastine kolmannelle silmälle on käpyrauhanen joka on ikään kuin kolmas silmä pään sisällä joka näkee suoraan fyysistä tasoa ylempien tasojen informaatiota.
Liika näkemisen yrittäminen voi aiheuttaa takapakkia. Ei saa pitää sitä itseisarvona vaan sen kannatta antaa tulla tai olla henkisten harjoitusten sivutuotteena.
Yleensä tällaisia kykyjä ei ilmene ellei ole moraalisesti jo sillä tasolla ettei väärinkäyttäisi kykyä, tai ylpeilisi sillä. Samoin muiden yliluonnollisten kykyjen kanssa -siksi emme juurikaan tapaa niitä.
Jos niin kävisi että yrittäisit itsekkäällä tavalla jotenkin hyötyä kyvystäsi niin ne tulisivat heikkenemään.
Olet siis ollut suhteellisen edistynyt elämän oppikoulussasi edellisissä elämissäsi, koska lähtökohtasi on ollut niin hyvä.
Olen tuota moraali-puolta ihmetellyt, sillä niissä pätkissä joita olen menneisyydestä aistinut, en voi oikein todellakaan sanoa itseäni kovin hääppöiseksi tyypiksi. Vasta edellisimmässä elämässäni voisi puhua jonkinlaisesta kääntymyksestä egoismista poispäin. Riittääkö yksi ainoa elämä muuttamaan ihmistä kovin perustavanlaatuisesti, en tiedä.
Mutta ehkäpä se kehitys ihmisenä ei aina ole niin ilmiselvää, vaan se joskus kulkee ikäänkuin salaa pinnan alla. Voin kyllä aistia jonkinmoisen jumalattoman turhautumisen ja väsymisen kaikkeen maiseen vouhotukseen (raha, valta jne.) jo ties kuinka pitkältä ajalta...
Mutta mutta. Tärkeintä on tietysti nykyhetki. Ja vaikka ne tsakrat jaksavatkin kiehtoa minua loppumattomiin, niin luopuisin kai niidenkin kanssan näpertelystä jos jokin muu asia osoittautuu kokonaisuuden kannalta arvokkaammaksi.
KAIKKI ahnehtiva keskittyminen on rajoittuneisuutta, ja kyllä rajattomuus kuitenkin on se mihin haluan suunnata...
Samoihin aikoihin videokuvani oli hyvin kirkas ja terävä. Taskuteeveen ruudun kokoinen elävä kuva otsan keskellä, silmien ollessa kiinni.
Ohjelmaa oli kaikenlaista, mutta en suoranaisesti tiedä mitä leffat esittivät. Etupäässä liikkuvaa maisemakuvaa.
Nykyisin kuvan laatu ja muotokin ovat muuttuneet. Kuva on laajempi, ei niin tarkkareunainen.
Sisältö on myös muuttunut.
Viime aikoina kuvissa näytetään lähes joka kerta elävää oliota. Ilmeisimmin jotakin humanoidi -rodun edustajaa. Hän on todella erikoisen näköinen, enkä ole missään yhteydessä kuullut puhuttavan sen tyyppisistä olennoista.
Aivan kuin minua totutetettaisiin kohtaamaan heidät jossakin vaiheessa.
(jaa että: "kylläpäs jätkä luulee taas itseään niin valituksi kohteeksi universumissa").
No eihän siinä ainakaan kyseessä ole opetukset huomaamaan, että muitakin on olemassa out of the maapallo, sillä tuohan nyt on tiedetty niin perkeleen kaukaa, joten kyllä tässä nyt jotakin muutakin on takana.
Tai sitten koettavat vain kusta minua kolmanteen silmään.
kertoa minkänäköinen ko. alieni on?
Itse nimittäin olen nyt nähnyt 2 kertaa kuvan ilmeisesti samasta alienistä (toisen unessa toisen päivätajunnassa), tosin mun reaktiot on aika huvittuneita, kun ko. henkilön näin ;)
Mun kuvani alien on ehkä hiekan ruskeaa hieman tummempi, kalju, pää aika "erikoinen" (mm. levenee hieman enemmän kuin ihmisen pää, ei ole tasavärinen, enemmän "laikukas"), pituus ehkä 160-170 senttiä. Ilmeikäs, ei siis näytä "tunteettomalta" kuin ne "viralliset" kuvaukset alieneista. Tipunpa tuolilta jos sanot nähneesi edes jokseenkin samannäköisen tyypin. Jos et, saan vielä olla luulossa, että se oli uni ja toinen näky oli unen flashback.
No ensiksikin täytyy eritellä kaksi erilaista tapausta.
Olennot, jotka olivat ympärilläni, kun makasin perinteisesti tutkimuspöydällä, olivat nimenomaan ruskeasävyisiä. Ei suurisilmäisiä. Ehkä hieman ihmissilmää suuremmat ja tuijottavat, mutta eivät ilkeät. Kasvojen iho muistutti männyn kylkeä... siis ruskea, hieman epätasainen, mutta ei suomullinen. Suu oli melko huuleton... niin kuin viilto ihossa.
