Huone, takavasemmalla sydämessäni
on paikka, jota sinä et nähnyt.
Sen järven sineä,
sateen hakkaamaa
rosoista kalliota,
nousevan auringonsäteitä,
hiljaa leijailevia lumihiutaleita.
Näit vain myrskyävän meren,
sen ärjyvät mustat aallot.
Kun itse siihen huoneeseen
äskettäin kurkistin,
uudet jäljet näin
kerran rakastetun ihmisen jättämät
jotka eivät koskaan katoa.
on paikka, jota sinä et nähnyt.
Sen järven sineä,
sateen hakkaamaa
rosoista kalliota,
nousevan auringonsäteitä,
hiljaa leijailevia lumihiutaleita.
Näit vain myrskyävän meren,
sen ärjyvät mustat aallot.
Kun itse siihen huoneeseen
äskettäin kurkistin,
uudet jäljet näin
kerran rakastetun ihmisen jättämät
jotka eivät koskaan katoa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Huikea runo!
Se paikka tuli kuvana silmiini
vähän itkettää
mutta olen hyvin onnellinen... =)
Huh
Takavasemmalle mars :)
Nämä ovat runosulkeiset
ja silloin ei pillitetä!
vaan sinä saat vähän tirauttaa,
jos on kerran ihan pakko :)
Kiva, kun tulit taas seuraan
...koskaan häviä...
Hienosti kuvailet rakkauden asuinpaikkaa, tyyssijaa lempeyden. Runosi on voimakas kuvaus suuren tunteen vertaamista luonnon kauneuteen. Hieno runo!
Niiaus ja hymy,
Sinulle runomaisteri:)
Runovastauksenkin sanoit niin kauniisti!
Se lämmittää, vanhaa sielua:)
tai sitten lukitsemme osan huoneistamme. Taas aamun olet aloittanut koskettavalla runollasi:)
Jokainen läheinen
joka käy minussa
jättää oman jälkensä
niin lapset, ystävät
kuin rakkauskin
Nämä jäljet minussa
kulkevat mukana
sinne missä liikunkin
Ja niin on joku huone
jäänyt myös näkemättä
milloin oikealta
milloin mistäkin
osa huoneista on lukossa,
syystä tai toisesta.
*Myrskyisää runopäivää*
jää aina jäljet.Kun sydän on murheen murtama niin niitä haavoja ei pysty hetkessä kukaan parantamaan.Jos rakkain edes hetkeks tulisi uneen siihen viereen niin ehkä se vähän auttaa ja haavojakin parantaa.Sydämellinen kiitos kauniista runostasi!
Kiitos lempeästä
palautteestasi :)
Halaus myrskyn läpi Sinullekin:)
Meri, musta taivas...mustat aallot, siinä taulu, jota olen hakenut jo kauan :/ Haluan sen seinälle! Itsepäs toit esille aiheen :))))
*
Olet ihastunut samaan tauluun kuin minä.
Sellaisen vielä joskus saan, oikeasti.
Toivottavasti ei tule kinaa, kumpi sen saa,
jos osutaan samaan kauppaan yhtäaikaa:))))
Kinaa. Ei.
Saat suosiolla viedä sen
seinällesi
jos sulla on rahaa
silloin
enemmän kuin
minulla..:(
..
Se kai se ratkaisee :/
tätä asiaa ratkaise,
me saamme kyllä molemmat vielä
sellaisen taulun:)
Muistaakseni kerran mainitsit, ettet osaa kirjoittaa luonnosta. Sitte mätkäiset tänne tälläisen mestariteoksen. Tämä on taas niitä, joita täytyy sanattomana ihalilla. Henkeäsalpaavan kaunis.
Ei voi olla noin hyvä muisti sinulla.
(oonko muka sanonut:D )
"Mestariteos" tuli sormien kautta,
sydämen huoneesta.
Sinua tässä pitää tuhannesti kiittää!
Kaunis kiitos runostasi jälleen.
Sinua, rakkausrunojen kirjoittajaa,
jos onnistuin pehmeästi hipaisemaan,
olen siitä ihan otettu:)
Kiitos
mitä minä osaan Sinullekkaan enää sanoa ?
Jokainen runo, jonka nyt olen lukenut ja kommen-
toinut on toinen toistaan upeimpia.
Alusta loppuun niin hemmetin hienoa tekstiä,
rosoisine kallioineen kaikkineen. Mutta
erityisesti viimeinen säkeistö * huoks *
Hiljaa hipsin pois harjottelemaan runojen kir-
joittamista ...
Nyt hipsit sassiin takasin, eikä tämä ole edes pyyntö,
vaan käsky.
Että kehtaatkin iso ihminen..jne
Tämä kun ei ollutkaan mikään kilpailu, vaan
kirjoittaja kirjottaa ja toiset lukee...
niin se menee.
Sinun runosi on huippuluokkaa.
Ja arvaa vaan, kohta se on runovirta tukossa täälläkin
ja sitten mie itken ja sie lohdutat:(
Eikö ole mukava, kun voi kaveria auttaa?
Nyt pois sieltä, missä oletkin ja sassiin kanssa!!!!:DDDD
Sanatonna kuljen ma, jäljet saviset vain jää.
Sulla on uusi vaide, uusi jotain ja uusi...mikä, elämä...Tarkkis...upeeetaaa!!!
joskus satoi,
nyt kuivaan jälkiä........