Tiedän toki ettei musiikkia saa ladata netistä. mutta miten seuraavat tapaukset: ovatko laittomia vai ei. Itse kun en ole juuri seurannut tapausta.
a: ostan cd: jonka rippaan omalle koneelle ?
b: siirrän sen mp 3- soittimeen ?
c: teen siitä kopio cd:n itselleni autoon ?
d: teen siitä kopion jonka annan ystävälleni (maksutta ) ?
e: lainaan kirjastosta cd:n jonka rippaan ja siirrän mp3-soittimeen ?
f: poltan kirjaston cd:stä itselleni kopion ?
Voiko joku kertoa missä se raja oikein menee ?
a: ostan cd: jonka rippaan omalle koneelle ?
b: siirrän sen mp 3- soittimeen ?
c: teen siitä kopio cd:n itselleni autoon ?
d: teen siitä kopion jonka annan ystävälleni (maksutta ) ?
e: lainaan kirjastosta cd:n jonka rippaan ja siirrän mp3-soittimeen ?
f: poltan kirjaston cd:stä itselleni kopion ?
Voiko joku kertoa missä se raja oikein menee ?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kolme viimeistä kohtaa, laittomia.
oppinut?
Minun käsittääkseni kaikki noista on laillisia toimia (a-f), koska kyseessä on laillinen lähde (ostettu CD tai kirjaston CD). Tällöin MUUTAMAN kappaleen valmistaminen yksityistä käyttöä varten on sallittua (itselle ja/tai ystäville).
Se, mikä tuohon voi tuoda oman lisänsä on se, mikäli CD on teknisesti suojattu. "Riittävän tehokasta" teknistä suojausta ei saa tekijänoikeuslain mukaan purkaa, ellei se ole välttämätöntä äänilevyn kuuntelemiseksi. Mikäli teknisen suojauksen kiertäminen on em. tavoin välttämätöntä, niin tällöin teoksesta saa myös tehdä kopiot yksityistä käyttöä varten.
Esim. vertaisverkkoon tekijänoikeuslain vastaisesti saatetun teoksen lataaminen yksityiseen käyttöön ei ole rangaistavaa, mutta lataamisesta saattaa seurata tekijänoikeuslain mukaan menettämisseuraamis ja hyvitysvelvollisuus tekijänoikeuden haltijalle, mikäli lataaja "tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää", että kyseinen teos on luvatta verkkoon jakeluun laitettu.
>Tiedän toki ettei musiikkia saa ladata netistä.
Netistä lataaminen sinänsä ei ole laitonta. Laillisuus riippuu siitä onko sinulla lupa oikeudenhaltijalta ladata.
>a: ostan cd: jonka rippaan omalle koneelle ?
Olet jo maksanut levyä ostaessasi korvausta levy-yhtiölle.
>b: siirrän sen mp 3- soittimeen ?
Olet jo maksanut levyä ostaessasi korvausta levy-yhtiölle. Lisäksi olet maksanut veroa Teostolle ostaessasi mp3-soittimen.
>c: teen siitä kopio cd:n itselleni autoon ?
Olet jo maksanut ostaessasi levy-yhtiölle. Lisäksi olet maksanut veroa Teostolle tyhjästä CD-levystä.
>d: teen siitä kopion jonka annan ystävälleni (maksutta ) ?
Olet jo maksanut ostaessasi korvausta levy-yhtiölle. Lisäksi olet maksanut veroa Teostolle tyhjästä CD-levystä.
>e: lainaan kirjastosta cd:n jonka rippaan ja siirrän mp3-soittimeen ?
Kirjasto on maksanut korvausta levy-yhtölle hankittaessa ja toisen kerran Teostolle kun sinä lainaat sen. Lisäksi olet maksanut veroa Teostolle ostaessasi mp3-soittimen
>f: poltan kirjaston cd:stä itselleni kopion ?
Kirjasto on maksanut korvausta levy-yhtölle hankittaessa ja toisen kerran teostolle kun sinä lainaat sen. Lisäksi olet maksanut veroa Teostolle tyhjästä CD-levystä.
>Voiko joku kertoa missä se raja oikein menee ?
Levy-yhtiöiden ahneudella ei ole rajoja. Tavallisen ihmisen ei taas tuosta lakipuolesta kannata välittää. Lait ovat kuin tulisivat suoraan hullujenhuoneen suljetulta osastolta. Ei niistä kukaan selvää saa.
ja D kohta on ministerin lausunnon mukaan ok jos kopiomäärä kaverille on maksimissaan 3-5kpl.
Joissakin CD:ssä on ohjelmallisesti tehty kopiosuojaus jota ei saisi murtaa mutten itse näe mitään järkeä siinä koska ostetusta laillisesta CD:stä saa tehdä kopion itselleen ja parille kaverille. Suojaus ei mielestäni mene lain tulkinnan yläpuolelle.
Musiikin tekijöille kuuluu mielestäni kohtuullinen korvaus isosta hommasta, aikaa ja taitoa hyvien biisien tekemiseen kuluu uskomattoman paljon.
Eri asia on CD levyn hinta, 10e on mielestäni ok, 20e on liikaa. Toisaalta kysymyksessä on kaupallinen tuote jolle kustantaja on määritellyt hinnan. Jos ostajan mielestä hinta on ok niin ostaa, jos liian kallis niin ei osta. Kenelläkään ei voi mennä niin huonosti että alentuisi varastamaan netistä.
