Nyt todellakin taidan olla kai kuin SuloSipi, mutta ei kai se mitään :)
Olen ennenkin tällä nikillä valittanut et ku menee huonosti, mut nyt menee todellakin huonosti.
No siis, mun poikaystävä ilmottaa et sen täytyy saada miettiä tätä juttua. Ja kun hänen olisi tarkoitus tulla parin viikon päästä, sanoi ettei tiedä enää tuleeko. No mä hätäännyin ensin.. tuo kaikki siis tapahtui eilen. Hätäännyin koska rakastan häntä todella paljon ja haluan olla hänen kanssaan loppu elämäni.
Mutta kun sain nukuttua yön yli ja mietin, tajusin pari seikkaa...
Koska kohta pari kuukautta, kundi on vaan ajellu autollaan eikä ota huomioon mitenkään, vastaa viesteihin eikä mitään.
Sanoin jo kerran siitä ja hän sanoi että yrittää pitää enemmän yhteyttä, mitään ei tapahtunut.
Joten ajattelin että kun soitan parin viikon päästä kun annan sen nyt miettiä.. ja nyt olisi kiva kuulla tähän teidän mielipiteitä.. sanon:
1. Sen täytyy ottaa myös mua huomioon ja pitää yhteyttä eikä vain ajella siellä ja olla kuin mua ei olisikaan.
2. Annoin sulle jo mahd. yrittää enemmän ja pitää yhteyttä vaan ku tuntuu että se sama vain jatkuu enkä sitä jaksa, joten olisi parempi erota.
Tottakai musta nyt tuntuu pahalta, mutta ei enää niin pahalta kuin eilen.
Itkin tosi paljon (niin puran pahaa oloa ja myös puhumalla asiasta) kunnes sain puhuttua hyville ystävilleni ja isälleni joka ymmärtää, tajusin että ehkä olisi parempi pistää poikki jos se sama jatkuu vaikka jo sanoinkin siitä kerran että kohtelee mua miten huvittaa. Mutta en jaksa enää jos se sama jatkuu joten olisi ehkä paras vaan pistää poikki..
Olen ennenkin tällä nikillä valittanut et ku menee huonosti, mut nyt menee todellakin huonosti.
No siis, mun poikaystävä ilmottaa et sen täytyy saada miettiä tätä juttua. Ja kun hänen olisi tarkoitus tulla parin viikon päästä, sanoi ettei tiedä enää tuleeko. No mä hätäännyin ensin.. tuo kaikki siis tapahtui eilen. Hätäännyin koska rakastan häntä todella paljon ja haluan olla hänen kanssaan loppu elämäni.
Mutta kun sain nukuttua yön yli ja mietin, tajusin pari seikkaa...
Koska kohta pari kuukautta, kundi on vaan ajellu autollaan eikä ota huomioon mitenkään, vastaa viesteihin eikä mitään.
Sanoin jo kerran siitä ja hän sanoi että yrittää pitää enemmän yhteyttä, mitään ei tapahtunut.
Joten ajattelin että kun soitan parin viikon päästä kun annan sen nyt miettiä.. ja nyt olisi kiva kuulla tähän teidän mielipiteitä.. sanon:
1. Sen täytyy ottaa myös mua huomioon ja pitää yhteyttä eikä vain ajella siellä ja olla kuin mua ei olisikaan.
2. Annoin sulle jo mahd. yrittää enemmän ja pitää yhteyttä vaan ku tuntuu että se sama vain jatkuu enkä sitä jaksa, joten olisi parempi erota.
Tottakai musta nyt tuntuu pahalta, mutta ei enää niin pahalta kuin eilen.
Itkin tosi paljon (niin puran pahaa oloa ja myös puhumalla asiasta) kunnes sain puhuttua hyville ystävilleni ja isälleni joka ymmärtää, tajusin että ehkä olisi parempi pistää poikki jos se sama jatkuu vaikka jo sanoinkin siitä kerran että kohtelee mua miten huvittaa. Mutta en jaksa enää jos se sama jatkuu joten olisi ehkä paras vaan pistää poikki..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä en oikein ymmärrä näitä muita poikia jotka kohtelee tyttöjä tolla tavalla. Ite en ikimaailmassa haluis kohdella tyttöystävääni välinpitämättömästi (jos ois).
Ehkä se kannattaa lopettaa jos niin kokee, koska ei oo järkee olla epärehellinen ainakaan ittelleen. Ei tartte sietää sellasta asiaa joka on sanomattakin väärin sua kohtaan ja jos toinen ei tajua vaikka oot sille on sanonu.
Maybe you should discuss with him once more?
Tuli myös mietittyä onko kaikki minun syytä, ja varsinkin kun itsellä on taipumus syyllistää itseä kaikesta tapahtuneesta.
Se on totta, että saatoin suututtaa sitä, mutta olin turhautunut koska kundista ei kuulu mitään ja tuntui ettei hän välitä kun hän vain ajelee autollaan ympäriinsä, ei vastaa viesteihini enää kuten ennen ja sai mut tuntemaan että vain minä pidän tätä suhdetta pystyssä ja otan yhteyttä.
Pahoittelen sekavaa tekstiä ekassa ja tämäkin taitaa sellaista olla. Välillä surettaa, en tiedä mitä teen kun parin viikon aikana saattaisin jo päästä yli, entä jos hän sitten sanookin että haluaa jatkaa?
Välillä tuntuu että on minun syytä että tällaiseen on ajauduttu, välillä taas se, että kun hän ei huomioinut mua mitenkään eikä pitänyt yhteyttä..
Tämä on hassua että puhun kaikesta menneessä muodossa.. Mutta ehkä ihan tarkoituksen mukaisesti.
Olen sentään vahva nuori nainen, enkä pakene tätä kaikkea ajattelemalla itsemurhia vaan ajattelen, jos on käsitys "se oikea" niin tämä ei ollut se, vaikka kovasti niin ajattelin ja tunsin että hän on elämäni rakkaus.
Tosin nyt tuntuu edelleen, etten voisi rakastaa ketään toista samoin kun rakastan häntä.. nii-in, rakastan. Rakastan häntä edelleen, siksi tämä tuntuu vielä kuitenkin niin vaikealta. Mutta uskon että jo kuukauden päästä olen toipunut tästä todella hyvin ja olen avoinna tulevaisuudelle ja mitä se tuokaan tullessaan.
Osin tuntuu että voisin antaa mahdollisuuden, mutta toisaalta taas, että sama välinpitämätön kohtelu jatkuisi mua kohtaan vaikka selvät säännöt tekisinkin.
Joten tuntuu myös että olisi parempi pistää poikki.
Ja että maailmassa on vielä se ihana prinssi joka ymmärtää mua ja mun ajatuksia ja pitää minusta just sellaisena kuin olen eikä kohtele minua miten huvittaa, vaan kuten "kukkaa kämmenellä" :)
Tajusin millanen kusi.... se toinen todella oli, joten vaikka ensin itkin perään, lopulta pistin ite poikki. En jaksanut enää :(
Se ei ollut se oikea, tuolla jossain se vielä on :)