Onko tietoa, miten LTO koneen hyötysuhde lasketaan? Jos se olisi 100%, niin jäteilma olisi ulkoilman kanssa saman lämpöistä ja kosteus olisi sama?
Onko talvella hyötysuhde noin 30-50% jälkilämmpityksestä johtuen?
Onko kesällä hyötysuhde noin 120% koska jäteilma on viileämpää kuin ulkoilma?
Lämpimät ja kylmät päivät laskemalla saadaan keskimääräiseksi hyötysuhteeksi n.60-90%
Olenko aivan väärässä?
LTO koneen hyötysuhteen
laskenta?
12
5009
Vastaukset
- asiassa
Kun muistelen nuita LVI-insinööri opintoja niin sehän taisi mennä seuraavasti. Sanallisessa muodossa; tuloilman lämpenemä / suurin lämpötilaero järjestelmässä.
Kaavana;
(tuloilman lt. lton:n jälkeen-ulkoilman lt)
/
Poistoilman lt. ennen lto-ulkoilman lt)
Esimerkiksi:
[12-(-10)] / [21-(-10)] = 0,71 => 71%
Nuita jatkokysymyksiä pitäisi pohdiskella tarkemmin mielellään ix-diagrammin kanssa. - Terveysintoilijaksiko
Puhdas ilma on välttämättömyys. Ilmanvaihdon osuus lämmityskuluista on pieni.
- pitää vaihtua
Nykytalot rakennetaan siten, että ilmanvaihto on lähes pakollinen rakennuksen ja oman terveyden vuoksi.
Ajattelin vaan sitä, että saadaanko noista nykykoneista niin hyviä hyötysuhteita pakkasella oikeasti mitä valmistajat väittää.
Kesällä esim. pelkällä poistoilmapuhaltimella ja tuloilma korvausilmana, miten kukin haluaa toteuttaa. Saadaan hyötysuhde 100% (ulko ja sisälämpö sama) ja talvella 0%. Siitä keskiarvoksi n.50% ??? - lukemat LTO:sta
pitää vaihtua kirjoitti:
Nykytalot rakennetaan siten, että ilmanvaihto on lähes pakollinen rakennuksen ja oman terveyden vuoksi.
Ajattelin vaan sitä, että saadaanko noista nykykoneista niin hyviä hyötysuhteita pakkasella oikeasti mitä valmistajat väittää.
Kesällä esim. pelkällä poistoilmapuhaltimella ja tuloilma korvausilmana, miten kukin haluaa toteuttaa. Saadaan hyötysuhde 100% (ulko ja sisälämpö sama) ja talvella 0%. Siitä keskiarvoksi n.50% ???Ulkona -3,3 astetta
Sisällä 21,3 astetta
LTO:lta tuloilma 16,6 astetta
LTO:lta poisto 6,7 astetta
Ilma vaihtuu kerran 2:ssa tunnissa
LTO:ssa ei ole muuta lämmitystä kuin poistoilma (tai on muttei käytössä)
Kone on n 20 vanha Fläktin ristilevykenno. - riitä
lukemat LTO:sta kirjoitti:
Ulkona -3,3 astetta
Sisällä 21,3 astetta
LTO:lta tuloilma 16,6 astetta
LTO:lta poisto 6,7 astetta
Ilma vaihtuu kerran 2:ssa tunnissa
LTO:ssa ei ole muuta lämmitystä kuin poistoilma (tai on muttei käytössä)
Kone on n 20 vanha Fläktin ristilevykenno.Miten saadaan alumiinilevyn toinen puoli jäähtymään 21 -> 7 ja toinen lämpenemään -3 -> 16.
Eikö se ole jollain tavalla fysiikan lakien vastaista. Luulisi että ristilevykennoisessa olisi tulo- ja poistoilma suurinpiirtein samanlämpöisiä? Ellei sitten käytetä useampia kennostoja peräkkäin - virtaukset
riitä kirjoitti:
Miten saadaan alumiinilevyn toinen puoli jäähtymään 21 -> 7 ja toinen lämpenemään -3 -> 16.
