Maukasta draamakomediaa
Irene ja Jean – ei ihan tavallinen pari
Tautou hurmaa kaikki
Hinnasta viis, ohjaus: Pierre Salvadori, pääosissa:
Audrey Tautou, Gad Elmaleh, Finnkino 2007
Valitsin elokuvan Audrey Tautouhun ihastuneena. Ranskalaistytöllä oli särmää vastustaa vanhempiensa ammatinvalinnanohjausta ja hän meni kouluttautumaan näyttelijäksi. Hollywoodissa hän hankki kannuksensa DaVinci koodissa. Hinnasta viis komediaa hän palasi tekemään ”välityönä” isiensä maille. Oma ensikokemukseni Tautousta oli Amelie-elokuva, jossa näyttelijän persoonallinen ote pääsi oikeuksiinsa.
Elokuva ei juuri ongelmanasetteluillaan häikäise. Hotellimiljööseen sijoitettu tarina kertoo hotellipalvelijasta
( Jean), joka rakastuu iloluontoiseen ja seikkailunhaluiseen Ireneen, joka mieluusti elelisi rikkaiden ja iäkkäiden herrojen rahoilla. Jean joutuu tosipaikan eteen, kun rahat loppuvat, työpaikka lipsuu käsistä ja tyttökin huomaa hänet tyhjätaskuksi.
Tarina on viihteellinen ja sen sijoittuminen ökyrikkaisiin hotellimiljöisiin antaa sille loistokkuutta. Erityisesti ei juttu tarjoa ajateltavaa, onpahan hyvällä maulla tehtyä viihdettä. Tautou pitää juttua pystyssä vaistonvaraisesti näytellen. Niinpä rattopojaksi
ajautuva Jeankin saa arvoisensa kumppanin joka lopulta ymmärtää myös rakkauden arvon. Nähtäväksi jää, miten pitkälle parin siivet kantavat.
Kyllä tällaiselle viihteelle tähtiä ropisee neljästä viiteen, vaikkakin sen ”sattumat” ovat lähinnä kuvauksellisia ansioita.
Hotellimiljöössä leikittelee detaljeja rakastava kuvaaja kivasti.
Kuva saa katsojan hyvälle mielelle, mikä ei ole vähäarvoista näinä raskaan väkivaltaviihteen aikoina.
Irene ja Jean – ei ihan tavallinen pari
Tautou hurmaa kaikki
Hinnasta viis, ohjaus: Pierre Salvadori, pääosissa:
Audrey Tautou, Gad Elmaleh, Finnkino 2007
Valitsin elokuvan Audrey Tautouhun ihastuneena. Ranskalaistytöllä oli särmää vastustaa vanhempiensa ammatinvalinnanohjausta ja hän meni kouluttautumaan näyttelijäksi. Hollywoodissa hän hankki kannuksensa DaVinci koodissa. Hinnasta viis komediaa hän palasi tekemään ”välityönä” isiensä maille. Oma ensikokemukseni Tautousta oli Amelie-elokuva, jossa näyttelijän persoonallinen ote pääsi oikeuksiinsa.
Elokuva ei juuri ongelmanasetteluillaan häikäise. Hotellimiljööseen sijoitettu tarina kertoo hotellipalvelijasta
( Jean), joka rakastuu iloluontoiseen ja seikkailunhaluiseen Ireneen, joka mieluusti elelisi rikkaiden ja iäkkäiden herrojen rahoilla. Jean joutuu tosipaikan eteen, kun rahat loppuvat, työpaikka lipsuu käsistä ja tyttökin huomaa hänet tyhjätaskuksi.
Tarina on viihteellinen ja sen sijoittuminen ökyrikkaisiin hotellimiljöisiin antaa sille loistokkuutta. Erityisesti ei juttu tarjoa ajateltavaa, onpahan hyvällä maulla tehtyä viihdettä. Tautou pitää juttua pystyssä vaistonvaraisesti näytellen. Niinpä rattopojaksi
ajautuva Jeankin saa arvoisensa kumppanin joka lopulta ymmärtää myös rakkauden arvon. Nähtäväksi jää, miten pitkälle parin siivet kantavat.
Kyllä tällaiselle viihteelle tähtiä ropisee neljästä viiteen, vaikkakin sen ”sattumat” ovat lähinnä kuvauksellisia ansioita.
Hotellimiljöössä leikittelee detaljeja rakastava kuvaaja kivasti.
Kuva saa katsojan hyvälle mielelle, mikä ei ole vähäarvoista näinä raskaan väkivaltaviihteen aikoina.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.