Nämä, joita nyt viime aikoina silloin tällöin olen saanut nähdä, ovat myös ruskeasävyisiä ja ihon rakenne on niin outo, että sitä on hiukan vaikea kuvailla. Kaikki elollinen kudos tuntuu siinä ympäristössä olevan rakenteeltaan sienimäistä. Tarkoitan tällä sitä oikeaa (pesusienenäkin käytettyä) luonnosta saatavaa sientä, mutta sävy on ruskea.
Mikäli oikein ymmärsin heidän lentolaitteensakin on muodostunut tuosta materiaalista, mutta vain osittain. Tuo alus on osittain elävä olento ja osittain epäorgaanista ainetta.
Puut ovat siellä kanervan näköisiä, eli myös ruskearunkoisia.
Tällaista minulle siis näytetään. Kuva on erittäin selkeä ja elävä värikuva. Yleensä tuo olento vain on paikoillaan ja "kamera" kuvaa sitä eri kulmista.
Siis niin kuin tietoisesti rakennettu live -lähetys.
Yhtäläisyytenä on kuvauksissamme ainakin tuo ruskea sävy ja vaikeahan sitä on kaikkea sanoiksi pukea.
En usko, että sinunkaan tapauksessasi kyse olisi pelkästä unennäöstä.
On se niin erilainen ja mieleenpainuva kokemus.
Noinkohan 3. silmään voisi kusta...? Jotenkin minulla on aina ollut naivi olettamus että sillä jos jollakin näkee aina ja vain totta, jos nimittäin saa sen kuvan yleensäkin viritettyä. Tietoisesti en ole siihen vielä kyennyt.
Tietystikin maailma jossa koko elämä toimisi toisella tavoin kuin täällä, ja energiaruumis olisi pääasiallinen keho, voisi varmaan mikä tahansa olla mahdollista.
Tuolla toisaalla tehdyt kuvaukset ruskeista alieneista tuovat kovasti mieleen Carlos Castanedan kuvaukset "epäorgaanisista olennoista"... Jaa, jaa!
menee kohta mielenkiintoiseksi. Mä muuten ekassa unessani tokaisin sille tyypille, että jaahas, onkos herra alieni (sillai ironisesti ;-). kävi vaan niin naurattamaan kun se oli kolmen unen sarja ja viimeisesnä tietty putkahti alien uneen. myönsi kyllä olevansa alien. mutta tuo siis oli vain se uni. Päivätajunnan kuva nyt vain oli kuva.
Silti se joku pikkuepäilijä sanoo että ehkä sittenkin on kyse unesta, mutta aika jänskiä nuo sun kuvaukset oli. Hänen ihoaan minäkin vähän ihmettelin, mutta tosiaan vaikea kuvailla. Tuo sienimäisyys voisi kyllä selittä ne "laikut" kun ne näyttivät niin oudoilta. Huisia vaan jos kyse olisikin samasta olentoryhmästä. Mutta onhan tätä joskus vaikea nauramatta niellä. Pieni ihminen ei ymmärrä aina kaikkea. En sentän tuolilta pudonnut ;)
Niin... onhan sitä kaikenlaisia ilmiöitä maailma pullollaan. Tarkastelen kyllä kaikkea kovin kriittisesti, mutta siitä huolimatta olen päätynyt toteamaan k.o. kuvalähetysten olevan tarkoituksellisia. Muuten niissä ei olisi mitään järkeä.
Ne eivät ole unta. Ne eivät ole mielikuvituksen tuotetta, tai vastaavaa. Ne eivät ole heijastumia menneistä elämistä. Ne ovat siinä ja nyt. Niillä on jokin tarkoitus.
Se nähdään aikanaan.
Jos tarkoitat, että olen kopsannut alienini kuvauksen (no et varmaankaan) Karlos Kastanjetin kirjasta, niin en kyllä tunne miestä, saatikka kirjojansa.
Olen kyllä nimen jossakin yhteydessä kuullut.
No mitäs hän? Mitä miehelle kuuluu? Ei kai vaan pelkkää hyvää? Pukkaako minkälaista olentoa? Mitä se niistä höpöttää?
En jaksa ostaa kirjaa.
Niin on vaikea viritettävä tuo kolmannen simmun kuva, kuin aikanaan mummon vanhassa Telefunkenissa.
Joskus aamuyön unten rajamailla voi ehkä parhaiten koettaa väkisin saada lähetystaajuutta kohdalleen.
Luvatkin on maksamatta ja uusintojahan sieltä vain tulee.
Mulla vaan ei ole vielä noin paljon omaa aineistoa... Mäkin uskon siihen, että joskus se vielä nähdään.
oleta että olet kopsannut, vaan ilmaisin että olisi mielenkiintoista jos näillä tosiaan on yhteyttä!
Castaneda heitti veivinsä jo muistaakseni 1998, ja jätti jälkeensä useita pettyneitä ihmisiä, kun ei jätkä haihtunutkaan jonnekin olemattomuuteen, vaan jätti jälkeensä syöpäisen ruumiin.
Itse kuitenkin pidän hänen kirjojaan edelleen käyttökelpoisena välineenä venyttää omaa tietoisuuttaan kulmista, reunoilta ja hieman keskeltäkin.
No tsekkaillaan, jos jossakin tulisi miekkosen kirjat vastaan. Eipä taitaisi pahaa tehdä.
Kiitos vinkkauksesta.