Lumi peitti tienoon.
Teki valkoiseksi.
Peitti rantahietikon.
Teki vallattomaksi.
Mustan muutti.
Valkoiseksi.
Luonnon.
Niin kaunihiksi.
Lasketan.
Ranttatörmäältä.
Potkurillani.
Näin olen omillani.
Iloinen.
Huoleton.
Mun sydämeni on.
Olet mukana.
Tunteena.
Hehkuvana kaipauksena.
Pilkeenä silmissä.
Kuuntelen sydäntä.
Ja uneksin.
Saanhan olla näin onnellinen.
Teki valkoiseksi.
Peitti rantahietikon.
Teki vallattomaksi.
Mustan muutti.
Valkoiseksi.
Luonnon.
Niin kaunihiksi.
Lasketan.
Ranttatörmäältä.
Potkurillani.
Näin olen omillani.
Iloinen.
Huoleton.
Mun sydämeni on.
Olet mukana.
Tunteena.
Hehkuvana kaipauksena.
Pilkeenä silmissä.
Kuuntelen sydäntä.
Ja uneksin.
Saanhan olla näin onnellinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minä olen mukana pulkkamäessä....
Nyt vain virtuaalisesti....
kaunis runo jälleen kerran.Sydäntä täytyykin kuunnella mitä sillä on kerrottavana ja se varmasti kertoo totuuden.Sydämellinen kiitos kauniista runostasi!
kuljetan halki maiseman lumisen.
Rantaan järven sulle pesän teen.
Ja jos meet enne mua:
Sua kuljetan halki elämän rosoisen.
Muisto kivestä mulle tee.
missä kuljenkin on rakkaani mukana ..onhan hän sydämessäni.minussa mukana kulkee..runosi on toisaaltaan hauskakin..potkurilla kun lasketat
Minä näen, sieluni silmin, miten lasketat rantatörmää...
Huiii - ilkamoiva naurusi kuuluu runossasi, tulin hyvin iloiseksi =)
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita...
Potkurin jalakset pitää alas, kun lasketaan
Tuuli tarttuu hiuksiin ja vauhti alkaa naurattaan! :D
Vauhdikasta sunnuntaita, Gitta, ja vähän jarrujakin sinne mäkeen..:))) ...*huiiiii*....
Saat olla onnellinen.
Mutta täytyy sanoa, että upeasti olet taas saanut
luonnon mukaan runoosi. Ja viimeinen säkeistö, se
kruunaa runosi rakkausrunoksi.