LTO koneen hyötysuhteen

laskenta?

Onko tietoa, miten LTO koneen hyötysuhde lasketaan? Jos se olisi 100%, niin jäteilma olisi ulkoilman kanssa saman lämpöistä ja kosteus olisi sama?

Onko talvella hyötysuhde noin 30-50% jälkilämmpityksestä johtuen?

Onko kesällä hyötysuhde noin 120% koska jäteilma on viileämpää kuin ulkoilma?

Lämpimät ja kylmät päivät laskemalla saadaan keskimääräiseksi hyötysuhteeksi n.60-90%

Olenko aivan väärässä?

12

4818

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • asiassa

      Kun muistelen nuita LVI-insinööri opintoja niin sehän taisi mennä seuraavasti. Sanallisessa muodossa; tuloilman lämpenemä / suurin lämpötilaero järjestelmässä.

      Kaavana;

      (tuloilman lt. lton:n jälkeen-ulkoilman lt)
      /
      Poistoilman lt. ennen lto-ulkoilman lt)

      Esimerkiksi:
      [12-(-10)] / [21-(-10)] = 0,71 => 71%

      Nuita jatkokysymyksiä pitäisi pohdiskella tarkemmin mielellään ix-diagrammin kanssa.

    • Terveysintoilijaksiko

      Puhdas ilma on välttämättömyys. Ilmanvaihdon osuus lämmityskuluista on pieni.

      • pitää vaihtua

        Nykytalot rakennetaan siten, että ilmanvaihto on lähes pakollinen rakennuksen ja oman terveyden vuoksi.
        Ajattelin vaan sitä, että saadaanko noista nykykoneista niin hyviä hyötysuhteita pakkasella oikeasti mitä valmistajat väittää.
        Kesällä esim. pelkällä poistoilmapuhaltimella ja tuloilma korvausilmana, miten kukin haluaa toteuttaa. Saadaan hyötysuhde 100% (ulko ja sisälämpö sama) ja talvella 0%. Siitä keskiarvoksi n.50% ???


      • lukemat LTO:sta
        pitää vaihtua kirjoitti:

        Nykytalot rakennetaan siten, että ilmanvaihto on lähes pakollinen rakennuksen ja oman terveyden vuoksi.
        Ajattelin vaan sitä, että saadaanko noista nykykoneista niin hyviä hyötysuhteita pakkasella oikeasti mitä valmistajat väittää.
        Kesällä esim. pelkällä poistoilmapuhaltimella ja tuloilma korvausilmana, miten kukin haluaa toteuttaa. Saadaan hyötysuhde 100% (ulko ja sisälämpö sama) ja talvella 0%. Siitä keskiarvoksi n.50% ???

        Ulkona -3,3 astetta
        Sisällä 21,3 astetta
        LTO:lta tuloilma 16,6 astetta
        LTO:lta poisto 6,7 astetta
        Ilma vaihtuu kerran 2:ssa tunnissa
        LTO:ssa ei ole muuta lämmitystä kuin poistoilma (tai on muttei käytössä)
        Kone on n 20 vanha Fläktin ristilevykenno.


      • riitä
        lukemat LTO:sta kirjoitti:

        Ulkona -3,3 astetta
        Sisällä 21,3 astetta
        LTO:lta tuloilma 16,6 astetta
        LTO:lta poisto 6,7 astetta
        Ilma vaihtuu kerran 2:ssa tunnissa
        LTO:ssa ei ole muuta lämmitystä kuin poistoilma (tai on muttei käytössä)
        Kone on n 20 vanha Fläktin ristilevykenno.

        Miten saadaan alumiinilevyn toinen puoli jäähtymään 21 -> 7 ja toinen lämpenemään -3 -> 16.
        Eikö se ole jollain tavalla fysiikan lakien vastaista. Luulisi että ristilevykennoisessa olisi tulo- ja poistoilma suurinpiirtein samanlämpöisiä? Ellei sitten käytetä useampia kennostoja peräkkäin


      • virtaukset
        riitä kirjoitti:

        Miten saadaan alumiinilevyn toinen puoli jäähtymään 21 -> 7 ja toinen lämpenemään -3 -> 16.
        Eikö se ole jollain tavalla fysiikan lakien vastaista. Luulisi että ristilevykennoisessa olisi tulo- ja poistoilma suurinpiirtein samanlämpöisiä? Ellei sitten käytetä useampia kennostoja peräkkäin

        olisi yhtäsuuret niin lämpötilat olisi samat.Olisko poistovirtaus suurempi kuin tuloilman.Siihen suuntaan omakotitalon ilmastointi kaiketi säädetään.


