joo tiädän, yhyy mua vaivaa se ja tää angst angst. mut pakko kirjottaa milt tuntuu..
Itsetunto laski aika roimasti vähän aikaa sitte.
Jollekin kaverille kun sanoo jotain, niin siitä tiätää hetken päästä kaikki kaverit. ja sitten muut suuttuu kun niille ei ole sanottu. mua alkaa pikkuhiljaa pännii sellanen. Ja sitten kun sanoisin, niin kaverit on vaa et "öö..? mitä sitte??" ja kuiteski valittaa ku niil ei sanota... Kui ne voi sit ihmetellä? Haukkuvat ihan täysillä eikä halua olla mun kaa tekemisis kun en sano niille mun elämästä mitään... Sitte mulla aina kiukuttelu tai suru päällä ja kaikki vaa valittaa että miks mä oon aina sellanen tai tällänen... Pitäis keksii jotai.. mut en tie mitä... Onks vika mussa vai niissä?
Itsetunto laski aika roimasti vähän aikaa sitte.
Jollekin kaverille kun sanoo jotain, niin siitä tiätää hetken päästä kaikki kaverit. ja sitten muut suuttuu kun niille ei ole sanottu. mua alkaa pikkuhiljaa pännii sellanen. Ja sitten kun sanoisin, niin kaverit on vaa et "öö..? mitä sitte??" ja kuiteski valittaa ku niil ei sanota... Kui ne voi sit ihmetellä? Haukkuvat ihan täysillä eikä halua olla mun kaa tekemisis kun en sano niille mun elämästä mitään... Sitte mulla aina kiukuttelu tai suru päällä ja kaikki vaa valittaa että miks mä oon aina sellanen tai tällänen... Pitäis keksii jotai.. mut en tie mitä... Onks vika mussa vai niissä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
on kyllä aika epäluotettavia kavereita, jos levittää juttuja... mutta tuollaisille ystäville, jotka ei ees välitä toisen ihmisen tunteista, ni voisit sanoo niillee suoraa ongelmasi, tai sit sano iha vaa et jos teit noin paljon kiinnostaa mun ongelmat, ni ehkä jätnä sit sanomatta.
mut siis älä kerro eteenpäin jos sull on jtn "ongelmia" joskus ne propleemat kantsii pitää iha omas tiedos, ni helpommi selvi sillä.
niimpä.. olet kyllä oikeassa...
kiitos :)