Tuiskuttaa lunta, mielikin matalalla
kultaa ikävä.
Lauantai ehtoo ja mamma pirtissä
makkoo.
Huokailee ja aatos vain hänen luokseen
hakkoo.
Mutta eipä hätiä huomenna taas
uusi päivä.
Ties vaikka tanssimaan mamman
tie vie.
Joskushan on lupa hiukan itseensä
surkutella, kun yksin koneella
pylly puuduksissa istuu.
Olisihan se paljon mukavampi
rakkaansa kainalossa kyhnyttää.
Ajatuksissa kuitenkin taas lähelleen
käperryn, ja poskeaan suukotellen
hivellen hellästi miestä, tuota
jumalaista.
kultaa ikävä.
Lauantai ehtoo ja mamma pirtissä
makkoo.
Huokailee ja aatos vain hänen luokseen
hakkoo.
Mutta eipä hätiä huomenna taas
uusi päivä.
Ties vaikka tanssimaan mamman
tie vie.
Joskushan on lupa hiukan itseensä
surkutella, kun yksin koneella
pylly puuduksissa istuu.
Olisihan se paljon mukavampi
rakkaansa kainalossa kyhnyttää.
Ajatuksissa kuitenkin taas lähelleen
käperryn, ja poskeaan suukotellen
hivellen hellästi miestä, tuota
jumalaista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä on kyllä hyvänmielenruno!!!
Vaikka ikävästä kertookin...
niin onkii ;-)