Mitä miettineekään
vanha kallio
tuulten ja tuiskujen
pakkasten ja helteiden
koettelema
ikivanha kallio?
Siinä se on ollut
ennen meitä
ja meidän jälkeemme.
Tuntenut
rosoisella pinnallaan
ihmisten kosketukset
jalkain astumat.
Kuunnellut
rakkauden suloisia
supatuksia
jotka ovat jo
vaienneet
ollut vaiti
tahtitaivaan alla
pimeässä yössä
verenpunaisen iltaruskon
peitossa.
Siinä se on
ei puhu
ei pukahda
se itkee...
happosateiden runtelemaa
maisemaa
levälautan rantautumista
kaislikon reunaan
se itkee
öljyläikässä kuolevia
lintuja
joiden viimehuudot
kiirivät kauas
ulapalle.
Sivelen hellästi
sen karheaa pintaa
ihmetellen
sormieni lomasta
tihkuvia pisaroita.
Kallion kyyneleitä.
vanha kallio
tuulten ja tuiskujen
pakkasten ja helteiden
koettelema
ikivanha kallio?
Siinä se on ollut
ennen meitä
ja meidän jälkeemme.
Tuntenut
rosoisella pinnallaan
ihmisten kosketukset
jalkain astumat.
Kuunnellut
rakkauden suloisia
supatuksia
jotka ovat jo
vaienneet
ollut vaiti
tahtitaivaan alla
pimeässä yössä
verenpunaisen iltaruskon
peitossa.
Siinä se on
ei puhu
ei pukahda
se itkee...
happosateiden runtelemaa
maisemaa
levälautan rantautumista
kaislikon reunaan
se itkee
öljyläikässä kuolevia
lintuja
joiden viimehuudot
kiirivät kauas
ulapalle.
Sivelen hellästi
sen karheaa pintaa
ihmetellen
sormieni lomasta
tihkuvia pisaroita.
Kallion kyyneleitä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tiedätkö, tämä runosi puhuttelee. Sitä lukiessa
siirryn ajatuksissani " vuorelle " Suurelle kal-
liolle, jota historian kirjoissa vuoreksi kutsu-
taan täällä missä asun.
Se ei ole rannassa, mutta ei pitkälläkään siitä.
Olen useissa runoissani kirjoittanut siitä, kuin-
ka sen " kasvot " itkee.
Siksi runosi oli, kuin olisin astunut sille tu-
tulle vuorelle. Mutta Sinä toit paljon asiaakin
runossasi esille, happosateet ja levät.
Silti runosi oli kaunista kerrontaa. Ja päätös,
todella koskettava.
Kiitos lukuhetkestä.
Niin, kallio on ja pysyy ja sateisina päivinä voi nähdä sen itkevän. Kiitos lindalinda kommentistasi!
Hyvä e.ve.....
Kallio itkee ,mistä tuo tuli^ kaunis^..
Miettivä vanha kallio.
Kallion kyyneleet. sormien välistä.
Tässä on vanhaa historiaa ja nykyaikaa petrokemian tuotetta pinnalla sen.
Järkyttävän puhutteleva.
Kiitos paljon näin aamutuimaan.
Ter kobo
Kallio itkee, sateisina päivinä, ihan oikeasti!
Vaikka kaikki muu ympärillä muuttuu, kallio on ja pysyy! Kiitos palautteestasi!
Vain luontoa todella rakastava voi löytää
" Kallion kyyneleitä "
Upean surullista
Taivutan jälleen pääni
Luonnosta löytää kaiken, mielenrauhan ja myös
kallion kyyneleitä. Kiitos palautteestasi!
Luonnosta löytää kaiken, mielenrauhan ja myös
kallion kyyneleitä. Kiitos palautteestasi!
Tulipahan kaks kertaa, no, haitanneeko tuo mittää?
-pidin tosi paljon runostasi, e.ve -
jatka samaan malliin.
Kesää laittoi ajattelemaan ja
aurinkoa rantakallioille.
Kevään odotuksin; -mer-
Joskus rustailen näitä luontorunoja, en oikein osaa mutta yritän...
Kiitos -mer- palautteestasi!