Eikö se ole jollain tavalla fysiikan lakien vastaista. Luulisi että ristilevykennoisessa olisi tulo- ja poistoilma suurinpiirtein samanlämpöisiä? Ellei sitten käytetä useampia kennostoja peräkkäinolisi yhtäsuuret niin lämpötilat olisi samat.Olisko poistovirtaus suurempi kuin tuloilman.Siihen suuntaan omakotitalon ilmastointi kaiketi säädetään.
- nm hm
riitä kirjoitti:
Miten saadaan alumiinilevyn toinen puoli jäähtymään 21 -> 7 ja toinen lämpenemään -3 -> 16.
Eikö se ole jollain tavalla fysiikan lakien vastaista. Luulisi että ristilevykennoisessa olisi tulo- ja poistoilma suurinpiirtein samanlämpöisiä? Ellei sitten käytetä useampia kennostoja peräkkäinKyllä se noin toimii. Tämän ymmärtää, kun hoksaa että lämpötila ei vaihdu yhdessä kohdassa, vaan pitkällä matkalla.
Yksinkertaisinta on ajatella lämmönvaihdinta jossa on kaksi putkea sisäkkäin. Tärkeää on myös, että ilmat virtaavat eri suuntiin! Nyt jos sisäkkäisissä putkissa on eri lämpöistä ilmaa, niin lämmin ilma tietysti jäähtyy ja kylmä ilma lämpenee.
Ulkoseinällä kylmä tuloilma on vaikka 0-asteista, joten jos poistuva lämmin ilma on *siellä* lämpimämpää kuin 0, niin se voisi jäähtyä putkessä enemmänkin. Ja vastaavasti sisäseinällä lämmin poistoilma on vaikka 20-asteista, eli jos kylmä tuloilma on *siellä* kylmempää kuin 20, niin se voisi vielä lämmetä putkessa.
Tuloilman lämpeneminen tapahtuu koko putken matkalla, ja poistoilman jäähtyminen tapahtuu koko putken matkalla. Jos putki on tarpeeksi pitkä, niin lopulta lämmön vaihtuminen on täydellistä, eli poistoilma todellakin jäähtyy 20 astetta ja tuloilma lämpenee 20 astetta. Jos tietyllä pituudella ei näin käy, niin kasvatetaan pituutta.
Jos meillä on tarpeeksi pitkä putki 20 asteen lämmönvaihtoon, niin putken puolivälissä molemmissa putkissa on 10-asteista ilmaa. Mutta kun mennään tästä sisään päin, niin poistoilma on lämpimämpää ja pystyy lämmittämään tuloilmaa yli 10 asteen. Ja vastaavasti kun mennään ulospäin niin tuloilma on kylmempää kuin 10 astetta ja pystyy jäähdyttämään poistoilmaa alle 10 asteen.
Levylämmönsiirtimet eli ristivirta- ja vastavirta-lämmönvaihtimet ovat käytännössä juuri tälläisiä "sisäkkäisiä putkia". Pyöriväkennoiset sitten toimivat hiukan eri periaatteella (niissä lämpö ei siirry suoraan putken seinämän läpi, vaan varautuu pyörivän kennon massaan lämpimällä puolella, ja siirtyy lämmittämään tuloilmaa kylmälle puolelle mekaanisesti kennon pyörimisen myötä. - vastaavaa
nm hm kirjoitti:
Kyllä se noin toimii. Tämän ymmärtää, kun hoksaa että lämpötila ei vaihdu yhdessä kohdassa, vaan pitkällä matkalla.
Yksinkertaisinta on ajatella lämmönvaihdinta jossa on kaksi putkea sisäkkäin. Tärkeää on myös, että ilmat virtaavat eri suuntiin! Nyt jos sisäkkäisissä putkissa on eri lämpöistä ilmaa, niin lämmin ilma tietysti jäähtyy ja kylmä ilma lämpenee.
Ulkoseinällä kylmä tuloilma on vaikka 0-asteista, joten jos poistuva lämmin ilma on *siellä* lämpimämpää kuin 0, niin se voisi jäähtyä putkessä enemmänkin. Ja vastaavasti sisäseinällä lämmin poistoilma on vaikka 20-asteista, eli jos kylmä tuloilma on *siellä* kylmempää kuin 20, niin se voisi vielä lämmetä putkessa.
