Tässä hieman ynnäilin noita korotusvaikutuksia ja täytyy kyllä sanoa että suurimmalle osalle vartiointialan ihmisistä 17% on täysin liioiteltu korotusprosentti.
Vartijat.com sivustolla olevan Salmisen katsaus uuteen tessiin on aika suppea mutta sen perusteella seuraavia huomioita:
Ensimmäisen vuoden tasamääräinen korotus kaventaa eri kalleuspaikkakuntien ja palkkaluokkien välisiä suhteellisia eroja. Pienimmälle peruskuukausipalkalle korotus ensimmäisenä vuotena on 6.23%, ja suurimmalle 4.43%. Jos on vielä henkilökohtaisia lisiä niin prosentti on pienempi. Toisen vuoden korotus peruskuukausipalkkaan on 5-6% ilmeisesti lievästi suosien suurempia palkkaluokkia. Raportista ei ilmene se korotetaanko henkilöllä mahdollisesti olevia henkilö/kohdekohtaisia lisiä ollenkaan.
Lauantailisä on täysin vesitetty muut lisät poistamalla. Paljon ei lohduta sekään että sitä sitten ehkä voidaan joskus tulevaisuudessa parantaa. Lauantailisä tuntuu oleellisesti vain klo 7-17 välisenä aikana, jolloin ei muita lisiä ole ollut. klo 00-07 ja 21-00 aikana todellinen lauantailisä on vain 0.50€. Itselläni oli ainakin paljon suurempi summa mielessä kun tästä alettiin puhua. Tässäkin jälleen tasapäistetään palkkoja täsmäsummalla eikä prosenttimääräisellä.
Vaikuttaisi sille että tällä kierroksella leveimmin hymyilee pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevä turvatarkastaja joille laskin jopa 21% palkankorotuksen (Palkkaluokan nousu ja korotukset. Arvioituna joka toinen viikonloppu töissä sekalaisina aikoina). Pienimmällä prosentilla vuorotyöntekijöistä joutuu pärjäämään Helsinkiläinen vuoroesimies jolle laskin korotukseksi reilun 11%. Tyypillisiä työntekijöitä voisi olla pks-alueen ulkopuolella oleva myymälävahtimestari jolle laskin vajaan 15% ja Helsinkiläinen piirivartija jolle tulisi noin 13.5%.
Ilta- ja yö-lisien korotuksia en ole laskenut koska ne prosentuaalisesti ovat samoissa kokoluokissa peruspalkkojen korotusten kanssa eikä niiden vaikutus lopulliseen palkkaan vieläkään ole kovin merkittävä. Lauantailisän vaikutus tietysti suurin lauantaipäivävuoroa tekevillä eli esim myymälävahtimestarit.
Pelkkää arkipäivää tekeville respoille lisiä ei kerry joten heidän on tyytyminen peruspalkkojen korotuksiin. Heidänkin lopullinen korotusprosentti määräytyy sen mukaan korotetaanko kohde/henkilökohtaisia lisiä joita heillä varmaan tyypillisesti on.
Hyvä puoli sopimuksessa on se että se on vain reilu 2 vuotta, mutta ei tällä sopimuksella turva-alaa mistään kuopasta nostettu. Mielestäni olisi voinut myös mennä toiseen suuntaan pk-seudun suhteellisissa palkoissa. Palkkaa olisi pitänyt nostaa Helsingin seudulla suhteessa enemmän koska täällä työntekijäpula on ihan todellinen ongelma ja vaikuttaa varmasti jo yritysten toimintaan.
Vartijat.com sivustolla olevan Salmisen katsaus uuteen tessiin on aika suppea mutta sen perusteella seuraavia huomioita:
Ensimmäisen vuoden tasamääräinen korotus kaventaa eri kalleuspaikkakuntien ja palkkaluokkien välisiä suhteellisia eroja. Pienimmälle peruskuukausipalkalle korotus ensimmäisenä vuotena on 6.23%, ja suurimmalle 4.43%. Jos on vielä henkilökohtaisia lisiä niin prosentti on pienempi. Toisen vuoden korotus peruskuukausipalkkaan on 5-6% ilmeisesti lievästi suosien suurempia palkkaluokkia. Raportista ei ilmene se korotetaanko henkilöllä mahdollisesti olevia henkilö/kohdekohtaisia lisiä ollenkaan.
Lauantailisä on täysin vesitetty muut lisät poistamalla. Paljon ei lohduta sekään että sitä sitten ehkä voidaan joskus tulevaisuudessa parantaa. Lauantailisä tuntuu oleellisesti vain klo 7-17 välisenä aikana, jolloin ei muita lisiä ole ollut. klo 00-07 ja 21-00 aikana todellinen lauantailisä on vain 0.50€. Itselläni oli ainakin paljon suurempi summa mielessä kun tästä alettiin puhua. Tässäkin jälleen tasapäistetään palkkoja täsmäsummalla eikä prosenttimääräisellä.
Vaikuttaisi sille että tällä kierroksella leveimmin hymyilee pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevä turvatarkastaja joille laskin jopa 21% palkankorotuksen (Palkkaluokan nousu ja korotukset. Arvioituna joka toinen viikonloppu töissä sekalaisina aikoina). Pienimmällä prosentilla vuorotyöntekijöistä joutuu pärjäämään Helsinkiläinen vuoroesimies jolle laskin korotukseksi reilun 11%. Tyypillisiä työntekijöitä voisi olla pks-alueen ulkopuolella oleva myymälävahtimestari jolle laskin vajaan 15% ja Helsinkiläinen piirivartija jolle tulisi noin 13.5%.
