voi hyvä sylvi kun tietäis mitä pitäis tehdä. Yks sanoo toista, toinen toista. Antakaa hyvät ihmiset nyt neuvoja ja jos osaatte perustella oman näkemyksenne, auttaisi se minua suuresti. Vnahan rintamamiestalon perustukset kaivetaan auki ja laitetaan samalla salaoja- ja sadevesiputket ym. niihin liittyvä tilbehööri. Maa on luultavasti kosteahkoa, ehkä vähän saveakin on. Onko ideaa tehdä näin: sokkelin kuivahtaminen, tartuntaliuos, hitsattava bitumikermi, laadukas patolevy ja sitten 5cm EPS routa? Jätetäänkö bitumin ja patolevyn ja EPSin reunat maan yläpuolella vai alapuolelle? Jotkut sanoo että alapuolelle ja jotkut sanoo että yläpuolelle. Millä veden kulkeutuminen patolevyn taakse estetään? Voiko joku onneton reunalista muka pitää vettä?
kellarin kosteuseristys
Auttakkee
2412969
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Patolevyn idea on se että se poistaa vedeltä maanpaineen muuria vasten, eli patolevyn ja seinän väliin jää kanavat joista vesi pääsee valumaan alas ja sieltä salaojiin. Ilman patolevyä vesi puskisi maanpaineella muuriin.
Oikeastaan on ihan sama laitatko sen levyn maanpinnalle vai jätät piiloon, kunhan suojaat sen listalla, ettei se väli mene tukkoon kokonaan. Muista muotoilla maahan kaato seinästä pois päin, ettei kevään sulamisvedet kuitenkaan virtaa sinne patolevyn taakse.
Se bitumi on sinulla varsinainen vesieriste. Reunalista on ehkä tarpeen, jos levyn takana on suojaamaton sokkeli.
Sinulla levy toimii lähinnä bitumikerrosten mekaanisena suojana.
Ajatuksesi vesieristyksestä on ihan hyvä. Tuskin sitä paremmin voisi pietalossa toteuttaa. Bitumisivelytkin taitaisivat riittää.
kiitos vastauksista. Nyt tajusin koko idean.
Millä olette levittäneet liúoksen?
Leveä ja paksuhko suti. Sillä se käy nopeasti.
se bitumikermi sitten hitsataan? Vuokraanko siis jostain semmosen kosanin ja sulatutan kermin siihen sokkelin pintaan? Onko pitkä homma?
Jos se on suojakalvon peittämää liimallista, on näissä lämpötiloissa suurin ongelma kalvon irrotus. Jäähdyttää pitäisi.
Muussa tapauksessa kermin kuumennuksen voi hoitaa esim. kuumailmapuhaltimella, ja lätkäistä se sitten seinälle.
Nopeaa puuhaa se on, kun alkuun pääset.
Oman talon kermit tuli laitettua pakkasessa ja voin kertoa että suojamuovi ei lähtenyt helposti pois, vaan pieni suika kerrallaan. Lopulta polttelin kosalla ne kalvot veke. Pakkasalla niitä on muutekin aika v-mäinen laittaa, kun pitää saada riittävästi lämpiämään ja samalla varoa polttamista. No onneksi patolevy ja talo kuivassa kalliossa ja bitumit vähän niin kuin varmuuden vuoksi.
mahtaisi edullisesti saada sitä tartuntaliuosta ja bitumikermiä? Onko niissä kovin paljoa laatueroja kuten ilmeisesti patolevyissä on?Homma tehdään pääkaupunkiseudulla.
En voi auttaa, mie oon melkein maalta. Ei homma kuitenkaan voi noihin aineisiin kompuroida. Jos oikein tiukalle ottaa, hoida homma pelkin pikisivelyin.
Kysele rautakaupoista.
se kaadu noihin, mutta kun koko homma tulee vähän niinkuin yllättäen eteen, niin kyllähän se olis hyvä jos jostain saa jotain vähän edullisemmin. Kyllä mää sen aion hyvin tehdä, ettei oo sama homma vastassa taas muutaman vuoden kuluttua. Tiiätkö onko niissä bitumisysteemeissä laatueroja?
Minä olen käyttänyt kattohommissa pikiä Icopalista auton alustamassoihin, ja samalla lailla toimivat kaikki.
Piki taitaa aina olla pikeä, purkittajasta riippumatta.
Sokkeliin käytin Icopalin litkuja.
täytynee lähteä pikiostoksille. Taisi tuolla Bauhausissa olla vähän edullisempaa kuin rautakaupoissa yleensä. Osaatko kertoa tuon suodatinkankaan asetuksesta? Laitetaanko sitä myös salaojaputkien alla olevan sepelikerroksen alle vaiko vaan yläpuolelle jossa sepeli muuttuu täytemaaksi? Suodatinkangas on tosi leveää, taisi olla 4-5m leveetä.
