Jekovit D-tipat

se on kumma miten tipat käy mahaan. minä annan aamulla tipan ja päivällä tipan. yön saa nukkua rauhassa. kyllä se mahakipu sitten helpottaa, kun saa kiinteetä ruokaa antaa. pidän myös välipäiviä. neuvolassa sanottiin, että välipäivät voi auttaa, kun vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan. yksi kaunispäivä ne ei enää käykään mahaan.
annavaan maitopakteeria ja cuplatonia, miten itse näät parhaimmaksi. mistä vauva rauhoittuu. se on raastavaa sydämmelle, kun tietää mihin vauvaa koskee, mutta ei osaa auttaa.

vaihda vaikkapa Vitoliin, Jekovit on niin pahanmakuistakin, että yäk!

nykypäivään verrattuna ja poikani sai ilmavaivoja ja itki kovin. Minä lopetin tipat ja annoin niitä vaan vähän silloin tällöin.Vaivat loppui ja poika oli iloinen ja nukkui hyvin, vaikka ei saanut rintamaitoa. Ei ole tullut riisitautia. Hyvät hampaat.Samoin tein 71-syntyneelle tyttärelleni. Annosta pienetty vissiin puolella. silloin piti jo 2kuukautiselle alkaa tyrkyttää perunaa ja mehuja. Lihojakin jo aika aikaisin. Poika ei huolinut tyttö söi aika hyvin. Terveitä ovat molemmat, mutta molemmilla lievää allergisuutta kuten isälläkin.
Minulle itselleni v. 48 syntyneenä ei kuulemma vitol-tipat sopineet. Silloin minulle annettiin D-vitamiinia pistoksena ja aina sain kuulla miten helppo vauva olin. Minulla on vieläkin hyvät hampaat eikä osteoporoosi vaivaa.

Meillä oli alkuun todella hankalaa noiden d-vitamiinitippojen kanssa. Aloitin antamaan Devitolia, mutta se ei käynyt ollenkaan (aiheutti mahakipuja), joten siirryin Jekovitiin. Senkin kanssa sain pelailla aika kauan ennen kuin alkoi maha sietämään. Se on karmean makuista, mutta kyllä vauva sitä pian oppii ottamaan. Pienempi paha se hirveä maku on, kuin ne karmeat vatsakivut...

Jekovitillakin kannattaa aloittaa todella varovaiseen, jos ei maha meinaa kestää. Meillä aloitettiin yhdellä tipalla ja välillä pidin tipattomia välipäiviä (eli annoin tipan ja seuraavana päivänä en antanut). Yhdellä tipalla mentiin niin kauan ennen kuin alkoi tuntua, että maha sietää sen. Sitten annoin kokeillen kaksi tippaa päivässä ja taas pidin välipäiviä, jolloin annoin vain sen yhden tipan. Ja näin jatkoin kunnes alkoi maha sietää sen kaksi tippaa, jolloin kokeiltiin kolmea tippaa. Eli todella varovaiseen kokeillen ja välillä entiseen palaten. Lopulta me päästiin siihen viiteen tippaan, joka täysimetetyillä on.

Neuvolassa kyllä yritettiin puhua heti täydelle d-vitamiini annostelulle, mutta minä tein sen valinnan, että aloitimme varovasti mahaa totutellen. Ja tuskinpa tuosta suurta vahinkoa tuli, vaikka hitaammin aloiteltiinkin - eipä tarvinnut lapsen kärsiä. Ja sikälis eräs neuvolatäti oli siskolleni sanonut vastaavassa tilanteessa, että ei se haittaa, jos d-vitamiinin anto viivästyy - pääasia, että lapseen ei koske!

Meillä oli myös noita kovia ilmavaivoja, joihin annoin Cuplatonia. Annoin joka syönnillä sen neljä tippaa - pienempi määrä ei riitä vielä tänä päivänäkään. Eli sinuna kokeilisin antaa myös vähän isomman määrän sitä Cuplatonia.

Ja vielä yksi mitä miettisin, on ne maitohappobakteeritipat... Meillä kokeiltiin myös Rela-tippoja noihin ilmavaivoihin, mutta ne eivät sopineet ollenkaan, vaan aiheuttivat hirmuisia vatsankivistyksiä. Mutta jos olet tippoja antanut jo ennen vauvasi kipuilua, niin tuskinpa ne aiheuttajana ovat...

Toivottavasti tästä oli jotakin apua ;)