      • nm hm
        riitä kirjoitti:

        Miten saadaan alumiinilevyn toinen puoli jäähtymään 21 -> 7 ja toinen lämpenemään -3 -> 16.
        Eikö se ole jollain tavalla fysiikan lakien vastaista. Luulisi että ristilevykennoisessa olisi tulo- ja poistoilma suurinpiirtein samanlämpöisiä? Ellei sitten käytetä useampia kennostoja peräkkäin

        Kyllä se noin toimii. Tämän ymmärtää, kun hoksaa että lämpötila ei vaihdu yhdessä kohdassa, vaan pitkällä matkalla.

        Yksinkertaisinta on ajatella lämmönvaihdinta jossa on kaksi putkea sisäkkäin. Tärkeää on myös, että ilmat virtaavat eri suuntiin! Nyt jos sisäkkäisissä putkissa on eri lämpöistä ilmaa, niin lämmin ilma tietysti jäähtyy ja kylmä ilma lämpenee.

        Ulkoseinällä kylmä tuloilma on vaikka 0-asteista, joten jos poistuva lämmin ilma on *siellä* lämpimämpää kuin 0, niin se voisi jäähtyä putkessä enemmänkin. Ja vastaavasti sisäseinällä lämmin poistoilma on vaikka 20-asteista, eli jos kylmä tuloilma on *siellä* kylmempää kuin 20, niin se voisi vielä lämmetä putkessa.

        Tuloilman lämpeneminen tapahtuu koko putken matkalla, ja poistoilman jäähtyminen tapahtuu koko putken matkalla. Jos putki on tarpeeksi pitkä, niin lopulta lämmön vaihtuminen on täydellistä, eli poistoilma todellakin jäähtyy 20 astetta ja tuloilma lämpenee 20 astetta. Jos tietyllä pituudella ei näin käy, niin kasvatetaan pituutta.

        Jos meillä on tarpeeksi pitkä putki 20 asteen lämmönvaihtoon, niin putken puolivälissä molemmissa putkissa on 10-asteista ilmaa. Mutta kun mennään tästä sisään päin, niin poistoilma on lämpimämpää ja pystyy lämmittämään tuloilmaa yli 10 asteen. Ja vastaavasti kun mennään ulospäin niin tuloilma on kylmempää kuin 10 astetta ja pystyy jäähdyttämään poistoilmaa alle 10 asteen.


        Levylämmönsiirtimet eli ristivirta- ja vastavirta-lämmönvaihtimet ovat käytännössä juuri tälläisiä "sisäkkäisiä putkia". Pyöriväkennoiset sitten toimivat hiukan eri periaatteella (niissä lämpö ei siirry suoraan putken seinämän läpi, vaan varautuu pyörivän kennon massaan lämpimällä puolella, ja siirtyy lämmittämään tuloilmaa kylmälle puolelle mekaanisesti kennon pyörimisen myötä.


      • vastaavaa
        nm hm kirjoitti:

        Kyllä se noin toimii. Tämän ymmärtää, kun hoksaa että lämpötila ei vaihdu yhdessä kohdassa, vaan pitkällä matkalla.

        Yksinkertaisinta on ajatella lämmönvaihdinta jossa on kaksi putkea sisäkkäin. Tärkeää on myös, että ilmat virtaavat eri suuntiin! Nyt jos sisäkkäisissä putkissa on eri lämpöistä ilmaa, niin lämmin ilma tietysti jäähtyy ja kylmä ilma lämpenee.

        Ulkoseinällä kylmä tuloilma on vaikka 0-asteista, joten jos poistuva lämmin ilma on *siellä* lämpimämpää kuin 0, niin se voisi jäähtyä putkessä enemmänkin. Ja vastaavasti sisäseinällä lämmin poistoilma on vaikka 20-asteista, eli jos kylmä tuloilma on *siellä* kylmempää kuin 20, niin se voisi vielä lämmetä putkessa.