Tuloilman lämpeneminen tapahtuu koko putken matkalla, ja poistoilman jäähtyminen tapahtuu koko putken matkalla. Jos putki on tarpeeksi pitkä, niin lopulta lämmön vaihtuminen on täydellistä, eli poistoilma todellakin jäähtyy 20 astetta ja tuloilma lämpenee 20 astetta. Jos tietyllä pituudella ei näin käy, niin kasvatetaan pituutta.
Jos meillä on tarpeeksi pitkä putki 20 asteen lämmönvaihtoon, niin putken puolivälissä molemmissa putkissa on 10-asteista ilmaa. Mutta kun mennään tästä sisään päin, niin poistoilma on lämpimämpää ja pystyy lämmittämään tuloilmaa yli 10 asteen. Ja vastaavasti kun mennään ulospäin niin tuloilma on kylmempää kuin 10 astetta ja pystyy jäähdyttämään poistoilmaa alle 10 asteen.
Levylämmönsiirtimet eli ristivirta- ja vastavirta-lämmönvaihtimet ovat käytännössä juuri tälläisiä "sisäkkäisiä putkia". Pyöriväkennoiset sitten toimivat hiukan eri periaatteella (niissä lämpö ei siirry suoraan putken seinämän läpi, vaan varautuu pyörivän kennon massaan lämpimällä puolella, ja siirtyy lämmittämään tuloilmaa kylmälle puolelle mekaanisesti kennon pyörimisen myötä.Voisiko 2 kerroksiseen omakotitaloon rakentaa LTO:n esim. 3 kpl 100mm x 6m alumiiniputkea yhteen. Sijoitetaan nämä esim. 400mm peltiputken sisää. Poistoilma johdetaan alumiiniputkia pitkin alapäästä suoraan katolle ja ulkoilma 400mm peltiputkea pitkin ylhäältä alas.
Liitetään systeemiin pari puhallinta ja suodattimet.
Jäänpoisto on ongelma, mutta onhan se muissakin.
Hyötysuhteen voisi saada aika hyväksi ja rakentamis kustannukset voisivat pysyä kohtuu alhaisina. - nm hm
vastaavaa kirjoitti:
Voisiko 2 kerroksiseen omakotitaloon rakentaa LTO:n esim. 3 kpl 100mm x 6m alumiiniputkea yhteen. Sijoitetaan nämä esim. 400mm peltiputken sisää. Poistoilma johdetaan alumiiniputkia pitkin alapäästä suoraan katolle ja ulkoilma 400mm peltiputkea pitkin ylhäältä alas.
Liitetään systeemiin pari puhallinta ja suodattimet.
Jäänpoisto on ongelma, mutta onhan se muissakin.
Hyötysuhteen voisi saada aika hyväksi ja rakentamis kustannukset voisivat pysyä kohtuu alhaisina.Kaipa tuo toimisi. Lämmönsiirtokyvystä on paha sanoa mitään, mutta laske lämpöä vaihtava pinta-ala ja vertaa sitä kaupallisten LTO-koneiden levylämmönsiirtimien pinta-alaan, niin saat jotain arviota. Ongelma voisi olla likaantuminen ja puhdistus, varsinkin sisäputkien ulkopintojen puhdistus. Kaikki töhnä heikentää lämmön siirtymistä.
Ja tietysti on se jäätyminen, eli *käytännössä* et saa hyötysuhdetta yhtään paremmaksi kuin nykyisillä kaupallisilla vehkeillä. Samaten, kun kaikki ongelmat (jäätyminen ja puhdistus nyt ainakin, varmaan jotain muutakin ilmenisi) ratkaiset, niin lopputulos ei välttämättä ole yhtään halvempi kuin kaupalliset valmiit LTO-koneet.
Harrastusmielessä voi tietysti rakennella mitä vain, mutta OKT:hen (varsinkin jos sen kuvittelee ikinä myyvänsä) en mitään tälläisiä prototyyppi-virityksiä pistäisi.
