ihan oma-aloitteisesti työttömänä ollessani, mutta se on tehty taloudellisesti mahdottomaksi.
päivärahaa saan nyt 1040 €/ kk. mikäli heittäytyisin opiskelijaksi, ainoa tulo olisi opintotuki 259 € miinus verot. elätettävänä lapset, puolisolla osa-aikainen työ: tulot kuitenkin siinä rajoilla ettei oikeutta asumislisään. uskallusta opintolainan ottamiseen ei ole, asuntolainaa -otettu silloin kun talous oli kunnossa eikä aavistustakaan työttömäksi jäämisestä- lyhennettävänä vielä pitkän aikaa.
joku on keksinyt erittäin epäloogisen säännön koulutuspäivärahan saamiselle: on kulutettava joutilaana 65 (arki)päivää nauttien ansiosidonnaista ennenkuin voi hakea ko. tukea opiskelun ajaksi. tuolla tuella opiskeleminen olisi jo mahdollista ilman kaiken jäljellejäävän vapaa-ajan kuluttamista työhön opiskelun ohella.
ihminen haluaisi kehittää itseään ja olla tuhlaamatta aikaa ja tukia mutta siihen ei anneta mahdollisuutta.
tottakai tuona 65 päivän odotteluaikana tyrkätään johonkin työhön, mikä lyhytaikaisenakin viivästyttää opintojen aloittamista. kyse ei todellakaan ole siitä, että vieroksuisin työntekoa, vaan puhtaasti innosta opiskeluun ja uuden ammatin saamiseen työllistyäkseni sen myötä.
yksi vaihtoehto olisi työvoimapoliittinen koulutus, muttei siellä ole mitään kiinnostavaa tarjolla. en halua opiskella alaa, joka ei millään muotoa kiinnosta; en usko, että oppiminenkaan olisi tuollaisessa tilanteessa täysipainoista.
onko muita jotka ovat saman ongelman edessä?
päivärahaa saan nyt 1040 €/ kk. mikäli heittäytyisin opiskelijaksi, ainoa tulo olisi opintotuki 259 € miinus verot. elätettävänä lapset, puolisolla osa-aikainen työ: tulot kuitenkin siinä rajoilla ettei oikeutta asumislisään. uskallusta opintolainan ottamiseen ei ole, asuntolainaa -otettu silloin kun talous oli kunnossa eikä aavistustakaan työttömäksi jäämisestä- lyhennettävänä vielä pitkän aikaa.
joku on keksinyt erittäin epäloogisen säännön koulutuspäivärahan saamiselle: on kulutettava joutilaana 65 (arki)päivää nauttien ansiosidonnaista ennenkuin voi hakea ko. tukea opiskelun ajaksi. tuolla tuella opiskeleminen olisi jo mahdollista ilman kaiken jäljellejäävän vapaa-ajan kuluttamista työhön opiskelun ohella.
ihminen haluaisi kehittää itseään ja olla tuhlaamatta aikaa ja tukia mutta siihen ei anneta mahdollisuutta.
tottakai tuona 65 päivän odotteluaikana tyrkätään johonkin työhön, mikä lyhytaikaisenakin viivästyttää opintojen aloittamista. kyse ei todellakaan ole siitä, että vieroksuisin työntekoa, vaan puhtaasti innosta opiskeluun ja uuden ammatin saamiseen työllistyäkseni sen myötä.
yksi vaihtoehto olisi työvoimapoliittinen koulutus, muttei siellä ole mitään kiinnostavaa tarjolla. en halua opiskella alaa, joka ei millään muotoa kiinnosta; en usko, että oppiminenkaan olisi tuollaisessa tilanteessa täysipainoista.
onko muita jotka ovat saman ongelman edessä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.