        Tuloilman lämpeneminen tapahtuu koko putken matkalla, ja poistoilman jäähtyminen tapahtuu koko putken matkalla. Jos putki on tarpeeksi pitkä, niin lopulta lämmön vaihtuminen on täydellistä, eli poistoilma todellakin jäähtyy 20 astetta ja tuloilma lämpenee 20 astetta. Jos tietyllä pituudella ei näin käy, niin kasvatetaan pituutta.

        Jos meillä on tarpeeksi pitkä putki 20 asteen lämmönvaihtoon, niin putken puolivälissä molemmissa putkissa on 10-asteista ilmaa. Mutta kun mennään tästä sisään päin, niin poistoilma on lämpimämpää ja pystyy lämmittämään tuloilmaa yli 10 asteen. Ja vastaavasti kun mennään ulospäin niin tuloilma on kylmempää kuin 10 astetta ja pystyy jäähdyttämään poistoilmaa alle 10 asteen.


        Levylämmönsiirtimet eli ristivirta- ja vastavirta-lämmönvaihtimet ovat käytännössä juuri tälläisiä "sisäkkäisiä putkia". Pyöriväkennoiset sitten toimivat hiukan eri periaatteella (niissä lämpö ei siirry suoraan putken seinämän läpi, vaan varautuu pyörivän kennon massaan lämpimällä puolella, ja siirtyy lämmittämään tuloilmaa kylmälle puolelle mekaanisesti kennon pyörimisen myötä.

        Voisiko 2 kerroksiseen omakotitaloon rakentaa LTO:n esim. 3 kpl 100mm x 6m alumiiniputkea yhteen. Sijoitetaan nämä esim. 400mm peltiputken sisää. Poistoilma johdetaan alumiiniputkia pitkin alapäästä suoraan katolle ja ulkoilma 400mm peltiputkea pitkin ylhäältä alas.
        Liitetään systeemiin pari puhallinta ja suodattimet.
        Jäänpoisto on ongelma, mutta onhan se muissakin.
        Hyötysuhteen voisi saada aika hyväksi ja rakentamis kustannukset voisivat pysyä kohtuu alhaisina.


      • nm hm
        vastaavaa kirjoitti:

        Voisiko 2 kerroksiseen omakotitaloon rakentaa LTO:n esim. 3 kpl 100mm x 6m alumiiniputkea yhteen. Sijoitetaan nämä esim. 400mm peltiputken sisää. Poistoilma johdetaan alumiiniputkia pitkin alapäästä suoraan katolle ja ulkoilma 400mm peltiputkea pitkin ylhäältä alas.
        Liitetään systeemiin pari puhallinta ja suodattimet.
        Jäänpoisto on ongelma, mutta onhan se muissakin.
        Hyötysuhteen voisi saada aika hyväksi ja rakentamis kustannukset voisivat pysyä kohtuu alhaisina.

        Kaipa tuo toimisi. Lämmönsiirtokyvystä on paha sanoa mitään, mutta laske lämpöä vaihtava pinta-ala ja vertaa sitä kaupallisten LTO-koneiden levylämmönsiirtimien pinta-alaan, niin saat jotain arviota. Ongelma voisi olla likaantuminen ja puhdistus, varsinkin sisäputkien ulkopintojen puhdistus. Kaikki töhnä heikentää lämmön siirtymistä.

        Ja tietysti on se jäätyminen, eli *käytännössä* et saa hyötysuhdetta yhtään paremmaksi kuin nykyisillä kaupallisilla vehkeillä. Samaten, kun kaikki ongelmat (jäätyminen ja puhdistus nyt ainakin, varmaan jotain muutakin ilmenisi) ratkaiset, niin lopputulos ei välttämättä ole yhtään halvempi kuin kaupalliset valmiit LTO-koneet.

        Harrastusmielessä voi tietysti rakennella mitä vain, mutta OKT:hen (varsinkin jos sen kuvittelee ikinä myyvänsä) en mitään tälläisiä prototyyppi-virityksiä pistäisi.