- ves
..laskennassa pitää ottaa huomioon poistoilman sisältämän kosteuden kondensoituminen ja sen edelleen jäätyminen. Levylämmönsiirtimessä poistoilmaa ei voi jäähdyttää kuin n. 5oC kun jo
jossakin osassa kennoa jäätyminen alkaa tapahtua.
Siis 20-5 oC/ 20 (-26) oC eli n. 33% (=lämpötilahyötysuhde). Kun toisen antama= toisen saama, nousee tuloilman lämpötila siirtimessä -26 oC > 15 oC n. -10 oC. Tätä hiukan parantaa kondensoitumisen luovuttama lämpö.
Pyöriväkennoisessa osa poistoilman kosteudesta siirtyy tuloilmaan, jolloin sitä voidaan jäähdyttää lämmöntalteenotossa pakkasen puolelle. Käytännössä lämpötilahyötysuhde on 60-70%, koska kosteuden kondensoitumisen vaikutus menetetään. Lisäksi esimerkiksi keittiön poistoilma pitää poistaa kohdepoistona ilman LTO-ta, jolloin sen lämpösisältö menetetään.
Levylämmönsiirrin LTO-laitteeseen voidaan liittää myös keittiön kohdepoisto.- kohteisiin
olisi helppo toteuttaa LTO jos käyttäisi neste lämmönvaihtimia.Poistoilmasta lämpö otettais ilma/neste lämmönvaihtimella talteen ja siirrettäisiin nesteputkilla tuloilmaan neste/ilma lämmönvaihtimen avulla.Tämä helpottaisi ilmanvaihtokanavien asennusta ei tarvitsisi molempia viedä LTO kojeen kautta ja nestekiertoputkilla joko painovoimaisella tai pummpukierrolla noi lämmönvaihtokennot vois sijoittaa suht vapaasti .Samoin ilmanvaihtokanavat voisi viedä helpointa reittiä
- nm hm
kohteisiin kirjoitti:
olisi helppo toteuttaa LTO jos käyttäisi neste lämmönvaihtimia.Poistoilmasta lämpö otettais ilma/neste lämmönvaihtimella talteen ja siirrettäisiin nesteputkilla tuloilmaan neste/ilma lämmönvaihtimen avulla.Tämä helpottaisi ilmanvaihtokanavien asennusta ei tarvitsisi molempia viedä LTO kojeen kautta ja nestekiertoputkilla joko painovoimaisella tai pummpukierrolla noi lämmönvaihtokennot vois sijoittaa suht vapaasti .Samoin ilmanvaihtokanavat voisi viedä helpointa reittiä
Onhan noita, eivät vaan taida pientalo-koossa olla kovin kilpailukykyisiä. Esim. http://www.retermia.fi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1055095
Kalasataman talossa lienee rakennusvirhe
Ei pitäisi olla mahdollista parvekkeen kautta tulipalon kiivetä katolle saakka kuin korkeintaan ylimmästä kerroksesta.2612103- 911726
Kristillinen Kaste on syntisten kaste, ei itsensä uskoviksi julistaneiden kaste
Raamatun mukaan vain syntisyyden vuoksi kastetut saavat kasteen hyödyn, syntien anteeksisaamisen ja Pyhän Hengen lahjan2401200Venäjä teki mahtavan iskun Kiovaan?
Miksi Ukraina ei kykene tekemään Moskovaan yhtä mahtavia iskuja.3391179Kaipaatko nainen
Semmoista tosi hankalaa ja arkaa miestä? Pitäisitkö hänet aina omanasi jos saisit hänet? Miten huomioisit hänen herkkyyd1051110- 501109
Nojatuoli !
Uutta kehiin, kun edellinen pikavauhtia täyttyi, pitäisikö kiittää näitä asian jouduttaneita? Pilvet leijaa, sadetta en1521101- 1111049
Milloin ymmärsit
Milloin tunnistit, että sinulle kirjoitetaan ja kuka kirjoittaa? Tarkka päivämäärä ja kellonaika 😉 Önnönnöö, jos ei os85984