...sanonpa vain painavan sanan lesboudesta. Luulin olevani sellainen. Minun murrosikäni oli poikkeuksellinen. Äiti vähätteli, kaverit naureskelivat minulle. Häpesin naiseuttani. Inhosin naisellisia vaatteita. Pukeuduin aina farkkuihin ja gollegepuseroon. En koskaan löytänyt vaatekaupoista järkevää päälle pantavaa. Inhosin vartaloani. Ihailin aikuisia naisia ja naisellisia tyttöjä. Rakastuin peräti 3 kertaa ja aina naiseen. En ole koskaan kertonut asiasta muille. Elin "kaapissa". Pitkällisen terapian jälkeen olen kuitenkin kulkenut tieni eheytymiseen. Toipunut masennuksesta ja löytänyt itseni. Nautin meikkaamisesta, nautin shoppailusta, voisin pukea päälleni kaikki ihanat muodin mukaiset naisten vaatteet. En enää katso muita ihaillen, hehän ovat kaltaisiani. Noin 2kk sitten rakastuin ensimmäisen kerran MIEHEEN. Rakastan itseäni, rakastan elämää. Kuka sanoi, että tämä olisi helppoa? Mutta se on myös ihanaa itsensä löytämistä:)
Mun tarina
Lesbo?
1703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
hieno asia että olet löytänyt itsesi:-).
Jotkut löytävät itsensä lesbona toiset heterona...