muuttaa neljänteen kerrokseen, taloon, jossa ei ole hissiä? Pystyn kyllä kävelemään raput ylös ja alas. Pystyn myös kantamaan koiran sylissäni ylös. Koira on noin 9 kiloinen eikä suostu kävelemään rappuja ylöspäin, alas kyllä. Olen asunut viidennessäkin kerroksessa. Talossa oli kyllä hissi, mutta se oli aina rikki. Tämä olisi vuokratalo. Ainahan voisin muuttaa pois, jos jalat ei kestä. Omaa asuntoa en tuollaisesta talosta ja kerroksesta ostaisi. Täytän tänä vuonna 63 vuotta.
Mitä olette mieltä,
kannattaako minun
16725
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Itse en kyllä muuttaisi minulla on kymmenkiloinen koira kauhulla ajattelen että jos minun pitäisi kantaa se (hän) ylös siinä kun saattaa olla vielä jotain muutakin kannettavaa kauppatavaraa sun muuta.
Se olis eri juttu jos hän menisi itse sittenkin se on aika rankkaa.
ja kaksi koiran lihottaa ; joten kattele kämppä maakerroksesta.
Olipa hyvin huomattu.
ajattelehan kuinka se neljäs kerron nousee ylemmäksi, kun ikävuosia tulee lisää :)
Minä ainakaan en muuttaisi hissittömäänkään taloon enää..
Siitä vaan uusiin ympyröihin. Et kuitenkaan voi mitään varmistaa 100%. Elämme vain hetken.
Minkälainen turrikka sinulla oikein on, joka ei suostu ylöspäin kulkemaan?
koira ne rappuset! Siinä 5-kerroksessa, jossa asuin, oli niin liukkaat rappuset, että minunkin piti kulkea varovasti toisella kädellä kaiteesta pitäen. Alaspäin mentiin melkein pää kolmantena jalkana (minulla) ja koiralla viidentenä jalkana. Tätä en ole vielä käynyt edes katsomassa, joten en tiedä millaiset ne raput ovat. Joka tapauksessa käytän koiran aina erikseen ulkona ja itse käyn kaupassa erikseen. Koskaan ei ole yhtä aikaa kassit ja koira. Ja minä ottaisin sen tosiaan kuntoilun kannalta. Muuttaminen olisi kyllä rankka juttu, mutta se menisi päivässä ohi. Ennemminkin, en oikein osaa arvioida huonekalujen kantamista neljänteen kerrokseen. Muutto olisi toiselle paikkakunnalle noin 40 km:n päähän.
Tyttärelläni oli koira joka ei suostunut menemään ylös eikä alas yleensähän ne on aina vahatut liukkaiksi,että kyllä sellaisia koiria on
muuttaisit hissittömään taloon ja vielä koiran kanssa. Ajattele jos koirasi sairastuu ja joudut sitä ulkoiluttamaan monta kertaa päivässä.
Voithan sinä kulkea portaissa vaikka asuisit alakerrassakin. Asun omakotitalossa koirani kanssa enkä voisi edes muuttaa kerrostaloon. Siellä voi olla koiravihaaja,joka tekee elämän mahdottomaksi.
Sinulla pitäisi olla koirallesi ulkoiluttaja jos vaikka itse sairastut ja asut hissittömässä talossa.
En kyllä muuttaisi hissittömään taloon. Olen kanssasi samanikäinen ja hyväkuntoinen, kävelen raput kolmanteen kerrokseen missä asun silloin kun olen tyhjin käsin. Painavia kauppakasseja en lähtisi sinne raahaamaan.
Ei tarvitse olla kuin tavallinen flunssa niin sen jo tuntee rapuissa kiivetessä. Eikä tässä enää nuorruta. Mieti tarkkaan , ennen kuin muutat.
muuta. Ajattele, jos vaikka jalkasi katkeaa tms. sattuu ja joudut pyörätuoliin. Kukaan ystävistäsi ei saa Sinua sieltä alas ja ulos! Sanot, että ainahan voi muuttaa... mutta ajattele, minkälainen rumba muutto on.
Kovin on henkilöstä riippuva asia!
Ostimme vajaa 5-vuotta sitten keskustan kolmion hissittömästä talosta.
Ikämme silloin 59/54v.
Valinnan perusteina oikea huoneluku ja pohjakaava.
Keskeinen sijainti.
Ylin kerros.
46:n rapun kaupuaminen muutaman kerran päivittäin on vähäisenäkin lisänä liikunnassa.
Ko. kolmio oli pikkukaupungissamme ainoa vaihtoehto noilla valintakriteereillä.
Samassa rapussa alempanakin asuvat, huonojalkaiset mammat kyllä säälittävät.
Itse käyn vielä kuntosalilla kyykkäämässä ja vaimo lenkkeilee.
Saa nähdä miten pitkään.
Uhkaa ei ole näköpiirissä mutta sekin aika tulee jolloin rappuja ei enää osaa ottaa kuntoiluna vaan rasitteena.
Niin mutta kuntohan siittä kohenee,kun kiipeää.
Rappusia ylös ja alas.
Voi tulla eteen.Näin ainakin minulla kävi,krempat ilmaantuivat nopeasti.Asuin kolmannessa kerroksessa,hissi oli.Sitten hissi alkoi temppuilla,saattoi olla 4;jäkin päivää peräjälkeen rikki.Koska minullakin koira,jouduin moneen kertaan kulkemaan ylös ja alas.Polvet ja lonkat alkoivat vaivata niinpä muutin asuntoon jossa oma piha sekä käynti asuntoon tietenkin maan tasalta,suosittelen.
...raittiissa ilmassa koiran kanssa on paljon, paljon mukavampaa kuntoilla kun kiivetä rappuja edestakaisin. Vaikka kyllä siinäkin hyvin saa pulssin nousemaan. Mutta se voi joskus tuntua tylsältä pakkopullalta ja joskus voi vaikka laiskotuttaa...
raput olivat paljon loivemmet kuin siinä talossa, jossa asuin viidennessä kerroksessa. Jos ajan myötä tulee vaikeuksia nousta rappuja, muutan taas. Ei minulle ole ongelma muuttaa, en jää ikävöimään entistä. Talo on järven rannalla, kesällä tulee olemaan hienot maisemat koiran kanssa lenkkeillä. Kyllä kai jotain on talvellakin, en sitä niin tarkkaan katsonut. Paitsi sen, ettei tarvitse pelkkää katua ja kadun vierustaa kulkea, muutaman metrin päästä lähtee avarimmille alueille.
Nyt asun vielä luhtitalossa ensimmäisessä kerroksessa. Olen huomannut, että tästä ei viitsi niinkään lähteä koiran kanssa ulos kuin korkeammalta. Piristää jo aamulla, kun pitääkin oikein varsinaisesti mennä ulos eikä vain käymään. Muuten asuisin tässä, mutta muutan siis toiselle paikkakunnalle. Ja jos sairastun, koiranhoitaja on palkattava vaikka kuinka asuisin maan tasalla. Silloin viidennessä kerroksessa (oli siis hissi) oli jalkani kipeä, kun lihas revähti. Eipä auttanut yhtään vaikka hissillä pääsin alas, koiraa en pystynyt kuljettamaan.
Tämä on myös psykologinen juttu. Huomaan tuntevani itseni nuoremmaksi ja virkeämmäksi kun en nyhjötä maan tasalla. Tässä lötkistyy! Odotan hartaasti muuttoa!