Ilta- ja yö-lisien korotuksia en ole laskenut koska ne prosentuaalisesti ovat samoissa kokoluokissa peruspalkkojen korotusten kanssa eikä niiden vaikutus lopulliseen palkkaan vieläkään ole kovin merkittävä. Lauantailisän vaikutus tietysti suurin lauantaipäivävuoroa tekevillä eli esim myymälävahtimestarit.
Pelkkää arkipäivää tekeville respoille lisiä ei kerry joten heidän on tyytyminen peruspalkkojen korotuksiin. Heidänkin lopullinen korotusprosentti määräytyy sen mukaan korotetaanko kohde/henkilökohtaisia lisiä joita heillä varmaan tyypillisesti on.
Hyvä puoli sopimuksessa on se että se on vain reilu 2 vuotta, mutta ei tällä sopimuksella turva-alaa mistään kuopasta nostettu. Mielestäni olisi voinut myös mennä toiseen suuntaan pk-seudun suhteellisissa palkoissa. Palkkaa olisi pitänyt nostaa Helsingin seudulla suhteessa enemmän koska täällä työntekijäpula on ihan todellinen ongelma ja vaikuttaa varmasti jo yritysten toimintaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Todella hyvin arvioit tilannetta!
"Pelkkää arkipäivää tekeville respoille lisiä ei kerry joten heidän on tyytyminen peruspalkkojen korotuksiin. Heidänkin lopullinen korotusprosentti määräytyy sen mukaan korotetaanko kohde/henkilökohtaisia lisiä joita heillä varmaan tyypillisesti on."
Epäilen ettei mitään ylimääräisiä korotuksia tule päivätekijöille kohde/henkilökohtaisiin lisiin.
Miksi tulisi?
Aika kusessa ollaan me, jotka tehdään pelkkää päivää. Ei meidän työ ole yhtään sen huonompaa kuin illalla tai yöllä tekevän vartijan.
Leipä ja vuokra maksetaan euroilla ei prosenteilla. Eurokorotukset suosivat suhteessa aina niitä huonommin ansaitsevia. Omasta maailmankatsomuksesta ja palkkaluokasta riippuu onko se huono vai hyvä asia.
Pääkaupunkiseudulla luultavasti suurin osa tekee töitä palkkaluokissa 2 - 4. Peruspalkka luokassa 2 nousee 5.7% ja luokassa 4 kaikkien ikälisien jälkeen 4.7%.
Iltalisä nousee tänä vuonna 7 senttiä eli 9.6% ja yölisä 15 senttiä eli 11.1%. Ensi vuonna nousee vain iltalisä 10 sentillä eli 12.5%.
Sitten se lauantailisä. Neuvotteluissa päädyttiin "mielenkiintoiseen" ratkaisuun eli lauantain osalta tuntipalkka nousee 2 euroa mutta ilta- ja yölisiä ei makseta. Tosiasiassa lauantaina klo 00 - 07 ja 21 - 00 tuntipalkka nousee vain 50 senttiä yli normaalin eli korotus on pääkaupunkiseudulla palkkaluokka 2 peruspalkka 5.5% ja palkkaluokka 4 ja kaikki ikälisät 4.6%. Päivävuorossa korotukset ovat jo ihan kohtuulliset eli 2 euroa nostaa tuntipalkkaa jälleen luokassa 2 21.9% ja luokassa 4 (+ikälisät) 18.5%. Lauantai-illan korotukset ovat samoilla palkoilla laskien luokassa 2 13.2% ja luokassa 4 11.1% eli tuntipalkka nousee tosiasiassa illassa 1.2 euroa arki-iltaan verrattuna.
Korotusten painottuminen peruspalkkaan suosii niitä jotka tekevät runsaasti päivävuoroja. Lisäksi lauantailisä parantaa erityisesti myymäläturvapuolen väijyjä joille muuten kertyy vähän haittatyölisiä. Samoin korotus euroina on etu huonoimmin ansaitseville. Tosin ensi vuonna taitaa korotus olla prosenttiperusteinen.
Koska meidän alalla työajat vaihtelevat jokainen joutuu itse ynnäämään onko korotus riittävä vai ei. Prosentteina laskien olemme saaneet hyvän sopimuksen. Toisaalta olimme ennen korotusta matalapalkka ala ja olemme sitä korotusten jälkeenkin vaikka ero kenties hieman muihin supistuukin.
Hassu tapa työntekijäpuolelta ilmoittaa korotukseksi se prosentti minkä sen arvioidaan nostavan yritysten palkka- ja sivukuluja yhteensä. Korotukset edellisillä laskutavoilla osoittavat että vartijat ovat saaneen prosentuaalisesti hieman paremmat nousut kuin vertailuryhmät palvelualoilla, eli noin 12-15 prosenttia poislukien turvatarkastajat (joihin ilmeisesti viitattiin sanamuodossa "nostetaan palkkoja vastaamaan työn vaativuutta"?). Rahassa tuo tietää kuukaudessa bruttona 200-250 euroa vuorotyötä tekeville kun kaikki korotukset ovat tulleet voimaan. Samansuuruinen prosentuaalinen nousu tulee viiveella sitten kta:lla maksettaviin palkkoihin. Voisin kuvitella että nuo summat asettuvat euromääräisesti samoihin tasoihin useimpien alojen kanssa.
Edelleen jää kaivelemaan tuo kalleuspaikkakuntien välinen ero joka on noin kolme prosenttia ja nyt siis pienenee yhä. Lienee aika kiistatonta että Helsingissä eläminen on aika paljon kalliimpaa kuin 3% muualla asumiseen nähden.