suoraa toimintaa

Hmmm... Tämähän on palstan ikuisuusaiheita, mutta jos ollaan pikkutarkkoja, niin te olette kihloissa! Laki sanoo sen muistaakseni jotenkin niin, että "mies ja nainen, jotka ovat sopineet naimisiinmenosta, ovat kihlautuneet" (sanamuoto voi olla väärä, kun ulkomuistista kirjoitin). Eli tykkäät tai et, niin te nyt vaan olette kihloissa! Siihen siis ei tarvita mitään muita muodollisuuksia, sormuksia, kihlajaisjuhlia tai edes muille kertomisia kuin tuo sopimus, että vihille mennään, ja jo pätkähti kihlaus päälle. ;-)

Mutta kun väität, että ette ole, niin mitä kihlaus sinulle merkitsee?

Kihlautuminen on ehkä kokenut tavallaan "inflaation" lähivuosina. Usein avioliittolupauksen sijasta kihlautumista pidetään lähinnä vain merkkinä siitä että ollaan tultu siihen tulokseen että tässä parisuhteessa on ihan hyvä olla ja ollaan yhdessä ns. "tosissaan".

8 vuoden seurustelun jälkeen naimisiin -missä se suora toiminta oikein on..? Itse olin puolen vuoden päästä seurustelun aloitttamisesta kihloissa ja vuoden päästä naimisissa ja hyvin menee;)

Kiva kuitenkin kun päätitte mennä naimisiin, ettekä jääneet roikkumaan kihloissa, se kun on selvästikin kärsinyt inflaation ja on nykyään jonkinlainen "puoliavioliitto" kun ei uskalleta mennä oikeasti naimisiin. Ihmisillä tuntuu olevan tosi kova naimisiinmenokammo, vaikka oltaisiin pykätty jo yhteinen omakotitalo ja pyöräytetty pari lasta, mutta edelleen vaan "sitoutuminen" pelottaa...

Meillä sama homma. Tehtiin kuitenkin siten, että "kihlauduttiin", siis vaihdettiin sormukset noin kk ennen häitä. Se oli lopullinen lupaus ja julkinen merkki toisillemme ja muille ihmisille. Ei sitä tarkkaa päivää osaa varsinaisesti kihlapäivänä pitää. Mutta kuitenkin se kait on meidän kihlapäivä. Ei juhlittu kihlajaisia, siis juotiin kahvit ilman mitään prameiluja siellä, missä ystäviä/omaisia sattui olemaan koolla. Syynä oli,että häät niin lähellä.

Tehtiin ikäänkuin yllätys väelle, vaikka meillä oli hää ja "kihla"päivät selvillä jo vähän aikaisemmin. Eli kutsut lähetettiin postissa yllättäen. Meinasimme tehdä samat, eli ohittaa kihlaus, mutta näin jälkikäteen ajateltuna oli hyvä, että olimme hetken sormuskihloissa. Siinä ehti sovitella sormusmallit sun muut ja henkinen puolikin tajusi paremmin, että nyt mennnään siis naimisiin.

Väki tuli ja kaikilla oli niin mukavaa. Ihan tyytyväisinä edetään.

Mua kosittiin 6 vuoden seurustelun jälkeen 18.8.07,vastasin myöntyvästi.28.12.07 sanoimme maistraatissa tahdon.
Kihlasormuksia ei ostettu.
Hääistä suvut saivat tietää kuukautta ennen,kun laitettiin kutsut postissa.Kaikille se tuli yllätyksenä..Sulhon puolelle varsinki..

Tarkoitat varmaan suoraan naimisiin menemisellä, että ei hankita kihlasormuksia? Vai mitä tarkoitat kihloihin menemisellä? Mieheni kosi ja suostuin = kihlauduimme. Sormuksia sen sijaan ei hankittu. Vaikka ei se olisi mitään muuttanut vaikka olisimme hankkineetkin. Kihlauksesta 7 kuukauden päästä menimme naimisiin. Omasta mielestäni kihlaus on vaan naimisiin menosta sopimista. Mutta muitakin ajatuksia voi olla.