Jos laitat kankaan putken ympärillä olevan soran ympärille, niin samalla varmistat että sora pysyy paikallaan, eikä sinne kulkeudu niin helposti hienomopia maa-aineksia. Itse en harsoja laitellut, kun koko täyttö on alaoja-/täytesoraa. Savea tai hiesua ei tontilta löydy.
tekemään, kun nyt on kaivettu auki ja kellarin seinä kun loppuu alas, niin talon alla ei ookkaan semmoisia varsinaisia anturoita vaan isoja kivenlohkareita. Putsaanko ne päällisin puolin mahd. hyvin ja vedän bitumikermin niiden päältä viistosti alaspäin? Voiko vanhan betoniseinän pestä ihan letkulla ja vedellä/harjalla ennenkuin se bitumisively tehdään? Se ei kait tartu jos seinä on kovin hiekkainen ja pölyinen?
Katso vähän ohjetta siitä bitumi törpöstä... tarttuuko se märkään alustaan? Millähän korkeudella lattia on? Toivottavasti reilusti niiden kivien yläpuolella. Salaojat olisi hyvä laittaa kahteen kerrokseen, ensimmäiset anturan alapuolelle ja toiset siitä 50cm ylös, hieman lattiatason alle. Itse laiton kermin vain anturasta 60cm ylöstpäin (lattia on noin 50cm anturan yläpuolella. Vanhan uudelleen eristämisestä ei ole kokemusta. Kermiä tärkeämpää on se että salaojat toimii kunnolla, eikä vettä ole haitaksi asti seinustoilla.
mitata missä se lattia kulkee - taitaa kaikki ikkunatkin kellarissa olla vähän eri korkeuksilla :)
meinaakko jotta ihan tuplasalaojitus olis tarpeen? Maa on hiekkaa enimmäkseen ja sepelin kanssa en aio säästellä. Ostin sitä kalleinta joka ei ime vettä itteensä.
Ai kun on jo kädet ja selkä kipeet parin päivän lapioinnista. Kaivuri ei ihan kaikkea saanu raavittua. Pitäis vaan kelejä.
Ei bitumia sokkeliin, koska onhan kosteuden päästävä pois sisältäkin. Nykyisin käytetään sokkelilevyä, joka mahdollistaa sokkelin tuulettumisen. Yläreunaan reunalista, joka jätetään maanpinnan yläpuolelle. Alareunaan levyn alle viisto betoni sokkelin ja anturan liitokseen ja pikinauha päälle, jotta kondensoitunut vesi valuu pois perustuksista. Itselläni on yo. ratkaisu, koska tarkastaja ja valvoja eivät antaneet pikeä laittaakaan. Eikä haise kellari "kellarille" ja seinät ovat kuivat.
Jos pari metriä syvän kellarin lattialle tulee vettä, ei se sieltä betonin läpi pois mene. Tökkii jo fysiikan lakeihinkin.
Koko homma on kiinni betonin laadusta. Vedenpitävääkin on. Puheena olevassa talossa sokkeli on vanha, joten se kyllä läpäisee kosteuden - sisään päin.
laittaa sen bitumisivelyn ja sitten sen kermin vielä päälle ennen kuin laitan sen patolevyn. Meinasin jotta se Platonin Xtra varmaan olis pätevää. Rautakauppias sanoi että ne halvemmat laadut kait murenee vuosien saatossa, joten homma sais tehdä sitten muutaman vuoden kuluttua taas uudestaan. Ans kattoen, kyllä tässä hommaa on. Kaivuri on parhaillaan kaivamassa ja maata lähtee. Kävi tuuri, kun tuo maa ei ookkaan yhtään savista. Ihan semmoista hiekkamaata, eikä näytä ainakaan kahden ekan seinän kohdalla olevan edes kauhian märkää. Mitäs sitten jos tulee vessade?
Itse laitoin bitumin vain kellarin seinän alaosaan, eli lattiatasosta alaspäin...
Sokkelin eristäminen onnistuu helposti. Kunonn eristys ja salaoja. Salaojasoratöyttö. Ongelma voi olla lattian alla. Jos kapilaarisuutta ole katkaistu, kosteus nousee latiankautta rakenteisiin.Silloin eristäminen vain haitaksi. Kalis juttu!
Unohtaisin mieluusti patolevyt ja eristäisin seinät kylmällä ja kevyellä huovalla. Päälle esin 70-100 styroxsia ja sitten karkeahko sora. Taas vilahti lattiassa kapillaarikatko sana. Kapillaarikatko lattiassa ei yksin auta mitään. Ongelmia tulee aina jos lattialaatan alla ei ole eristyslevyjä. Niiden asentaminen olisi ensisijainen. Jos ei laattaa voi piikata pois olisi vähintään lattia pinnoitettava laatoittamalla, koska se kestää jonkinverran kosteutta ja pystyy haihduttamann osan pois. Tai jättää sitten betonipinnalle, joskaan silloin ei kannata varastoida mitään tiivistä suoraan lattialle pitkäksi aikaa.
Teimme muutamavuosi sitten saman homman fuktisolista. Kokonaishinta hieman kalliimpi, mutta kyllä kannatti.
Rakenne on nyt todella kuiva ja toimiva.
kts. www.malander.fi