    • ves

      ..laskennassa pitää ottaa huomioon poistoilman sisältämän kosteuden kondensoituminen ja sen edelleen jäätyminen. Levylämmönsiirtimessä poistoilmaa ei voi jäähdyttää kuin n. 5oC kun jo
      jossakin osassa kennoa jäätyminen alkaa tapahtua.
      Siis 20-5 oC/ 20 (-26) oC eli n. 33% (=lämpötilahyötysuhde). Kun toisen antama= toisen saama, nousee tuloilman lämpötila siirtimessä -26 oC > 15 oC n. -10 oC. Tätä hiukan parantaa kondensoitumisen luovuttama lämpö.
      Pyöriväkennoisessa osa poistoilman kosteudesta siirtyy tuloilmaan, jolloin sitä voidaan jäähdyttää lämmöntalteenotossa pakkasen puolelle. Käytännössä lämpötilahyötysuhde on 60-70%, koska kosteuden kondensoitumisen vaikutus menetetään. Lisäksi esimerkiksi keittiön poistoilma pitää poistaa kohdepoistona ilman LTO-ta, jolloin sen lämpösisältö menetetään.
      Levylämmönsiirrin LTO-laitteeseen voidaan liittää myös keittiön kohdepoisto.

      • kohteisiin

        olisi helppo toteuttaa LTO jos käyttäisi neste lämmönvaihtimia.Poistoilmasta lämpö otettais ilma/neste lämmönvaihtimella talteen ja siirrettäisiin nesteputkilla tuloilmaan neste/ilma lämmönvaihtimen avulla.Tämä helpottaisi ilmanvaihtokanavien asennusta ei tarvitsisi molempia viedä LTO kojeen kautta ja nestekiertoputkilla joko painovoimaisella tai pummpukierrolla noi lämmönvaihtokennot vois sijoittaa suht vapaasti .Samoin ilmanvaihtokanavat voisi viedä helpointa reittiä


      • nm hm
        kohteisiin kirjoitti:

        olisi helppo toteuttaa LTO jos käyttäisi neste lämmönvaihtimia.Poistoilmasta lämpö otettais ilma/neste lämmönvaihtimella talteen ja siirrettäisiin nesteputkilla tuloilmaan neste/ilma lämmönvaihtimen avulla.Tämä helpottaisi ilmanvaihtokanavien asennusta ei tarvitsisi molempia viedä LTO kojeen kautta ja nestekiertoputkilla joko painovoimaisella tai pummpukierrolla noi lämmönvaihtokennot vois sijoittaa suht vapaasti .Samoin ilmanvaihtokanavat voisi viedä helpointa reittiä

        Onhan noita, eivät vaan taida pientalo-koossa olla kovin kilpailukykyisiä. Esim. http://www.retermia.fi


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Korjaa toki jos...

      Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä
      Ikävä
      29
      2905
    2. Mitä aiot sanoa, kun ja jos tapaatte seuraavan kerran?

      Oletko päättänyt etukäteen?
      Ikävä
      119
      1195
    3. Koetko sä mitään

      Syyllisyyden tunteita siitä mitä teit mulle?
      Ikävä
      58
      941
    4. Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!

      Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu
      Suomalaiset julkkikset
      6
      937
    5. Mies muistatko kun näit

      Mut ensimmäisen kerran? Missä se oli? Hyvää yötä.
      Ikävä
      66
      905
    6. olet kaiken rakkauden arvoinen

      Olisinpa kertonut kuinka rakastuin sinuun. Kuinka hyvältä tunnuit siinä lähelläni, kunpa en olisi väistänyt vastapäätyy
      Ikävä
      26
      877
    7. Mikä koirarotu muistuttaa kaivattuasi eniten?

      Koirien piirteet muistuttavat usein ihmisten ja omistajiensa piirteitä.
      Ikävä
      65
      834
    8. Olisi kiva

      Tietää, mitä oikein ajattelet minusta tai meistä? Mitä meidän välillä on? Salattua tykkäämistä, halua, himoa? Onhan tämä
      Ikävä
      37
      830
    9. Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa

      Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu
      Ikävä
      157
      811
    10. Oot mun koko maailma

      Ei ole koskaan ollut ketään, joka olisi niin täydellinen minulle kuin sinä mies ❤️ Ikävöin sua🥹
      Ikävä
      75
      764
    Aihe