Hei kysyisin onks teil keinoo miten voisin saada mun äiskän suostuu toho huulilävärii ku en saa sitä muuten koska oon vast 12 vuotta. Eli kiitti jo nyt ku vastasitte :)))
auttakaa mitä teen et saan huulilävärin
degux
6514
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tällä palstalla ja valvot;
en tiiä mut onks ehdotuksii mun kysymyksee??
Mikäli oot jo selvän vastauksen saanut, niin sitten ei kai tähän hätään auta yhtään mikään. Ruikuttaminen ei auta. Ruinasin vanhemmilta koiraa, mutta heitä lähinnä ärsytti. Voisit vaikka täytettyäsi 13v kysyä uudestaan? Ja sitten taas pitää taukoa.
Tietenkin voisit vaikkapa tulostaa äidillesi netistä tietoa huulilävistyksestä, tai raahata hänet johonkin liikkeeseen, jossa äiti voisi katsella ympärilleen ja kysellä myyjältä jotain tietoja.
On kyllä melko selvää, että sinun ikäisellesi huulilävistys olisi melko radikaalia. Elämää on vielä 12 ikävuoden jälkeenkin, joten ei siihen odottamiseen kuole. Keksi sillä aikaa jotain muuta virkistävää itsellesi. Leikkauta uusi kampaus, tms.
Siis eiks huulikorun laittamiseenki oo joku ikäraja? Voin olla väärässäki...
Mut siis 12v on aikas vähän, ku miettii et se on sitten se reikä huulessa ikuisesti kaiketi..
Mä ite oon 17 ja jo vuosia miettiny huulikorua, joten kannattaa odottaa että oot vanhempi ja viisaampi, etkä murrosiän kynnyksellä...
Itselläni on huulikoru, otatin sen viime kesänä reilu puolivuotta sitten. Olen 14 ja täytän vajaan 2 kuukauden päästä 15.
Kuten täällä jo sanottu, olet minunkin mielestäni vielä hieman nuori. Ikärajaa siinä lävistyksen ottamisessa ei "tavallaan" ole. Tosin löytyy sellaisia paikkoja, että lävistyksiä ei yksinkertaisesti tehdä niin ja näin nuorille, ja niitä missä alle 15/16/18 tehdään huoltajan/huoltajien läsnäollessa.
Itse aloitin kysynnnän huulilävistyksestä varmaan kans joskus 12 vuotiaana, jolloin vastaus oli jyrkkä ei. 13 vuotiaana taas kysyin ja lämmittelin hienovaraisesti vanhempiani 14 ikävuoteen saakka ympäri vuoden ns. pienissä erissä. Sitten kesälomalla olin äitini kanssa kaupungilla viavihkaa ja kävelimme lävistyskaupan ohi, silloin kysyin että saisinko laittaa nyt sen lävistyksen. Äiti vastasi lopuksi myöntävästi ja pulssini alkoi nousta. En ollut ajatellut että koskaan loppujen lopuksi saisin luvan. Aloin miettimään, onko se sitä mitä tahdon. No tietysti menin ottamaan sen, ja ajattelin että en kyllästy siihen koskaan!
Onhan se ihan "coolin" näköistä mielestäni vieläkin :) mutta tosiasiassa minulla on nyt, "vain" puolivuotta myöhemmin sellainen olo ettei olisi väliä vaikka korua minulla ei oliskaan. Ei se häiritse tai mitään, mutta en sitä niinkään enää "fanita" ja minulle on aivan sama vaikka korua ei olisikaan. En silti ole vielä ottanut sitä pois, koska se maksamani (vaikkakin vaivaiset(ko)) 30€ harmittaa minua.
Muuten olisin ehkä ottanut sen jo pois.
Mutta saahan siihen vähän uutta eloa vaihtamalla koruakin (:
Joka tapauksessa, ehdotan että odotat ainakin yläaste ikään. Voi olla että innostuksesi on jo hiipunut siihen mennessä ja olet löytänyt jonkun muun mikä ohittaa lävistykset :)
ps. Ruikutus tosiaan tekee vanhemmat vain vihaisiksi 8
Moi! oon kanssa 12 vee (koht 13) . Sain äitini lupaamaan mulle huulilävärin tekemällä kotityöt vapaaehtosesti, olin ¨kiltisti¨ ja tottelin hyvin :D
sitten vaan vajaan 2 kk päästä näistä jutuista kysyin äidiltä, että oisko mahdollisuus saada huuliläväri.. Ensin se sano kyllä rivakan ein mut sit se vaan sano että nojaa.. Ja sitten se lupas :D Eli neuvon että oot ¨kunnolla¨ jne jne.. Ja samaa mieltä kuin muut: Älä ruinaa sitä äitiltäs !! ps. Ite oon halunnu kyseistä korua ihan penikasta asti, nyt sen saan ja olen innoissani :D