Ministerillä ja ministeriön lausunnoilla ei ole mitään merkitystä sen jälkeen kun laki on tullut voimaan. Lain tulkinnan ratkaisee viimekäsessä korkein oikeus, jonka päätösten perusteella muut alkavat tulkita lakia.
Sekavalta näyttää ainakin lain tulkinta olevan, tai sitten tietoisuus siitä.
Ei näytä olevan yhtä ymmärrystä asiasta olemassakaan.
No jos tässä on jotain perää ettei kirjaston cd:tä saa siirtää edes omalle tietokoneelle kuuneltavaksi sieltä, niin uskon kyllä kaikkien Suomen kirjastojen levynlainaajaporukoista vähintään 80 %:n olevan rikollisia.
Mahtaa sellit täyttyä kun maksimituomio on 2 kk linnaa !!!
...
vaan just ihan selkeää. Levy-yhtiöt yrittävät säheltää soppaa selittämällä että on sekavaa ja jotkut levittävät näitä epäselvyyksiä vaikka laki näiltä osin on ihan simppeli. Kun haet hakukoneella tekijänoikeuslaki-haulla niin saat ihan selkeän tarinan suoraan tekijänoikeuslaista kun ohitat nuo kinkkisemmät julkaisuoikeusasiat. Ne ovat todella sekavat ja sisältävät viitteitä kymmenittäin eri lainkohtiin meiningillä "ellei kohta 7 pykälä 12 muuta sano".
Tuo "kaverille 3-5kpl" tuli ministerin suusta kun perättiin laissa olevaa "saa kopioida muutamia kappaleita" ilmaisua.
Jos netistä jotakin imuroi, niin se ei voi ole kiellettyä, koska jokainen voi sen tehdä aivan vapaasti kysymättä ministerin mielipidettä.
Sensijaan, jos imuroinnin tulos menee yleiseen levitykseen (jokainen harkitkoon määrän) taikka kaupalliseen tarkoitukseen on kyse lain tarkoittamasta rikoksesta.
Jos netistä imuroi jonkin tiedoston, se ei voi olla lainvastaista, koska se on jokaisen maailmanlapsen saatavilla (yli 6,5 miljardia).
Kansallinen lainsäädäntö voi kieltää "Lex Karpelan" tavoin ei imurointia vaan kopioimisen tiettyyn rajaan saakka ja erityisesti kaupaliseen tarkoitukseen
niin miksi vastasit väärin kirjastostosta lainattua aineistoa koskien?
Monet juristitkin ovat kritisoineet tekijänoikeuslakia ja pitävät sitä erittäin sekavana.
"Ja niin se lienee" ovat saman nimimerkin kirjoittamia.
Voit toki olla samaa mieltä tai erimieltä. Juridiikkaan en puutu, koska tuntenet sen paremmin kuin minä, mutta siitä periaatteesta en milloinkaan luovu, että se joka on vapaasti saatavissa ei voi olla kiellettyä.
Jos näin olisi, niin koko internet kaatuisi valtion hallintaan kuten se on Kiinassa.
ei ole ostettu eli oma.
Juristien kritisointi on yleensä koskenut elokuvien ja ohjelmien kopioimista ja levittämistä. Mukaan tulee silloin visuaaliset tekijät. Samoin juristit ovat sekoilleet jonkun biisin uudelleentekemisen osalta noissa "70 vuotta säveltäjän kuolemasta" jne tapauksissa.
Tuohon lauseeseen jossa joku sanoi että "kaikkea saa ottaa jos se on vapaasti saatavissa" olisin sitä mieltä että sehän sopii silloin kaikkiin varkauksiin fillarin varastamisesta lähtien jos ei ole lukittu. Voinko siis ottaa käyttööni vapaasti auton jos siinä on avaimet paikoillaan ja ovet auki?
Kyllä muillekin näiden asioiden kanssa tekemisiin joutuville laki on aika selvää pasmaa. Aikaisemmin mainitsinkin mitkä asiat sekoittavat ihmisiä jotka eivät joka päivä joudu asian kanssa tekemisiin.
Mielenkiintoisia tekijänoikeudellisia juttuja ovat mm. Gershwinin tekemäksi sanottu biisi Summertime (v.-46) joka oikeasti on sata vuotta vanha ukrainalainen kansanlaulu paitsi tietenkin sanoitukseltaan. Virallisesti tuo biisi vapautui tekijänoikeuksista 2.1.2008. Kenelläköhän on oikeus melodiaan?
Fogerty teki biisin Midnight Special joka oikeasti on Joe-nimisen tumman henkilön tekemä hitaana Missisippibluesina vuodelta -34 ja samoilla sanoilla. Nyttemmin levyihin on laitettu maininta trad mutta palauttaako Fogerty ansaitsemattomasti keräämänsä kolehdin jonnekin?
löytyy vaatimus siitä, että teos pitää *ostettu eli oma*, jotta siitä voi tehdä kopioita omaan käyttöönsä. Ainakin tekijänoikeusteos (Harenko — Niiranen — Tarkela), josta asiaa luin, mainitsee vaatimuksena vain sen, että teos on laillisesta lähteestä, jollainen kirjasto ja sen lainaustoiminta käsittääkseni on.
(Kirjoitettu ilman sarvia ja hampaita.)