Kuvajainen pirstaleina
Kuvajainen pirstaleina
jalan alla narskahtaen,
murentuen pieniksi.
Peilin pirstaleista
kuvan nään.
Minuus tuhansina paloina,
silmiä monta tuijottamassa.
Kokoan paloja vapisevin käsin
hamuan palasia, korjaisin minäni.
Osat liittäisin itseeni,
ehjäksi tulisin eläisin.
Taistelen itsestäni.
Riivin paloja.
Lihani irroitan jaan ystäville.
Kouristuneessa nyrkissäni,
verivana hiljalleen isonee,
koskena vuolaana kohisee.
Puristan siruja kovempaa
jospa ne liittyisivät paineessa yhteen.
Tunnit valuvat kuin hiekka tiimalasin,
verkalleen jyvä kerrallaan.
Pala kerrallaan eheydyn
kasaudun jälleen.
Eläydyn elämään.
Huokaisen pitkään,
täytän kehoni.
Ilmalla jossa mukana suopursun tuoksu,
huumaavan suloisen.
Palat siruina taskussa,
kävelen eteenpäin.
Petäjän takana odottaa
side haavan.
Kaiken tyrehdyttävä.
Rakkaus.
Kuvajainen pirstaleina
jalan alla narskahtaen,
murentuen pieniksi.
Peilin pirstaleista
kuvan nään.
Minuus tuhansina paloina,
silmiä monta tuijottamassa.
Kokoan paloja vapisevin käsin
hamuan palasia, korjaisin minäni.
Osat liittäisin itseeni,
ehjäksi tulisin eläisin.
Taistelen itsestäni.
Riivin paloja.
Lihani irroitan jaan ystäville.
Kouristuneessa nyrkissäni,
verivana hiljalleen isonee,
koskena vuolaana kohisee.
Puristan siruja kovempaa
jospa ne liittyisivät paineessa yhteen.
Tunnit valuvat kuin hiekka tiimalasin,
verkalleen jyvä kerrallaan.
Pala kerrallaan eheydyn
kasaudun jälleen.
Eläydyn elämään.
Huokaisen pitkään,
täytän kehoni.
Ilmalla jossa mukana suopursun tuoksu,
huumaavan suloisen.
Palat siruina taskussa,
kävelen eteenpäin.
Petäjän takana odottaa
side haavan.
Kaiken tyrehdyttävä.
Rakkaus.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Koskettava, sykähdyttävä!
"Petäjän takana odottaa, side haavan.
Kaiken tyrehdyttävä. Rakkaus".
Hienosti sanailtu.
Kiitos runoaamiaisestasi!:D
Mukavaa e.ve..
Kiitos sanoistasi,nämä asiat putkahtivat aamulla mieleeni ja ajattelin kirjoittaa.
Hyvä että aamiainen maistui.
Ter kobo
olen sanaton tämän runosi edessä...koskettava
Moi Kaaru.
Aamulla itsekkin hätkähdin mitä tuli kirjoitettua. olen otettu että kosketin sisintä..
Se on pyrkimykseni saada voimakkaalla tunne latauksella tehtyjä teoksia.
Ter kobo
Tuhansiks siruiks,
minäki luulin.
En elämän lehdelle,
enää voi nousta.
Nöyryyttä syvää,
ne sirut niistä.
Nyt olen säröinen,
särkynyt elämän tiellä.
Koskettavaa runos, sanattomaks vie. kiitos..Liisa
Moikka.
taisin turhaan aristella näille sivuille kirjoittelua.
Kaippa jotain osaan tunteista kertoa..et varmaan usko mutta en kerinnyt ajatella mitään kirjoitin vaan nopeasti ajatukset sanoiksi.
Hyvää päivän jatkoa..
Ter kobo
on todella vaikuttava. Luin tämänkin jo aamulla,
ja olin ymmyrkäisenä sen vahvasta tunnelmasta.
Jollain lailla riipaiseva ja silti siitä löytyy
taas kerran se luonto ja rakkaus.
Älyttömän upea kokonaisuus !
Moi Linda
Pyrkimys oli ladata särkyneen ihmisen tuskaa .niin kuin minä sen osaan kertoa Nöyrä kiitos jos tunteet välittyi lukijalle. Lisäsin siihen kuten yleensä luontoa mukaan ,yritin nivouttaa riipaiseva kirjoitus osaksi luontoa.
Koska kaikki kuuluu yhteen.
Yritän parantaa vielä tekstejä ,vielä en ole tyytyväinen riimittelyihin joita teen.
Ter kobo