Olen napit vastatusten kunnan kanssa. Väitän että kunnan virkamiehet valehteleevat. - Eihän tälläistä saa väittää oikeusvaltiossa Ruotsissa, mutta kun tosiasiat ovat vain niin! Nyt kysyn, että onko muille sattunut tälläistä - eli että kunta valehtelee ihan suoraan? Alan tuntea itseni tosiepävarmaksi. Puhelimessa sanovat näin ja näin ja kun sitten viittaan siihen keskusteluun, niin väittäävät ihan toista! Kirjoitin heidän väittämät paperille ja sitten väittivät ihan toisin!
Kertokaa kokemuksistanne! Please!
Kertokaa kokemuksistanne! Please!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jotenkin tässä maassa ei välitetä yhtään lupauksista. Näin jopa DO.ssa (varsinainen pommi).
Kotoa Suomesta olen oppinut, että jos luvataan jotain, niin se myös pidetään. Olin yhteydessä DO:hon ja DO lupasi, että ottaa yhteyttä "tällä viikolla". Ei ottanut.
Mitäs sanotte?
Kerron tässä tapauksen: eräs ystäväni oli luvannut soittaa silloin ja silloin. Soitti ja sanoi, että "ei ollut oikeastaan mitään, mutta kun lupasin että soitan, niin soitan".
Eli se DO olisi voinut pi(tää myös lupauksensa ja soittaa "tällä viikolla" kun oli kerran luvannut niin) ja sanoa, että ei ole ehtinyt selvittää asiaa, mutta "soitan nyt kun lupasin".
Pohjois-Karjalassa pidetään lupaukset. Mitä kauemmaksi länteen mennään, niin sitä huonommin pidetään lupauksia. Itse olen kotoisin Pohjois-Karjalasta ja minulle on kunnia-asia että pidän lupaukseni. Minun kokemus on että ruotsalaiset vähät välittävät lupauksista. Sama on länsisuomalaisilla.
Siellä Karjalassa sitä vasta valehdellaankin jos missä ja heinäladoissa pelehditään emäntien ja piikojen kanssa kunhan vaan isännän ja rengin silmä välttää! Kirkkoviinitkin kulautetaan kurkkuun ja lukkaria syytetään! Ettäs kehtaat!
Pakkohan sinun on puolustella. Kuten todetaan taas, niin länsisuomalainen on siellä taas valehtelemassa. Ensinnäkin Pohjois-Karjalassa ei yleisesti ole edes piika-sana käytössä! Piika-sana kuuluu enemmänkin länsisuomalaisten sanavarastoon.
Puhun kokemuksesta, että Pohjois-Karjalassa pidetään lupaukset. Sinä et sitä voi tietää.
Ei muuten käytetä myöskään sanaa renki. Se kuuluu myös enemmänkin länsisuomalaisten sanavarastoon.
Kyllä me karajalaiset pidämme lupauksemme emmkä valehtele, ainaakaan Kiteellä. Tosin Tohmajärveläiset, Tuupovaaralaiset sekä koko Ilomantsi ovat roskaväkeä koko lössi.
Jäi Kiihtelysvaara, Hammaslahti, Suhmura ja vähän muitakin kulttuurikyliä väliin. Ei sielläkään valehdella yhtään, eikä muuallakaan. Kuulin muuten että Kiteeltä oli häippässyt porukkaa Tohmajärvelle, Ilomantsiin ja Tuupovaaraan. Lieneenkö olleet sitten niitä Karjalan pojan mainitsemia joukkoja?
Toinen teoria voisi olla että karjalaisiksi naamioituneet länsisuomalaiset tai savolaiset muuttivat ensin Kitteelle halvan pontikan toivossa, mutta kun Tohmajärvellä, Ilomantsissa ja Tuupovaarassa osattiinkin paremmin nämä keittohommat (anteeks nyt vaan kitteeläiset) niin suunnistivatkin sitten näihin pitäjiin!
Otan vähän takaisin puheitani. Kyllä Länsi-Suomessakin pidetään mitä luvataan, noin suurin piirtein ainakin. On sattunut vain kohdalle jokunen, joka ei ehkä ollutkaan niin nuuka lupausten suhteen. Ei voi yleistää, sorry.
Että välttyisin valehtelulta, käyn keskustelut pelkästään kirjallisesti. Ja sekös ärsyttää. Eivät haluaisi millään vastata. Vastaukset venyy ja venyy. Kuitenkin ainoa tapa, millä saa vastauksen niin että eivät venkaa ja valehtele. suosittelen.
Olen myös kirjallisen yhteydenpidon ystävä. Näkee ainakin ketkä pakenee.
Onko sinulle sattunut jotain, kun olet tullut siihen tulokseen, että on parasta hoitaa yhteydenpito kirjallisesti? Minua todella itseä ärsyttää, kun venkaavat asiat toisin, miten on aikaisemmin puhuttu. Ja sitten ihan vielä silmää räpäyttämättä. Nyt kävi vain niin jännästi, että voin kirjallisesti osoittaa, että on lipsahtanut valhe. Ihanpa olivat kunnan pöytäkirjaan pistäneet väitteen, mikä ei olekaan totta.