Tuleeko teille

usein. Kai oma vika, että olen jopa suostunut niihin vastaamaan.
Joskus, useinkin, kestävät liian kauan.

kirjallisena tuli aikoinaan ja vastasin että mulla on muutakin tekemistä kun vastata näihin kysymyksiin, yhtään henk.kohtaista ei ole sen jälkeen tullut. Kerran tuli yksi puhelinkysely ja ilmoitin olevani työtön, tulot kai sen alarajan alle ettei kelvannut, eipä ole kukaan kysellyt.

mutta tinttaan luurin kiinni.Pirustakos minä tiedän kuka siellä kyselee,voi esittää kyllä asian vaikka kuinka "virallisesti",intiimejä kysymyksiä,tiedä mikä hörhö siellä toisessa päässä on.

ja vastaan aina, jos suinkin ehdin. Vastaan kysymyksiin lyhyesti ja nopeasti, enkä ryhdy pohdiskelemaan asioita sen kummemmin. Tiedän, että kyselyjä tekevät ihmiset työkseen (pienellä palkalla), ja haluan mielelläni auttaa heitä siinä. Intiimejäkin saavat puolestani kysellä, mutteivät tilinnumeroa, sosiaaliturvatunnusta, salasanoja, kodin tyhjilläänoloaikoja tai kotona säilytettäviä arvoesineitä.

Taloustutkimukselta saan sähköpostin kautta nettikyselyitä ja joskus tulee postissa kyselyjä kotiin. Yleensä vastaan niihin, koska tiedot ovat hyödyksi jossain, jotkut ovat yhteiskunnallisia. Eihän se minulle mitään maksa, ja joskus voin myös välillisesti vaikuttaa johonkin asiaan. En turhaan pohdi kyselyjen tarpeellisuutta sen kummemmin. Jollekin ne ovat tärkeitä, koska joku niistä maksaa.

vaatimalla arvokkuudella.

koska kyllästyin kaikenmaailman lehtikauppiaisiin ym. huuhaapuheluihin ja menin vaihtamaan numeroni salaiseksi. Enää eivät häiriköi :)

sitten soi puhelin, ja kysyttiin olinko se ja se, ja syntynyt ennen vuotta 1958.
Mistähän tilastoista kyselijät muuten saavat esim. ikätiedot nimineen kaikkineen?
Sitten kerrottiin tehtävän kyselyä kaikille pula-aikaa eläneille.

Itse 1950 luvun puolivälissä syntyneenä en koe eläneeni pula-aikaa. Vaikkei meillä ollut paljon mitään, silti meillä oli kaikkea.
Tuntui hiemen loukkaavalta todellisessa puutteessa eläneitä kohtaan.